Romaanimuodossa kasvavalle suomalaissukupolvelle Kaarlo Isotalo kertoo jatkosodan ajalta tapahtuman. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Isotalo
Välirauhansopimuksiin kuului Suomessa toimineen saksalaisarmeijan täydellinen vetäytyminen Suomesta. Suuri osa parista sadasta tuhannesta saksalaisesta vetäytyikin meritse etelää kohti mutta Suomen oli saatava monikansallisen painostuksen alla se osa, joka oli vielä pohjan puolella myös poistumaan. Tästä tuli lopulta verinen yhteenotto ja suorastaan koiran kohtaloa pahempi tilanne ja saksalaisten poltetun maan taktiikka Lapissa. monia sotilaitamme joutui vangiksi ja heitä kuljetettiin vetäytyvän natsiarmeijan mukana. natsiideologian todellinen julmuus paljastui kyllä tässä asettelussa ja kirja ytimekkäine kappaleineen valaisee terävästi sotilaiden aseman ja tilanteen, mistä siten pakomatkayrityksiä takaisin suomeen tehtiin miltei mahdottomista kohdista. Kirja keskittyy muutamien jääkärien paluuseen, kolme sitten tulee lopuksi Turkuun ja Suomessa on valvontakomitean sotalaivoja näkyvissä vaikka ei venäläismiehitystä. Isotalon romaanin tekstin käsikirjoituksen tarkastanut Pauli Haapakoski, joka oli yksi kolmesta kirjan päähenkilöstä. Haapaniemi on myös itse kirjoittanut oman kertomuksensa.
Kaarlo Isotalo: he vetivät Hitlerin vankkureita. Arvi A. Karisto-osakeyhtiö. Hämeenlinna 1965.
Isotalon alkulause LUKIJALLE: "Tämä kirja ei pyri olemaan romaani, paremminkin kertomus, muistelma, kuvaus...Olen yrittänyt seurata niitten suomalaisten miesten matkaa, jotka joutuivat Lapin sodassa saksalaisten vangiksi. Heitähän oli paljon _ tämä kirja kuvaa vain pienen ryhmän kohtaloa, kärsimysmatkaa Norjan tuntureilta ja vihdoin pakoa. Miehet, joitten kohtaloa seuraavat sivut kuvaavat, ovat minulle kertoneet kirjan tapahtumat niin tarkkaan kuin inhimillinen muisti menneitä kokemuksia voi tallettaa. En ole mitään oleellista heidän kertomastaan jättänyt pois - en ole myöskään mitään lisännyt. Kirjan kulku noudattelee myös vankijoukon matkan aikataulua melko tarkoin, päivämäärät vain on jätetty pois, koska niiten suhteen olisi saatanut tulla muistivirheitä. erityisen kiitollinen olen pauli Haapakoskelle, joka oli yksi vankkureitten vetäjistä. hän on ystävällisesti tarkastanut käsikirjoituksen ja todennut, että kirjan tapahtumat vastaavat tositapahtumia."
Paikkakunnat joita kirja mainitsee tapahtumapaikkoina luettelen Suomen puolelta ensin ja sitten lopuksi Norjan , Ruotsin ja Suomen puolelta.
SUOMI:
Laiva- TORNIO- VOJAKKALAN LEIRI: Kuusi suomalaista joutui vangiksi-jonnekin putkaan ja sitten parakkialueelle Tornion joen rannalle. Sieltä kuorma-autokuljetus OUNASVAARAN leiriin ROVANIEMELLE Rovaniemen leiri sijaitsi OUNASJOEN rannalla ja oli piikkilangalla ympäröity saksalaiseen tapaan - korkea ja moninkertainen..
( Oma lisäykseni: ystäväperheeni Elvi ja Ville Hörkkö , joka asui OUNASVAARAN ylärinteessä, kertoi, että sodan aikana vaaran rinne oli täynnä natsien lipputankoja ja liehuvia lippuja. Ounasvaaraan oli kaivettu maahan muonavaroja ja tupakkalaatikoita mm., joita suomalaiset sodan jälkeenkin löysivät maasta; vetäytyvät joukot eivät olleet ehtineet ottaa kaikkeia mukaan. sanotaan että sodan jälkeenkin turisteja vaelsi Lapissa etsimässä jotakin maasta. Mene ja tiedä. Olin töissä Rovaniemellä 1974-75 ja pari viikkoa vuonna 1976 talvilomasijaisena KKL:ssä ja sain kuulla sota-ajan leirin sijainnista sekä maasta tehdyistä löydöistä). -
Natsien poltettua ROVANIEMI suomalaisvangit saivat vetää heidän vankkureitaan kohti NORJAN rajaa. MArssi johti KITTILÄN oli saksalaisten leirille, jossa oli vangeille vankisell. - Kuorma-autokuljetus Kittilän ja Monion välillä. MUONION jälkeen marsittiin johonkin vanhaan vankileiriin, ent. vankikomppanioiden majoitusalueelle, josta venäläiset sotavangit oli evakuoitu jo Norjaan. Suomalaisten jatkomarssitus kohti KILPISJÄRVEÄ, SAANA-tunturin juurelle ja sitten oli valtakunnanrajanylitys NORJAN rajan yli.
NORJA:
Jäämeren ranta, SKIBOTN . Jatkomarssi vuonon reunaa. Majoitusalue, piikkilanka-aita ja parakkeja saksalaisille sekä syrjäinen vankiaitaus. Leirin sijainti oli meren ja lumisten vuorien välissä. Jokin saksalaisten huoltosatamista toimi siellä merenrannasa. Pakoyritys 1944 jouluaattona epäonnistui. Vangit sullottiin LAIVAAN. Viisitoista kauppalaivaa ja kaksi hävittäjää oli merellä samaan aikaan. Suunta vankilaivalla oli kohti Etelä-Norjaa. Kyltti matkan varrella MOI-I-RANA oli havaittavissa.,Se oli kauppala. Vangit tulivat saksalaisyhdyskunnan majoitusalueelle, piikkilanka-aitaus, vahtitorni. Jokin rautatieasema ja junaan siirtyminen. Pysähdykiä tuntemattomiin paikkoihin. ovet lukossa pysähdyksien aikana.
Tulo TRONDHEIMIIN. Jatkomatka OSLOON Sieltä kohti OSLON länsipuolta.
TÖNSBERGIN asema. Joukko norjalaisia asemalla näki suomalaisjoukon. Marssi kohti leiriä, korkeat piikkilanka-aidat ympäröivät monikerroksista hirsirakennusta, josta majapaikka. Siellä luvattu jatkokoulutus KONGSVINGERIN linnoituksessa upseereille ja sotilaille, jotka haluavat pestautua saksan armeijaan. 20 ilmottautui.
TÖNSBERGIN internoimisleiri: "BERG" toisessa yhteydessä mainittu nimeksi http://historicalsites.se/places/berg/
Juna KONGSVINGERIIN, ensin OSLOON, josa sijoitus vankilaan Toinen juna KONGSVINGERIIN. Parijonossa marssi linnoitukseen. Majoituksena kuuden hengen tupa. Simputusta ja koulutusta. Suomalaiset saavat samalla orientoivaa tietoa kartasta ja Ruotsin suunnasta. Kolonnia saapui linnoitukseen. Joka päivä tuli muutama auto. Autojen matkassa aina saksalaiset upseerit ja he avasivat suuret leirin vahvat ja korkeat kaksiosaiset portit. Autot ajoivat ovista sisälle ja kun autot kuormineen lähtivät, upseerit sulkivat ovet , lukitsivat ne ja laittoivat sinetit lukkoihin. Linnoitusta kiersi kuuden metrin vahvuinen muuri. Muurin harjalla oli polku, jota vartiomiehet jatkuvasti kiersivät. Kierros kesti hiukan yli puoli tuntia. Jälkikoirien koulutuskeskus linnoituksen lhellä, kolmesataa koulutettua koiraa.
PAKO RUOTSIN puolelle vaeltaen maitse kevätttalvella 1945. Matkan varrella kaksi norjalaista antoi opastusta vahvasti miinoitettuun rajaan saakka. Miinakenttien ylitys Ruotsiin. Ruotsin rajavartiosto. Raja-asemalla kuulusteltiin. Sitten TUKHOLMAAN ja Suomen lähetystöön. Hotellimajoitus. Vuorolaiva TURKUUN ja lepoaikaa laivalla sen satamassaoloajan, ruokailu miehistömessissä ja menolippujen hankinta kotipaikoille. . TS- haastattelu maissa..
Näen, että Myös Haapakoskelta on dokumentoiva kirja. Se on äänikirjanakin nettitiedon mukaan:
Pauli Haapakoski oli ensimmäisiä Tornioon maihinnousseita suomalaisia, kun välirauhansopimuksen mukaisesti suomalaiset joukot alkoivat tyhjentää Pohjois-Suomea saksalaisista. Pauli Haapakoski joutui kuitenkin yllättäen vangiksi, ja saksalaiset kuljettivat hänet Norjaan ja pitivät vankileirillä Oslossa. Vähän ennen kuin vangit oli tarkoitus siirtää Saksaan onnistui Haapakoski muutaman muun suomalaisen kanssa pakenemaan Suomeen. Kovia kokeneen rehdin suomalaisen sotilaan vaikeudet eivät kuitenkaan päättyneet kotimaassa, vaan hän joutui varsin omituisen kohtelun alaiseksi. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=pauli+haapakoski#imgrc=MU6_XOGhP8JRcM
Oppia ikä kaikki. Suomalainen ajatelma.
