( Tampere on oma syntymäkaupunkini 2/1946, äitini ja isäni viettivät häät Tampereella 5/1954 ja heidän työpaikkansa, toinen niistä Lempäälän kylpylän työn ohella oli Tampereen kylpylä Aleksanterinkadulla lähellä suurta kirkkoa Tampereen asema sodan aikana ei ollut hyvä. Kylpylään ei osunut kuitenkaan mitään suoraa pommia. Tampereen historia ajalta ennenkuin synnyin, on kiinnostava)
13 tietokirjaa kirjoittanut kapteeni ja sosionomi ESKO LAMMI:
http://tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/arkisto/tapahtumat/08102012.html
Sitaatti blogiini 6.10.2015
"
Esko
Lammi on palvellut mm. Tampereen ja Oulun Ilmatorjuntapatteristossa,
Pääesikunnan koulutusosastossa, Vammalan asevarikolla, YK-tehtävissä
Siinailla, Golanilla, Libanonissa ja Syyriassa sekä viimeksi Maavoimien
Materiaalilaitoksessa, jossa hän toimi esikuntapalvelun päällikkönä.
Hän on toiminut maanviljelijänä sukutilalla Ylöjärven Karhella. Tietokirjailijana hän on vuodesta 1979 alkaen kirjoittanut 13 tietokirjaa, mm.
Hän on toiminut maanviljelijänä sukutilalla Ylöjärven Karhella. Tietokirjailijana hän on vuodesta 1979 alkaen kirjoittanut 13 tietokirjaa, mm.
Tampereen Talvisota,
Puolustusvoimien liikunnan historia Liike ja
tuli,
Sastamalan ja Kyrösjärven sk- ja lottahistoriikit Isänmaan parhaaksi
I ja II
sekä sotaorpoja ja -leskiä käsittelevän Sururistin kantajat.
Talvisodan pommitukset Tampereella
Talvisodan pommitukset Tampereella tapahtuivat kahtenatoista kertana 3. joulukuuta, 19. joulukuuta, 21. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939 sekä 13. tammikuuta, 20. tammikuuta, 7. helmikuuta, 17. helmikuuta ja 2. maaliskuuta 1940
. Niihin liittyi 260 konesuoritusta. Pudotettujen pommien yhteismäärä
oli noin 1 800 kappaletta. Pommitettuja kohteita olivat mm. Lielahti ja Epilänrinne. Tamperetta pommittaneiden koneiden tukikohtina olivat Neuvostoliiton tukikohdat Tallinnan lähistöllä.
Pommituksissa kuoli seitsemäntoista ihmistä. 245 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui. Taloista tuhoutui täysin 73. Tampereen väestönsuojelukeskus antoi 60 ilmahälytystä.
Tampereen ilmapuolustuksesta talvisodan aikana vastasi kapteeni T. Maunulan johtama Ilmapuolustusaluekeskus 51 alaisine yksiköineen sekä Ilmailuvarikon koelentue. [1]
Esko Lammi: " Tampere oli sotien alla maamme toiseksi tärkein teollisuuskaupunki, noin 250 tehdasta, ja erityisesti se oli myös sotatarvikkeiden tuottaja. Siksi oli oletettavissa, että kaupunkia pommitettaisiin. Ensimmäinen pommitus tapahtui 21. joulukuuta 1939, noin kolme viikkoa sodan alettua. Osa maaseudulle evakkoon lähteneistä oli jo palannut, koska arveltiin, ettei Tamperetta sittenkään pommitettaisi. Ensimmäisessä pommituksessa kuoli neljä ja haavoittui neljä henkilöä ja rakennuksia vaurioitui."
Pommituksissa kuoli seitsemäntoista ihmistä. 245 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui. Taloista tuhoutui täysin 73. Tampereen väestönsuojelukeskus antoi 60 ilmahälytystä.
Tampereen ilmapuolustuksesta talvisodan aikana vastasi kapteeni T. Maunulan johtama Ilmapuolustusaluekeskus 51 alaisine yksiköineen sekä Ilmailuvarikon koelentue. [1]
Esko Lammi: " Tampere oli sotien alla maamme toiseksi tärkein teollisuuskaupunki, noin 250 tehdasta, ja erityisesti se oli myös sotatarvikkeiden tuottaja. Siksi oli oletettavissa, että kaupunkia pommitettaisiin. Ensimmäinen pommitus tapahtui 21. joulukuuta 1939, noin kolme viikkoa sodan alettua. Osa maaseudulle evakkoon lähteneistä oli jo palannut, koska arveltiin, ettei Tamperetta sittenkään pommitettaisi. Ensimmäisessä pommituksessa kuoli neljä ja haavoittui neljä henkilöä ja rakennuksia vaurioitui."
"Talvisodan aikana pommituksia oli eniten Hangossa ja toiseksi
Kotka-Kouvola-Lahti-Riihimäki - ratalinjalla. Tamperetta pommitettiin
yhdeksänä päivänä kaikkiaan kaksitoista kertaa ja pommeja pudotettiin noin
1 800 kpl. Keskeisiä kohteita olivat rautatie ja ratapihat, tehtaat,
sillat ja lentokenttä. Pommikoneiden tukikohta oli Virossa Tallinnan
lähellä.
Tampereen pommituksissa tuhoutui 73 ja vaurioitui noin 240 rakennusta.
Noin 4 000 ihmistä menetti kotinsa. Teollisuuslaitokset kärsivät
yllättävän vähän vaurioita. Ilmatorjunnan johdosta pommituskoneet lensivät
korkealla, 4-5 kilometrin korkeudessa, josta kohteisiin osuminen oli
vaikeata. Tampereen keskustassa suurimmat tuhot tulivat Kyttälässä ym.
rautatien lähialueilla. Tampereen pommituksissa kuoli 14 henkilöä ja
loukkaantui noin 50."
"Ilmavalvonta ja väestönsuojelu toimivat hyvin ja enemmiltä tappioilta säästyttiin. Väestönsuojelua alettiin kehittämään vuonna 1937 ja henkilöstöä sitä varten koulutettiin. Mm. kussakin tehtaassa oli oma vs-yksikkönsä ja vs-päällikkönsä. Kellareissa oli väestönsuojia ja puistoissa sirpalesuojia. Noin 80 kilometrin säteellä kaupungista oli lähinnä ilmavalvontatorneja ja -paikkoja, lähinnä lottien vastuulla. Niistä saatiin hälytys lähestyvistä pommikoneista. "
"Ilmavalvonta ja väestönsuojelu toimivat hyvin ja enemmiltä tappioilta säästyttiin. Väestönsuojelua alettiin kehittämään vuonna 1937 ja henkilöstöä sitä varten koulutettiin. Mm. kussakin tehtaassa oli oma vs-yksikkönsä ja vs-päällikkönsä. Kellareissa oli väestönsuojia ja puistoissa sirpalesuojia. Noin 80 kilometrin säteellä kaupungista oli lähinnä ilmavalvontatorneja ja -paikkoja, lähinnä lottien vastuulla. Niistä saatiin hälytys lähestyvistä pommikoneista. "
Katso myös
Kirjallisuutta
- Esko Lammi: Talvisodan Tampere. Vammala: Häijää Invest (Vammaspaino), 1990. ISBN 952-90-1707-3.
- Esko Lammi. Liike ja tuli . http://cdon.fi/kirjat/lammi%2c_esko/liike_ja_tuli-4325961
- Esko Lammi: Sururistin kantajat. http://cdon.fi/kirjat/lammi%2c_esko/
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar