Malyn Mayor
Oleksandr Sytailo reported late on May 22 that one Ukrzaliznytsia
railway employee was killed. Three other railway employees and one
citizen were wounded in the attack. Sytailo added that the attack
damaged local railway infrastructure, around 150 residential buildings,
several shops and cafes, and industrial factories in the area.
Näin
rajusti hinnat nyt nousevat: tavallisen lapsiperheen menoihin lisää
jopa 2 500 euroa vuodessa – Katso laskureista, kuinka paljon omat kulusi
kasvavat
Eläminen
kallistuu Suomessa tänä vuonna jyrkemmin kuin pitkään aikaan. Katso
laskureista, miten energian, polttoaineiden ja ruuan kallistuminen sekä
korkojen nousu näkyvät juuri sinun kukkarossasi. Näet samalla, kuulutko
hintojen nousun pahimpiin kärsijöihin.
Ihmisoikeustutkijoilta
tukea Ukrainan väitteille: Venäjä pakkosiirtää miehitysalueiden
siviilejä ja alistaa mielipideseulontoihin
Venäjä
kiistää pakkosiirrot ja väittää yli miljoonan ukrainalaisen tulleen
maahan vapaaehtoisesti. YK:n ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin
mukaan siirretyillä ei kuitenkaan ole ollut todellista vaihtoehtoa.
Katriina Töyrylä
Jos
haluat pois piiritetystä ja raunioiksi pommitetusta kaupungista, sinun
on lähdettävä miehittäjien matkaan. Jos toiminnastasi ja mielipiteistäsi
ei pidetä, voit joutua vankilaan. Jos läpäiset mielipideseulan, saatat
lopulta löytää itsesi syvältä Venäjältä ilman rahaa, passia tai
puhelinta, halpana työvoimana.
Näin
Venäjä kohtelee Ukrainan mukaan valtaamiensa alueiden, kuten Mariupolin
kaupungin, asukkaita. Ukraina väittää, että Venäjä on vienyt
tuhansittain siviilejä niin sanotuille suodatusleireille, joissa
selvitetään, ovatko he ukrainalaismielisiä ja venäläisvastaisia. Olot
leireillä ovat kurjat, ja kuulusteluissa ihmisiä kidutetaan, Ukraina
väittää.
Venäjä
kiistää väitteet, kun taas Yhdysvallat pitää lukuisiin
silminnäkijälausuntoihin perustuvia raportteja uskottavina. YK:n
ihmisoikeusedustajan toimisto OHCHR ja ihmisoikeusjärjestö Human Right
Watch kertovat saaneensa uskottavia tietoja, jotka tukevat ainakin osaa
Ukrainan väitteistä.
Väitteet mielipiteiden suodatusleireistä eivät ole mitään uutta: Venäjän väitetään (siirryt toiseen palveluun) käyttäneen niitä 1994–2009 käydyissä kahdessa Tšetšenian sodissa ja jo Josif Stalinin valtakaudella toisen maailmansodan lopulla.
Yli miljoona viety Venäjälle vapaaehtoisesti tai pakon edessä
Sekä
Ukraina että Venäjä ovat kertoneet, että yli miljoona ukrainalaista on
viety sodan aikana Venäjälle. Eri mieltä maat ovat kuitenkin siitä,
miten vapaaehtoista lähtö on ollut.
Ukrainan ihmisoikeuskomissaari Liudmyla Denisova sen sijaan sanoo, että monet on viety vastoin tahtoa.
Harkovan ihmisoikeusryhmä -järjestön (siirryt toiseen palveluun)
lainaaman Denisovan mukaan ihmisiä on koottu yhteen ja viety pois
busseilla alueilta, jotka Venäjä on vallannut hyökkäyssotansa aikana.
Jotkut ovat ehkä lähteneet vapaaehtoisesti, mutta Denisova uskoo, että
he ovat nähneet sen ainoana selviytymiskeinona
OHCHR:n
Ukrainan ihmisoikeusedustusto on haastatellut useita Venäjän
hallitsemilta alueilta evakuoituja tai näiden perheitä. Nämä ovat
kertoneet lähteneensä taistelujen keskeltä Venäjän hallitsemille
alueille, koska muuta vaihtoehtoa päästä turvaan ei ollut.
Samaa kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
–
Venäjän joukot eivät anna taisteluja pakeneville muuta vaihtoehtoa kuin
mennä Venäjälle tai jäädä taistelujen keskelle. Vaihtoehdot ovat: lähde
Venäjälle tai kuole, sanoo järjestön Euroopan ja Keski-Aasian osaston
johtaja Hugh Williamson Ylelle puhelinhaastattelussa.
OHCHR:n ja HRW:n haastattelemien ihmisten mukaan pakkosiirretyt eivät kuitenkaan ole vankeja.
–
He saivat pitää henkilötodistuksensa ja siirtyä muualle, myös Donetskin
ja Venäjän ulkopuolelle, jos pystyivät maksamaan matkansa, kertoo
viestintäassistentti Kateryna Girniak OHCHR:n Ukrainan-edustustosta Ylelle sähköpostitse.
Girniak
kertoo, että heillä ei ole tietoja siitä, että ukrainalaisten
liikkumista Venäjällä olisi varsinaisesti rajoitettu. Osa ei kuitenkaan
ole pystynyt lähtemään, koska heillä ei ole rahaa tai henkilöpapereita.
Osa on pystynyt lähtemään Venäjältä muihin maihin tai Ukrainan hallituksen valvomalle alueelle.
– Lähtö Venäjältä ei ole helppoa ja voi olla vaarallista, mutta heitä ei ole fyysisesti pidätetty, kertoo Williamson.
Ei ole myöskään merkittäviä todisteita siitä, että suuria määriä ihmisiä olisi viety kauas (siirryt toiseen palveluun)
Ukrainan rajasta, Williamson kertoo. OHCHR:n mukaan ihmisille on
tarjottu mahdollisuutta mennä syrjäisille alueille Venäjällä ja jotkut
ovat siihen tarttuneet.
"Siviileillä oltava oikeus paeta, minne haluavat"
Williamson korostaa, että sota-alueilta pakenevilla siviileillä pitäisi olla oikeus mennä sinne, minne haluavat.
Sodankäynnin
sääntöihin, kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, kuuluu, ettei
siviilejä pitäisi pakottaa menemään tiettyyn paikkaan, Williamson
toteaa.
– Heitä ei pitäisi pakottaa Venäjälle tai minnekään muuallekaan.
Satoja hyökkäyksiä kohdistunut Ukrainan terveydenhuoltoon sodan aikana – tämä tiedetään kello 11.45
Tästä jutusta voit lukea kootusti Ukrainan sodan tapahtumista kuluvan vuorokauden ajalta.
(muokattu )Britannian
puolustusministeriö julkaisi maanantaina tiedustelupäivityksensä, jossa
se arvioi Venäjän kärsineen kolmen Ukrainassa sotimansa kuukauden
aikana yhtä suuret tappiot kuin Neuvostoliitto yhdeksän vuoden aikana
Afganistanissa.
Ukrainan
parlamentti on kieltänyt Venäjän joukkojen käyttämät Z- ja V-symbolit.
Lisäksi se päätti pidentää sotatilalain voimassaoloa kolmella
kuukaudella.Tähän artikkeliin kootaan päivän
mittaan kuluvan vuorokauden Ukrainan sotaan liittyvät tapahtumat. Tänään
maanantaina on Ukrainan sodan 89. päivä.
WHO: Satoja hyökkäyksiä kohdistunut terveydenhuoltoon sodan aikana
Maailman
terveysjärjestö WHO:n Ukrainan edustusto kertoo yhteisöpalvelu
Twitterissä, että 24. helmikuuta ja 19. toukokuuta välisenä aikana maan
terveydenhuoltoon kohdistuneita hyökkäyksiä on vahvistettu 248. Iskuissa
on terveysjärjestön mukaan kuollut 72 ja haavoittunut 59 ihmistä.
Myös Pietarin tienoolta löytyy Ukrainalaisten diasporaa.
SITAATTI: "Maria arvioi, että moni Venäjälle joutuneista ukrainalaisista ei tahdo Eurooppaan. He eivät yksinkertaisesti tahdo olla pakolaisia.
”Ihmiset
pakenevat kuolemaa ja taisteluita ja tahtovat jo palata takaisin
normaaliin. Käydä töissä. Aloittaa elämän uudestaan eikä odottaa siihen
asti, että tämä kaikki loppuu.”
Jos
johonkin on pakko jäädä, Venäjällä arjen voi ehkä nähdä järjestyvän.
Työn löytäminen ja kommunikointi on erityisesti iäkkäämmille ihmisille
helpompaa venäjäksi kuin esimerkiksi englanniksi. Marian mukaan
käytännössä jokaisella Ukrainasta tulleella on sukulaisia tai ainakin
tuttavia Venäjällä.
”Täällä esimerkiksi ne, jotka haluavat Venäjän kansalaisuuden, ovat vain väsyneitä pakenemaan.”
”Kukaan
näistä ihmisistä ei halunnut sotaa. Kukaan heistä ei hurraa kummankaan
maan patriooteille. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka halusivat elää
rauhassa. Nyt elämä on aloitettava uudestaan tyhjästä.”
Venäjän valtio
on luvannut ukrainalaispakolaisille 10 000 ruplan avustuksen –
nykykurssin mukaan noin 160 euroa – mutta avustusten maksamisessa on
paljon ongelmia".
Odessassa uusia ohjusiskuja, ainakin kaksi haavoittunut
Odessan kaupunkiin tehtiin maanantai-iltana uusia ohjusiskuja. Asiasta kertovat muun muassa CNN ja BBC.
Paikallinen sotilasjohtaja Serhi Batšuk kertoo Telegramissa BBC:n mukaan, että ohjuksia oli kolme ja iskuissa haavoittui ainakin kaksi ihmistä.
Odessan paikallishallinnon mukaan risteilyohjukset ammuttiin Tu-22-pommikoneesta.
CNN:n
silminäkijöiden mukaan kaupungissa kuultiin useita laajoja räjähdyksiä,
jotka ravistelivat rakennuksia. Batšukin mukaan ainakin viisi
rakennusta on tuhoutunut.
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt videomateriaalia tulipalosta. Silminnäkijän mukaan paikallinen ostoskeskus on tulessa.
Aiemmin maanantaina Odessassa vieraileva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui hakeutumaan suojaan ohjusiskun takia.
Nato-lähde saksalaislehdelle: Suomen ja Ruotsin hakemus saadaan käsiteltyä kahdessa viikossa
Jos
Suomi ja Ruotsi päättävät hakea Naton jäsenyyttä, saadaan päätös
asiassa aikaan kahdessa viikossa, kertoo Naton edustaja saksalaiselle Die Zeit -lehdelle. Die Zeitin uutisesta kertoo Aftonbladet.
Lähteen
mukaan päätöksentekoa ei lykätä Madridin Nato-kokoukseen, joka
järjestetään kesäkuun lopulla. Hänen mukaansa kummankin maan kohdalla
neuvotteluihin riittänee yksi päivä.
Sen
jälkeen kaikkien jäsenmaiden pitää ratifioida päätös, missä kestää
yleensä eniten aikaa. Nato-lähteen mukaan tämä voisi tapahtua kuitenkin
jopa kahdessa viikossa.
USA: Venäläisjoukot eivät ole totelleet etenemiskäskyjä Donbasissa
Yhdysvallat
on havainnut "hatariin todisteisiin pohjautuvia raportteja" siitä, että
venäläiset upseerit eivät ole totelleet etenemiskäskyjä Donbasissa
Itä-Ukrainassa.
Asiasta kertoo uutiskanava CNN:lle
yhdysvaltalainen puolustusvoimien virkamieslähde. Virkamiehen mukaan
upseerit ovat joko kieltäytyneet tottelemasta tai he eivät ole totelleet
"upseerilta odotetulla innokkuudella".
Venäläisjoukkojen
on kerrottu kärsineen taistelutahdon puutteesta aiemminkin sodan
aikana. Lisäksi hyökkääjän joukoilla on useita logistisia ongelmia,
jotka hidastavat etenemistä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden
paheksuu tiedusteluvuotoja, joiden mukaan Yhdysvallat on auttanut
Ukrainaa saamaan kriittistä tietoa venäläisjoukkojen liikkeistä.
"Presidentti
on tyytymätön vuotoihin. Hänen näkemyksensä oli, että kyse on roolimme
yliarvioinnista, virheellisestä väitteestä ja myös ukrainalaisten roolin
ja johtajuuden aliarvioinnista", Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Useat
yhdysvaltalaismediat kertoivat viime viikolla, että Yhdysvaltain
tiedustelu olisi luovuttanut ukrainalaisille tietoja esimerkiksi
Moskva-ohjusristeilijän ja venäläiskenraalien sijainnista.
Ukrainan
joukot upottivat Moskvan huhtikuussa, ja lisäksi ne ovat väitetysti
tappaneet useita korkea-arvoisia venäläisiä kenraaleita. Pentagon on
kiistänyt osallistuneensa päätöksiin upottaa alus tai tappaa
sotilasjohtajia.
Yhdysvallat: Ukrainalaisia lähetetään Venäjälle vastoin tahtoaan
Yhdysvallat
on havainnut merkkejä siitä, että ukrainalaisia kuljetetaan Venäjälle
vastoin heidän omaa tahtoaan, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeriön
tiedottaja John Kirby maanantaina.
Kirby kuvaili Venäjän toimintaa uutistoimisto Reutersin mukaan "kohtuuttomaksi".
Von der Leyen: Neuvotteluissa Unkarin kanssa edistystä Venäjän fossiilisten polttoaineiden kieltämisen suuntaan
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo, että maanantaina Unkarin pääministeri Viktor Orbanin
käydyissä neuvotteluissa tapahtui edistystä mahdollisen unionin
laajuisen Venäjän fossiilisten polttoaineiden kiellon suuntaan, kertoo
uutistoimisto Reuters.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Unkarin pääministeri Viktor Orban neuvottelivat Budapestissa maanantaina. Kuva: Attila Kisbenedek / AFP
"Tämän
illan keskustelu pääministeri Orbanin kanssa auttoi selventämään
pakotteisiin ja energiavarmuuteen liittyviä kysymyksiä", van der Leyen
kirjoittaa Twitterissä.
"Olemme edistyneet, mutta lisätyötä tarvitaan.
Von
der Leyen kertoo järjestävänsä kaikkien "alueellisten toimijoiden
kanssa videokonferenssin, jonka aiheena on öljyinfrastrukstuurin
alueellinen yhteistyö."
Saksan Scholz kutsuu "todella mielenkiintoiseksi" Macronin ideaa EU:a laajemmasta eurooppalaisesta yhteisöstä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz tapasivat maanantaina Berliinissä. Kuva: Tobias Schwarz / AFP
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin pitävänsä tervetulleena Ranskan presidentti Emmanuel Macronin
esittämää ajatusta EU:ta laajemmasta eurooppalaisesta yhteisöstä, johon
myös Britannia ja Ukraina voisivat kuulua, kertoo uutistoimisto AFP.
Macron ja Scholz puhuivat maanantaina lehdistötilaisuudessa ennen Berliinissä järjestettävää tapaamistaan.
"Haluan sanoa selkeästi, että tämä on todella mielenkiintoinen ehdotus", Scholz sanoi.
"Olen todella mielissäni ehdostuksesta, josta aiomme keskustella yhdessä", hän lisäsi.
Tilaisuudessa
Scholz toivotti Macronin tervetulleeksi Berliiniin ja sanoi BBC:n
mukaan, että maiden tulisi "työskennelle hyvin yhdessä, jotta Eurooppa
voisi työskennellä hyvin yhdessä".
Scholzin mukaan kukaan ei olisi voinut ennustaa, että sota Ukrainassa eskaloituisi tavalla, jota olemme nyt saaneet todistaa.
Venäjän
kanssa sotaa käyvä Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä. Macron sanoi
maanantaina, että Ukrainan kaltaisen valtion hyväksyminen unionin
jäseneksi tulisi todennäköisesti viemään vuosikymmeniä.
Vaihtoehtona
EU-jäsenyydelle hän on ehdottanut laajempaa yhteisöä, jonka jäseneksi
Ukraina voitaisiin hyväksyä kevyemmin perustein.
"Sanon tämän täysin rehellisesti -- rehellisyydellä, jonka olemme velkaa ukrainalaisille", Macron sanoi.
"Voimme
nopeuttaa prosessia hyväksyäksemme Ukrainan jäsenkandidaatiksi, mutta
tiedämme standardiemme ja kriteeriemme valossa, että tulisi
todennäköisesti kestämään vuosikymmeniä, ennen kuin Ukraina todella
liittyisi Euroopan unioniin."
Zelenskyi palkitsi sunnuntaina yli 200 räjähdettä tunnistaneen miinakoira Patronin
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi palkitsi Kanadan pääministerin Justin
Trudeaun kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa miinakoira Patronin ja
tämän omistajan Myhailo Ilievin. Kuva: Ukrainan presidentin kanslia
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
luovutti sunnuntaina ukrainalaiselle miinakoira Patronille ja tämän
omistajalle mitalin tunnustuksena heidän omistautuneesta palveluksestaan
Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Palkinnosta kertoo uutistoimisto
Reuters.
Jackrusselinterrieri
Patron on Reutersin mukaan tunnistanut sodan aikana yli 200 räjähdettä
ja estänyt niiden räjähtämisen. Patronin kerrotaan muodostuneen nopeassa
ajassa ukrainalaisen isänmaallisuuden symboliksi.
Zelenskyi palkitsi Patronin ja tämän omistajan yhdessä Kanadan pääministerin Justin Trudeaun kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
"Tänään
haluan palkita niitä ukrainalaisiasankareita, jotka jo nyt puhdistavat
maatamme miinoista. Ja yhdessä sankariemme kanssa pieni pioneeri Patron
ei ole ainoastaan neutralisoimassa räjähteitä, vaan myös opettaa
lapsillemme tärkeitä turvallisuussääntöjä alueilla, joissa on
miinavaara", Zelenskyi sanoi palkinnonjakoseremonian jälkeen
julkaistussa tiedotteessa.
Oikaisu 10.5. kello 7.57: Justin Trudeau on Kanadan pääministeri, ei presidentti.
CNN: Biden käski turvallisuusviranomaisia lopettamaan Ukrainalle luovutettuihin tiedustelutietoihin liittyvät vuodot
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden
on käskenyt maan korkeimpia turvallisuusviranomaisia lopettamaan vuodot
liittyen Yhdysvaltojen Ukrainalle jakamiin tiedustelutietoihin, kertoo
uutiskanava CNN.
Bidenin
ja turvallisuusviranomaisten väliseen keskusteluun perehtynyt virkamies
kertoo CNN:lle Bidenin sanoneen, että vuodot eivät ole hyödyllisiä ja
ne on siksi lopetettava.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Valkoisen talon pihamaalla maanantaina. Kuva: Nicholas Kamm / AFP
Viime
viikolla Valkoinen talo kiisti tarjonneensa Ukrainalle suoraan tietoja,
jotka olisivat johtaneet sodassa kaatuneiden venäläiskenraalien
kuolemiin.
CNN:n mukaan Biden on keskustellut erikseen puolustusministeri Lloyd Austinin, CIA:n johtajan William Burnsin ja kansallisen tiedustelupalvelun johtajan Avril Hainesin
kanssa siitä ettei Yhdysvaltojen sotaakäyvälle Ukrainalle tarjoamien
tietojen julkisuudesta ole hyötyä sen puolustustaistelun kannalta.
YK:n ihmisoikeusneuvosto pitää torstaina kokouksen Venäjän epäillyistä ihmisoikeusrikkomuksista
YK:n
ihmisoikeusneuvosto ilmoitti maanantaina, että se aikoo pitää torstaina
erityiskokouksen Venäjän epäillyistä ihmisoikeusrikkomuksista Ukrainan
sodan aikana. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
Ukraina
on pyytänyt ihmisoikeusneuvoston kokousta Venäjän toiminnasta sodassa.
Yli 50 maata ilmoitti maanantaina vaativansa Ukrainan tukena neuvoston
erityiskokousta "Venäjän aggressiosta johtuvasta heikentyvästä
ihmisoikeustilanteesta Ukrainassa". Myös Suomi on mukana vaatimassa
kokousta.
Venäjä ei
ole ihmisoikeusneuvoston jäsen. Maa erotettiin väliaikaisesti
toimielimestä 7. huhtikuuta YK:n yleiskokouksen äänestyksellä. Tämän
jälkeen Venäjä ilmoitti lähtevänsä ihmisoikeusneuvostosta kokonaan.
Ukraina: Venäjä on jatkanut Azovstalin terästehtaan pommittamista maanantaina
Venäjän
joukot ovat maanantaina jatkaneet Mariupolin kaupungissa sijaitsevan
Azovstalin terästehtaan tulittamista panssarivaunujen ja tykistön
voimin, sanoo Ukrainan puolustusministeriö uutistoimisto Reutersin
mukaan.
Ukrainan
mukaan Venäjän joukot ovat yrittäneet tehdä useita rynnäköitä
tehtaaseen, mutta tehdasta puolustavat ukrainalaiset ovat onnistuneet
torjumaan hyökkäykset.
Venäjä on kiistänyt yrittäneensä vallata tehdasta rynnäköiden.
Savu nousi pommitusten jäljiltä Azovstalin alueelta sunnuntaina. Kuva: Aleksandr Jermotšenko / Reuters
Venäjä
on julistanut vallanneensa Itä-Ukrainassa Asovanmeren rannalla
sijaitseva Mariupolin, mutta kaupungin viimeiset ukrainalaisjoukot ovat
linnoittautuneet puolustamaan Azovstalin tehdasta.
Tehtaan
uumenissa on ollut suojassa myös siviilejä. Ukraina on kertonut, että
kaikki naiset, lapset ja vanhukset ovat päässeet lähtemään tehtaasta.
Siviilien
evakuointia on viime viikkojen aikana yritetty useita kertoja.
Sunnuntaina kerrottiin, että heistä noin 600 on onnistunut pääsemään
turvaan Zaporižžjan kaupunkiin.
Kaupungista pakenemaan joutuneen pormestari Vadym Boitšenkon neuvonantaja Petro Andrjuštšenko
väittää Telegram-tilillään, että Venäjän joukot olisivat maanantaina
tuhonneet sillan, jota pitkin Azovstalin evakuointikuljetukset olivat
kulkeneet.
Andrjuštšenkon väitettä ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.
Odessassa vieraillut EU:n Charles Michel joutui hakeutumaan suojaan Venäjän ohjusiskulta
Ukrainan Odessassa vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel
joutui maanantaina hakeutumaan suojaan, kun Venäjä ampui ohjuksia
kaupunkiin. Asiasta kertoi EU-virkamies, jonka mukaan Michelin piti
iskun takia keskeyttää tapaamisensa Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa.
"Tapaaminen
pääministerin kanssa jouduttiin keskeyttämään ja osanottajat joutuivat
hakeutumaan suojaan, kun ohjukset iskivät jälleen Odessan alueelle",
virkamies kertoi.
Eurooppa-neuvoston
puheenjohtaja Charles Michel (vas.) ja Ukrainan pääministeri Denys
Šmyhal tutustuivat Odessan satamaan maanantaina. Kuva: Ukrainan presidentinkanslia / Reuters
Michel
tuli yllätysvierailulle Etelä-Ukrainassa Mustanmeren rannalla
sijaitsevaan satamakaupunkiin. Venäjä ei ole yrittänyt sodan aikana
tehdä maihinnousua Odessaan, eikä se ole maallakaan pystynyt etenemään
niin pitkälle länteen, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainan eteläosassa
kilpistyi Mykolajivin kaupunkiin. Venäjä on kuitenkin moukaroinut
Odessaa ohjusiskuilla ja estänyt kaupungin sataman toiminnan.
Michelille
esiteltiinkin maanantaina Odessan satamaa, jonka toiminnan
pysähtymisellä voi olla vakavat seuraukset maailmanlaajuiselle
ruokahuollolle.
(STT)
Ylen kysely: Yli kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon
Peräti 76 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän sotilasliitto Natoon, ilmenee Ylen tuoreesta kyselystä. Maaliskuun kyselyssä lukema oli 62 prosenttia.
12
prosenttia vastaajista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Maaliskuussa lukema
oli 16 prosenttia. Kannastaan epävarmojen osuus on supistunut 21
prosentista 11 prosenttiin.
Ylen
kyselyn mukaan muutos on ollut nopeaa erityisesti vasemmiston
kannattajien piirissä. SDP:n kannattajien joukossa Naton kannatus on
noussut peräti kolmekymmentä prosenttiyksikköä 81 prosenttiin.
Myös
vasemmistoliitossa on tapahtunut merkittävä muutos: selkeä enemmistö
vasemmistoliiton kannattajista on nyt Nato-jäsenyyden kannalla.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Ruotsin
mahdollinen Nato-jäsenhakemus nostaisi kyllä-vastaajien osuuden 83
prosenttiin. Suomen valtiojohdon asettuminen Nato-jäsenyyden kannalle
vaikuttaisi lähes yhtä voimakkaasti, sillä 82 prosenttia vastanneista
tukisi tasavallan presidentin ja hallituksen linjausta.
Naisten
ja miesten väliset Nato-mielipiteiden erot ovat kaventuneet. Toukokuun
kyselyssä miehistä 81 ja naisista 72 prosenttia kannatti Suomen
Nato-jäsenhakemusta.
Maaliskuun
kyselyssä kannastaan epävarmoja naisvastaajia oli lähes kolmannes,
mutta nyt naisten mielipiteet ovat varmistuneet ja kääntyneet Naton
suuntaan.
Ylen
Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 1 270 ihmistä. Kyselyn
virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
HS:n viimeisimmässä mielipidemittauksessa huhtikuun lopulla
suomalaisista 65 prosenttia kannatti Suomen liittymistä
sotilasliittoon. Jäsenyyttä vastusti 13 prosenttia, ja 22 prosenttia ei
ollut vielä muodostanut kantaansa asiaan. Tutkimusaineisto koottiin
Gallup Forum -internetpaneelissa 22.–27.4.2022.
HS:n ja Ylen kannatusmittaukset eivät ole keskenään vertailukelpoiset.
(STT–HS)
Charles Michel tapasi Ukrainan pääministerin Odessassa, Ukraina julkaisi tapaamisesta hämmentävän kuvan
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vietti maanantain Eurooppa-päivää vierailemalla Ukrainassa satamakaupunki Odessassa.
Michel tapasi vierailun yhteydessä Ukrainan pääministeri Denys Šmyhalin.
Ukraina huomioi vierailun sosiaalisessa mediassa julkaisemalla yhteiskuvan Michelistä ja Šmyhalista.
Kuvassa huomio kiinnittyy miesten hämmentävään yhdennäköisyyteen.
"Meidän pääministerimme oikealla", Ukrainan virallisella Twitter-tilillä kirjoitetaan.
Venäjän suurlähettilään päälle heitettiin punaista nestettä Puolassa
Ukrainaa
tukevat aktivistit heittivät punaista nestettä Venäjän
Puolan-suurlähettilään päälle Varsovassa maanantaina. Asiasta kertoo
uutistoimisto AFP.
Suurlähettiläs Sergei Andrejev
oli laskemassa seppelettä toisessa maailmansodassa kuolleiden
neuvostoliittolaisten sotilaiden muistomerkille. Venäjän juhlistaa
tänään voitonpäivää, jolla muistetaan toisessa maailmansodassa
kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa.
Ukrainan
lippua pitäneet aktivistit olivat estäneet Andrejevin kulun
muistomerkille ja heittäneet lähettilään ja häntä ympäröivän seurueen
kasvoille ja vaatteille punaista nestettä. Aktivistit olivat kutsuneet
seuruetta fasisteiksi. Neste ei ollut vaarallista, vaan jonkinlaista
siirappia.
Pyyhittyään kasvonsa kädellään, lähettiläs oli sanonut olevansa ylpeä maastaan ja presidentistään Vladimir Putinista.
AFP
kertoo, että Venäjän Varsovan-suurlähetystö oli suunnitellut pitävänsä
hautausmaalla virallisen seremonian voitonpäivän kunniaksi, mutta
perunut sen kaupungin pormestarin ja Puolan ulkoministeriön suhtauduttua
suunnitelmaan kielteisesti. Tästä huolimatta Andrejev oli ilmestynyt
paikalle seppeleen kanssa. Paikalla oli myös yksittäisiä venäläisiä sekä
Ukrainaa tukevia mielenosoittajia.
Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova kommentoi
tapahtunutta Telegram-alustalla. "Uusnatsismin ihailijat ovat jälleen
näyttäneet kasvonsa", hän kuvaili toistaen Venäjän propagandaa, jonka
mukaan se taistelee uusnatseja vastaan Ukrainassa.
Puola on ottanut vastaan tuhansia ukrainalaisia pakolaisia Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Von der Leyen: Komissio antaa mielipiteensä Ukrainan EU-jäsenyyshakemuksesta kesäkuussa
Euroopan komissio pyrkii vastaamaan Ukrainan EU-jäsenyyshakeen ensi kuussa, kertoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maanantaina.
Komission päätöksen jälkeen Ukrainan jäsenyys voi edetä jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Von der Leyen kirjoitti viestipalvelu Twitteriin keskustelleensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa EU:n tuesta Ukrainalle sekä maan tiiviimpää integraatiota kohti Eurooppaa.
Britannian puolustusministeri: Putinin toiminta heijastelee toisen maailmansodan aikaista fasismia ja tyranniaa
Britannian puolustusministeri Ben Wallace
syytti maanantaina samaan aikaan Moskovan voitonparaatin kanssa
pitämässään puheessa Venäjän johtoa näiden ”esi-isien ylpeän historian”
sieppaamisesta ja häpäisemisestä sekä Venäjän historian ja tulevaisuuden
tuhoamisesta.
”Venäjän presidentti Vladimir Putin
ja hänen kenraalinsa heijastavat 77 vuoden takaista fasismia ja
tyranniaa. Heidän hyökkäyksensä Ukrainaan häpäisee heidän
sotilasmenneisyytensä”, sanoi Wallace.
Wallace
mainitsi siviileihin kohdistuneet hyökkäykset ja erityisesti naisiin ja
lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan asiana, jonka vuoksi kaikkien
ammattitaitoisten sotilaiden tulisi olla kauhuissaan.
Wallacen
mukaan Putin ja tämän sisäpiiri toistavat samoja virheitä, joita
totalitaariset hallinnot tekivät toisen maailmansodan aikaan.
”[Kenraaleille] ja Putiniille ei voi tulla voitonpäivää Ukrainassa, vain häpeää ja tappiota.”
Wallace sanoikin pitävänsä Ukrainan voittoa varsin mahdollisena.
”On
varsin mahdollista, että Ukraina lyö Venäjän armeijan siihen
pisteeseen, että [Venäjän] täytyy palata asemiinsa ennen helmikuun
24:ttä päivää tai käytännössä kaatua oman painonsa alle.”
Wallacen mukaan Putinin täytyy nyt tehdä rauha sen ajatuksen kanssa, että ”on hävinnyt pitkällä tähtäimellä”.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace Suomen Niinisalossa 4. toukokuuta. Kuva: Alessandro Rampazzo / AFP
Ruotsin sosiaalidemokraatit tekevät Nato-päätöksensä sunnuntaina
Ruotsin pääministeripuolue sosiaalidemokraatit tekee Nato-päätöksensä tämän viikon sunnuntaina 15. toukokuuta.
Puolueen alkuperäisen aikataulun mukaan puolueen puoluehallitus olisi tehnyt päätöksen 24. toukokuuta, mutta nyt puoluesihteeri Tobias Baudin vahvistaa päätöksen aikaistuvan.
”Emme
voi enää odottaa runsasta viikkoa. Käynnissä ovat sekä Putinin sota
Ukrainassa että Suomen prosessi. Riippumatta siitä, mikä päätöksemme on,
on hyötyä pysyä Suomen kanssa samassa tahdissa”, Baudin sanoi Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan.
Suomen sosiaalidemokraatit aikovat kertoa oman kantansa Natoon 14. toukokuuta. Suomen presidentti Sauli Niinistö taas on kertonut julkistavansa oman Nato-kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta.
Putin ei julistanut sotaa voitonpäivän puheessaan, väitti uhan Venäjälle kasvavan ”päivä päivältä”
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui maanantaina voitonpäivän paraatissa Moskovassa. HS seurasi puheen hetki hetkeltä tässä jutussa.
Puhe
oli odotetusti tavallista kitkerämpi erityisesti Yhdysvaltoja kohtaan.
Mutta pelättyä sodanjulistusta tai viittauksia mihinkään
liikekannallepanoon ei kuulunut. Putin ei myöskään antanut vihjeitä
siitä, kuinka pitkään sota saattaisi jatkua.
Putin
on jatkuvasti verrannut Ukrainan sotaa toisen maailmansodan aikaisiin
taisteluihin natsi-Saksaa vastaan, eikä vertauksilta vältytty
tänäänkään. Putin muiden muassa väitti, että Venäjä taistelee Ukrainassa
uusnatseja vastaan. Sotaa tukevien tahojen merkiksi muuttunutta
Z-kirjainta ei paraatissa kuitenkaan näkynyt.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhumassa voitonpäivän paraatissa. Kuva: Mihail Metzel / AFP
Putin
kiitti veteraaneja toisen maailmansodan puolustuksesta muun muassa
Harkovassa ja Kiovassa, "kuten tänä päivänä, kun suojelemme Donbasin
alueen asukkaita". Joukkojen lähettämisen Itä-Ukrainan Donbasiin Putin
kertoo olleen ”tarpeellinen, oikea-aikainen, ja ainoa oikea vaihtoehto”.
Hänen mukaansa
kaikki mahdollinen tulisi tehdä, jotta ”maailmanlaajuisen sodan kauhut
voitaisiin välttää”. Putinin mukaan Venäjä oli yrittänyt saada Natolta
turvatakuita ja etsiä dialogia.
Putin otti kantaa myös Nato-maiden asetoimituksiin Ukrainalle ja väitti uhan Venäjälle kasvavan ”päivä päivältä”.
Presidentin
mukaan toisen maailmansodan historiaa pyritään vääristelemään. Putinin
mukaan länsi tukee Ukrainassa uusnatseja, jotka tappavat hänen mukaansa
siviilejä Donbasissa. Puheen aikana pidettiin minuutin hiljaisuus
uhreille .
Ria.ru-sivustoon
ei maanantaiaamuna saanut yhteyttä Suomesta. Brittilehti The Guardianin
mukaan Hersonin alueen sotilas-siviilihallinnon apulaispäälliköksi
tituleerattu Kirill Stremousov
kertoo, että alueelle ei enää kaavailtaisi ”kansanäänestystä” tai
Donetskin ja Luhanskin nukkehallintojen (DPR ja LPR) tapaista ”Hersonin
kansantasavaltaa”, kuten Venäjä aiemmin suunnitteli.
”Emme
suunnittele kansanäänestyksen järjestämistä ja tasavallan luomista.
Tänään, perustuen niihin mahdollisuuksiin, joita meillä on, aiomme
integroitua mahdollisimman paljon Venäjän federaatioon”, sanoo
Stremousov.
Stremousov on Venäjän-mielinen ukrainalainen, jonka Venäjä Novaja Gazeta Europan mukaan
asetti nykyiseen tehtäväänsä 27. huhtikuuta sen jälkeen, kun
venäläismiehittäjät olivat ottaneet Hersonin kaupungintalon hallintaansa
ja pakottaneet sen ukrainalaisjohdon poistumaan. Samoihin aikoihin
Venäjä myös ilmoitti, että Herson siirtyy 1. toukokuuta lähtien
käyttämään ruplia Ukrainan hryvnian sijaan. Myös ukrainalaiset internet-
ja puhelinverkot kaatuivat Hersonissa samoihin aikoihin, vahvisti Ukrainan hallitus.
Yhdysvaltain Etyj-suurlähettiläs Michael Carpenterarvioi viikko sitten,
että Venäjä pyrkisi liittämään DPR:n ja LPR:n Venäjään järjestämällä
"kansanäänestyksiä" liittymisestä toukokuun puolivälissä. Carpenter
arvioi Venäjän Hersonia koskevien suunnitelmien olevan samantapaisia.
"Uskomme
raporttien olevan varsin uskottavia. Valitettavasti olemme olleet
oikeassa useammin kuin väärässä julkistaessamme, mitä tapahtuu
seuraavaksi", Carpenter sanoi Hersoniin liittyvistä raporteista.
"Tälläisiä valekansanäänestyksiä – tehtailtuja ääniä – ei voi pitää oikeina, kuin ei myöskään mitään yrityksiä liittää osia Ukrainasta [Venäjään]."
Herson
oli ensimmäinen suuri kaupunki, jonka Venäjä miehitti 24. helmikuuta
alkaneen suurhyökkäyksensä jälkeen. Ukraina on kuitenkin tehnyt alueella
vastahyökkäyksiä.
Zelenskyi muisteli toista maailmansotaa ja natsien kukistamista: "Taistelemme uuden voiton puolesta"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi muisteli maanantaina toista maailmansotaa ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
"Natsien kukistamisen päivänä me taistelemme uuden voiton puolesta", Zelenskyi sanoi maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Zelenskyin mukaan tie voittoon on vaikea, mutta ei ole epäilystäkään, etteikö Ukraina voittaisi sotaa Venäjää vastaan.
"Emme anna kenellekään palaakaan maastamme, emmekä palakaan historiastamme."
Zelenskyin mukaan ukrainalaiset ovat taistelleet maansa puolesta useita kertoja ja kulkeneet omaa polkuaan.
Venäjällä
juhlitaan tänään voitonpäivää, jolla muistetaan toisessa
maailmansodassa kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua
voittoa.
Moskovan
sotilasparaatiin ottaa osaa 11 000 sotilasta, pitkälle toista sataa
erilaista sotilasajoneuvoa sekä vajaat 80 lentokonetta tai
taisteluhelikopteria. Paraatissa on mukana myös hävittäjien ylilento.
Arviot: Venäjä menettänyt Ukrainassa ainakin satoja panssarivaunuja
Venäjä
on menettänyt Ukrainassa 6. toukokuuta mennessä ainakin 675 jalkaväen
taisteluajoneuvoa ja 612 panssarivaunua. Arviot perustuvat niitä
seuraavan Onyxin keräämiin tietoihin. Määrät on Britannian yleisradio
BBC:n mukaan vahvistettu analysoimalla valokuvamateriaalia.
"Venäjän
armeijan suoriutus Ukrainassa on ollut äärimmäisen epävakuuttava.
Epäonnistumisia on ollut tiedustelussa ja komennossa, ja sitä ovat
korostaneet uskomattomat epäonnistumiset kentällä", kirjoittaa BBC:n
ulkoasiain analyytikko Jonathan Marcus.
Venäjän
asevoimat ovat huomattavasti Neuvostoliittoa pienemmät, eikä niiden
modernisointi ole onnistunut ennakoidulla tavalla. Venäjä ei ole
onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta Ukrainassa, vaikka juuri sen
ilmavoimien arvioitiin ennen suurhyökkäyksen alkua olevan tehokkaita.
Ajoneuvojen
lisäksi Venäjä on vahvistetusti menettänyt 347 panssaroitua
taisteluajoneuvoa, 163 itseliikkuvaa tai hinattavaa tykistöä, 108
panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 58 lennokkia, 39 helikopteria, 26
ilma-alusta ja kuusi laivaston alusta. Näistä suurin on Venäjän
laivaston lippulaiva Moskva, jonka Ukraina upotti Mustallamerellä 14.
huhtikuuta.
Ukraina on arvioinut Venäjän menettämien panssarivaunujen määräksi 1 110, kertovat ukrainalaisen uutistoimisto Ukrinformin mukaan Ukrainan asevoimat. Lisäksi Ukraina arvioi Ukrainassa kaatuneen 24. helmikuuta lähtien lähes 25 000 venäläissotilasta, joista jopa kaksitoista kenraaleja. Britannia arvioi kaksi viikkoa sitten Venäjän menettäneen 15 000 sotilasta, kertoi ulkoministeri Ben Wallace.
Enemmistö suomalaisista kannattaa Ukrainan EU-jäsenyyttä, selviää Evan kyselystä
Enemmistö suomalaisista kannattaa Ukrainan EU-jäsenyyttä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselytutkimuksesta.
Kyselyn
mukaan 59 prosenttia vastaajista ottaisi Ukrainan EU:n jäseneksi.
Vastaajista vain 13 prosenttia ei pidä Ukrainaa sopivana EU:n jäseneksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti
maan jäsenhakemuksen EU:n jäseneksi 28. helmikuuta, muutama päivä sen
jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Vuonna 2016 Ukrainan jäsenyyttä kannatti 22 prosenttia suomalaisista.
Ukraina saanut yli 30 000 yhteydenottoa kadonneiden venäläissotilaiden läheisiltä
Ukraina on saanut yhteensä 32 000 yhteydenottoa kadonneiden venäläissotilaiden läheisiltä, kertoo The Kyiv Independent.
Ukrainan sisäministeriön edustaja Viktor Andrusiv
kertoi sunnuntaina Channel 24:n haastattelussa, että on yleistä, että
venäläiset tiedustelevat Ukrainaan lähteneiden läheistensä perään.
Venäläisten
yhteydenottoja varten on Andrusivin mukaan perustettu tukipalvelulinja
sekä Telegram-kanava, joiden kautta on tullut noin 12 000 puhelua ja 20
000 viestiä.
EU:n ulkopoliittinen johtaja Borrell FT:lle: EU:n tulisi takavarikoida Venäjän valuuttavarantoja Ukrainan jälleenrakentamiseen
EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell lehdistötilaisuudessa Panama Cityssä 3. toukokuuta. Kuva: ERICK MARCISCANO / Reuters
EU-maiden
tulisi harkita Venäjän jäädytettyjen valuuttavarantojen takavarikointia
Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi, ehdottaa EU:n
ulkopoliittinen johtaja Josep BorrellFinancial Times -taloussanomalehdelle.
Borrell viittaa ennakkotapauksena siihen, miten Yhdysvallat päätti ottaa haltuunsa
Afganistanin keskuspankin yhdysvaltalaisia varoja ja ohjata ne
Afganistanin humanitaariseen apuun. Varoja voitaisiin mahdollisesti
käyttää myös vuoden 2001 WTC-terroristi-iskuissa kuolleiden henkilöiden
omaisten tekemiin korvausvaatimuksiin Taleban-hallinnolle.
”Kannatan
sitä, se on täysin loogista. Meillä on rahaa taskuissamme, ja jonkun
pitää selittää minulle, miksi se on hyväksi afganistanilaisrahalle,
muttei venäläiselle rahalla”, toteaa Borrell.
Yhdysvaltain valtionvarainministeri Janet Yellen
sanoi viime kuussa, että päätöstä ei voi tehdä kevein perustein ja se
vaatisi yhteistyötä liittolaisten välillä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, kuten myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, ovat ehdottaneet oligarkeilta jäädytettyjen varojen myymistä jälleenrakennuksen rahoittamiseksi.
Yhteensä
EU-maat ja sen liittolaiset ovat jäädyttäneet satojen miljardien
Yhdysvaltain dollarien arvosta Venäjän keskuspankin tilien
valuuttavarantoja. Venäjän mukaan sen kulta- ja valuuttavarantoja on
jäädytetty 300 miljardin dollarin (285 miljardia euroa) arvosta.
Euroopan
komissio on arvioinut Ukrainan jälleenrakennuksen maksavan satoja
miljardeja euroja. Suurimman tuen tullevat tarjoamaan Euroopan valtiot.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi viime viikolla The Wall Street Journalin CEO Council -tapahtumassa
pitämässään videopuheessa Venäjän hyökkäyksen aiheuttaneen jo nyt
Ukrainan taloudelle 600 miljardin dollarin vauriot. Hänen mukaansa että
Ukraina tulisi vaatimaan Venäjältä korvauksia.
Borrellin mukana on tärkeää, että Venäjän velvollisuudesta maksaa sotakorvauksia käydään keskustelua.
”Tämä
on yksi tärkeimmistä käsiteltävänä olevista poliittisista kysymyksistä:
kuka tulee maksamaan Ukrainan jälleenrakennuksen”, pohtii Borrell.
Japanin pääministeri: Venäläisöljystä luopuminen tulee viemään aikaa
Japanin pääministerin Fumio Kishidan mukaan tulee viemään jonkin aikaa ennen kuin maa pystyy luopumaan venäläisen öljyn tuonnista.
Japani
sopi sunnuntaina yhdessä muiden G7-maiden kanssa, että se lopettaa tai
ainakin asteittain luopuu venäläisen öljyn käytöstä vastauksena Venäjän
hyökkäykseen Ukrainaan.
"Energiantuonnista
voimakkaasti riippuvaiselle maalle päätös on erittäin vaikea", Kishida
sanoi Reutersin mukaan. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että G7-maat
tekevät asiassa yhteistyötä ja toimivat nykyisessä tilanteessa linjassa
keskenään.
Kishida
ei tarkentanut, miten kauan venäläisöljystä luopuminen tulisi viemään
tai millaisiin toimiin maa nyt ryhtyy öljystä luopumiseksi.
Yli 200 räjähdettä löytänyt miinakoira nostettiin Ukrainan viestintästrategian tähdeksi
Ukrainan presidenti Volodymyr Zelenskyi palkitsi sunnuntaina miinojen ja räjähteiden etsintään koulutetun Patron-koiran.
Jackrusselinterrieri on löytänyt Tšernihivin kaupungista Venäjän hyökkäyssodan aikana yli 200 räjähdettä. Sen on kouluttanut Myhailo Iliev, joka työskentelee Ukrainan pelastuspalvelussa.
Koiran
palkitseminen sopii Ukrainan sodanjohdon viestintästrategiaan, jossa
pyritään saamaan puolustautumiseen liittyviä viestejä leviämään
laajalle. Patronista tehty video on saavuttanut Ukrainassa jo noin 900
000 katsomiskertaa, kertoo The New York Times.
Patron-koira sai palkinnon työstään räjähteiden etsijänä Kanadan pääministerin läsnäollessa. Kuva: Ukrainan presidentin kanslia
Bulgariakin vaatii poikkeusta EU:n suunnittelemaan venäläisen öljyn tuontikieltoon
Bulgaria
on liittynyt niiden EU-maiden joukkoon, jotka vaativat poikkeusta EU:n
suunnittelemaan venäläisen öljyn tuontikieltoon. Ennen sitä poikkeuksia
ovat vaatineet myös Unkari, Slovakia ja Tšekki.
Jos Bulgaria ei saa poikkeuslupaa öljyntuontiin, se uhkaa äänestää tuontikieltoa vastaan, sanoi pääministeri Assen Wassilew bulgarialaiselle BNT-televisiokanavalle.
Pääministerin
mukaan poikkeus on Bulgarialle välttämätön, sillä bulgarialainen
öljynjalostamo Burgas tarvitsee aikaa rikinpoistojärjestelmänsä
päivittämiseen, jos sen pitää käsitellä vain muualta kuin Venäjältä
tulevaa öljyä. Tällä hetkellä noin puolet Burgasin jalostamasta öljystä
tulee Venäjältä.
Pääministeri
Wassilew sanoi, että tämän hetken neuvottelujen perusteella näyttää
siltä, ettei Bulgarian tarvitse kuitenkaan äänestää tuontikieltoa
vastaan.
Volodymyr Zelenskyi: "Tunsin tänään, että maailma haluaa auttaa meitä entistäkin enemmän"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti yöllisessä puheessaan Telegramissa sunnuntain aikana tapaamiaan maailman johtajia.
"Pääasia, jonka tunsin tänään oli, että maailma haluaa auttaa meitä entistäkin enemmän", Zelenskyi sanoi.
Kiovassa vierailivat sunnuntaina muiden muassa Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden, Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Saksan liittopäivien puhenainen Bärbel Bas ja U2-yhtye.
"Olen varma, että tämä päivä on todistanut, että olemme täysivaltainen vapaan maailman ja yhtenäisen Euroopan osa", hän sanoi The New York Timesin mukaan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz tyrmäsi Venäjän väitteet taistelusta natseja vastaan
Saksan liittokansleri Olaf Scholz piti sunnuntai-iltana televisiopuheen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hän vakuutti Saksan tukevan vahvasti Ukrainaa Saksan ARD-yleisradiokanavalla.
Scholz tyrmäsi Venäjän presidentin puheet siitä, että Venäjän on taistelemassa natseja vastaan Ukrainassa.
"Presidentti
Putin vertaa barbaarista, aggressiivista sotaansa taisteluun
kansallissosialisteja vastaan. Se on historian vääristelyä ja
häpäisevää. On velvollisuutemme sanoa tämä selkeästi", Scholz sanoi
puheessaan.
Saksassa 8. toukokuuta muistetaan päivänä, jolloin Natsi-Saksa antautui liittoutuneille vuonna 1945.
Olaf
Scholz kertasi myös Saksan neljä ehtoa asetoimituksille Ukrainaan.
Asetoimituksia ei tee Saksa yksin vaan yhdessä liittolaistensa kanssa,
Saksan oman puolustuskyvyn on säilyttävä, Venäjän täytyy kärsiä
asetoimituksista enemmän kuin Saksan ja Natosta ei saa tulla sodan
osapuoli.
AFP: Pommitetussa ukrainalaisessa koulussa kuollut 60 ihmistä
Itä-Ukrainan
Bilohorivkassa sijaitsevan koulun pommituksessa on kuollut 60 ihmistä,
uutistoimisto AFP kertoo. AFP pohjaa tietonsa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin puheeseen G7-maiden johtajille sunnuntaina.
Venäläiskone
pudotti lauantaina pommin koulurakennukseen. Rakennus romahti pommin
räjähtäessä ja syttyi tuleen, jonka sammuttaminen kesti Luhanskin alueen
kuvernööri Serhi Haidain mukaan kolme tuntia. Aiempien tietojen mukaan noin 90 ihmistä oli suojautunut koulun kellariin.
Azovstalin tehtaalta evakuoituja saapui Zaporižžjaan
Azovstalin
terästehtaalta Mariupolista evakuioidut siviilit saapuivat Zaporižžjan
kaupunkiin itäisessä Ukrainassa, kertoi YK:n edustaja Osnat Lubrani uutistoimisto Reutersille.
Mariupolin
alueelta evakuoituja kuljetettiin kahdeksassa linja-autossa. Yhteensä
evakuoituja oli 174, joista 40 oli pelastettu Azovstalin terästehtaalta.
Evakuoitujen
joukossa oli useita lapsia ja vanhuksia. Uutistoimisto Reutersin mukaan
tulijat olivat hyvin uupuneen näköisiä ja heidät ohjattiin busseista
telttaan, jossa he saivat teetä ja lämmintä ruokaa.
"Haluan vain elää ja aloittaa alusta. Kaikki mitä omistan, on tässä", sanoi Yegor Čekhodonadsky ja näytti muutamaa laukkuaan.
Hän
oli mennyt hakemaan suojaa Azovstalin tehtailta vaimonsa ja lapsensa
kanssa Mariupolissa jo maaliskuun alussa. "Olen tietysti hyvin iloinen
ja onnellinen, että olen Ukrainassa", hän sanoi.
Lubranin mukaan kymmenen viime päivän aikana Mariupolin alueelta on saatu evakuoitua 600 ihmistä.
"Työmme
ei ole kuitenkaan vielä tehty. YK on tietoinen suurista määristä
ihmisiä, jotka olisivat halunneet päästä evakuoiduiksi mutta eivät
pystyneet lähtemään", Lubrani sanoi lausunnossa.
Hänen
mukaansa YK jatkaa yhteistyötä sodan kummankin osapuolen kanssa, että
evakuoitaviksi haluavat voivat lähteä turvallisesti siihen suuntaan
minne he haluavat.
OIKAISU
kello 23:33: Uutisessa kerrottiin ensin, että kyse oli ensimmäisistä
Azovstalista evakuoiduista siviileistä. Azovstalin tehtaalta on
kuitenkin evakuoitu ihmisiä useaan otteeseen kuluneella viikolla.
G7 lupasi ainakin asteittain luopua venäläisen öljyn käytöstä
Vauraiden
teollisuusmaiden G7-ryhmän johtajat lupasivat sunnuntaina lopettaa tai
ainakin asteittain luopua venäläisen öljyn käytön vastauksena Venäjän
hyökkäykseen Ukrainaan.
Sunnuntaina
kokoontuneet johtajat eivät kertoneet vielä suunnitelmiensa tarkkoja
yksityiskohtia, mutta ilmoittivat yhteisessä tiedonannossaan, että
suunnitelmat pannaan täytäntöön ”aikataulussa ja järjestelmällisesti
sekä tavalla, joka antaa maailmalle aikaa järjestää vaihtoehtoisia
tuottajia”.
Johtajat
kutsuivat Venäjän toimintaa ”provosoimattomaksi hyökkäyssodaksi”, joka
”häpäisee Venäjän ja sen ihmisen historialliset uhraukset”.
“Pysymme yhdessä linjallamme, ettei presidentti Vladimir Putin saa voittaa sotaansa Ukrainaa vastaan.”
Tiukka
öljyn ostoboikotti iskisi Venäjään kovaa, sillä sen talous on
riippuvainen öljytuloista. Monet länsimaat ovat kuitenkin riippuvaisia
venäläisestä öljystä. Yhdysvallat on jo kieltänyt venäläisen öljyn
tuonnin, mutta EU ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä.
Monet
G7-maat ilmoittivat sunnuntaina myös omista pakotteistaan. Yhdysvallat
asetti pakotteita kolmelle suurelle venäläiselle tv-kanavalle sekä
kymmenille pankinjohtajille. Kanada puolestaan kertoi uusista
pakotteista 40 henkilölle. Kanada ja Britannia kertoivat myös
lisätuestaan Ukrainalle.
G7-maihin
kuuluvat vauraat teollisuusmaat Yhdysvallat, Kanada, Saksa. Britannia,
Japani ja Ranska sekä Italia. EU on ”listaamaton jäsen”.
Ukrainassa oli sunnuntaina kiireinen päivä, kun kaupungissa vieraili useiden länsimaiden johtajia
Kanadan
pääministeri Justin Trudeau (edessä toinen oik.) vieraili sunnuntaina
Irpinissä, jossa hän tapasi pormestari Oleksandr Markušynin. Kuva: AFP
Yhdysvaltain
presidentin puoliso Jill Biden (vas.) tapasi sunnuntaina Užhorodissa
Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskajan. Kuva: Susan Walsh / Reuters
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi toivotti sunnuntaina Saksan parlamentin
puheenjohtajan Bärbel Basin tervetulleeksi Kiovaan. Kuva: Ukrainan presidentinhallinto
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi sunnuntaina Kiovassa Norjan suurkäräjien puhemiehen Masud Gharahkhanin. Kuva: Ukrainan presideninhallinto
Kroatian pääministeri Andrej Plenković (vas.) tapasi sunnuntaina Kiovassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Kuva: Ukrainan presidentinhallinto
Ukrainassa oli sunnuntaina vilkas päivä diplomatiarintamalla, kun useiden ulkovaltojen edustajat saapuivat vierailuille.
Kiovassa ja sen ympäristössä vierailivat sunnuntaina Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja varapääministeri ja Chrystie Freeland, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt ja suurkäräjien puhemies Masud Gharahkhanis, Saksan parlamentin puheenjohtaja Bärbel Bas sekä Kroatian pääministeri Andrej Plenković ja ulkoministeri Gordan Grlić-Radman.
Lisäksi Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden saapui sunnuntaina pikavisiitille Ukrainaan ja tapasi Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan Užhorodissa.
Monet ukrainalaiset kommentaattorit lisäsivät listalle myös irlantilaisyhtye U2:n, jonka laulaja Bono ja kitaristi The Edge esiintyivät sunnuntaina Hreštšatykin metroasemalla Kiovan keskustassa.
U2:n Bono (vas.) ja The Edge esiintyivät sunnuntaina Hreštšatykin metroasemalle Kiovan keskustassa. Kuva: Sergei Supinski / AFP
Irlantilaisen
rock-yhtye U2:n kitaristi The Edge (vas.) ja laulaja Bono vierailivat
sunnuntaina Butšassa Andreas Ensinkutsutun kirkolla, jonka pihalla oli
iso joukkohauta. Heitä opasti pastori Andrei Halavin. Kuva: Genja Savilov / AFP
SUNNUNTAINA monet
maat myös kertoivat diplomaattiensa paluusta Kiovaan. Useimmat
länsimaat evakuoivat diplomaattinsa Kiovasta ja sulkivat lähetystönsä
helmikuussa joko Venäjän hyökkäyksen alla tai pian sen alettua. Viime
aikoina moni maa on paluttanut edustajiaan Kiovaan.
Suurimman huomion saivat sunnuntaina yhdysvaltalaisdiplomaatit, joka asiainhoitaja Kristrina Kvienin
johdolla palasivat sunnuntaina Kiovaan. Myös Kanada ja Kroatia kytkivät
suurlähetystöjensä työn käynnistämisen johtajien vierailuihin.
Suomi
ei ole vielä käynnistänyt Kiovan-suurlähetystön toimintaa uudelleen,
mutta HS:n tietojen mukaan valmistelutyöt ovat käynnissä.
Kaiken tämän päälle Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
osallistui illansuussa G7-maiden johtajien virtuaalikokoukseen.
G7-järjestöön kuuluvat suuret kehittyneet teollisuusmaat sekä Italia.
Saksan
liittokansleri Olaf Scholz osallistui G7-maiden virtuaaliseen
kokoukseen Berliinissä. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
oli kutsuttu mukaan. Kuva: Guido Bergmann / ZUMA
MONIEN maiden kohdalla kyse oli viestinnästä Venäjälle. Venäjällä vietetään maanantaina voitonpäivää, joka Vladimir Putinin kaudella noussut tärkeimmäksi juhlaksi.
Venäjällä
toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa juhlitaa 9. toukokuuta,
sillä natsi-Saksan antautuessa 8. toukokuuta 1945 Moskovassa kello oli
jo yli puolenyön. Vierailuilla ja suurlähetystöjen toiminnan
käynnistämisellä haluttiin paitsi tukea Ukrainaa myös korostaa sen
menestystä puolustustaistelussa Venäjää vastaan.
Yhdysvallat asetti pakotteita kolmelle suurelle venäläiselle tv-kanavalle
Yhdysvallat
asetti sunnuntaina uusia pakotteita Venäjälle vastauksena Venäjän
hyökkäykseen Ukrainaan. Tuoreiden pakotteiden kohteina ovat muun muassa
kolme suosittua venäläistä televisiokanavaa eli Ykköskanava, NTV ja
Rossija 1.
Kanavat ovat valtiollisia televisiokanavia, jotka ovat täysin Venäjän vallanpitäjien kontrollissa. Venäjän johtaja Vladimir Putin alisti valtakunnalliset televisiokanavat propagandavälineiksi pian noustuaan valtaan vuosituhannen alussa.
Lisäksi
Yhdysvallat kielsi yhdysvaltalaisyrityksiä tarjoamasta kirjanpito- ja
konsulttipalveluista venäläisille sekä asetti pakotteita suurten
venäläisten pankkien johtajille. Yhdysvallat lisäsi pakotelistalleen 27
Gazprombankin ja 8 Sberbankin johtajaa. Pakotelistalle lisättiin myös
Moskovan teollisuuspankki ja 10 sen tytäryhtiötä.
Gazprombankin rakennus Moskovassa. Kuva: Maksim Šemetov / Reuters
Yhdysvallat
julkaisi tiedot uusista pakotteista sunnuntai-iltana samaan aikaan, kun
kehittyneiden maiden G7-järjestö kokoontui virtuaalisesti. G7-maiden
johtajat olivat kutsuneet kokoukseensa myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Myös G7 asetti sunnuntaina Venäjälle uusia yhteisiä pakotteita Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
”Tämä
ei ole täysi sulku. Emme jäädytä Gazprombankin varoja, emmekä kiellä
transaktioita Gazprombankin kanssa”, nimettömän pysytellyt Yhdysvaltain
hallinnon edustaja kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
G7-maat sopivat uusista pakotteista Venäjää vastaan
Valkoinen talo kertoo kaikkien
G7-maiden sitoutuneen kieltämään tai asteittain lopettamaan venäläisen
öljyn tuonnin. Kyseessä on uusi pakotekeino Ukrainaan hyökännyttä
Venäjää vastaan.
Saksan
liittokansleri Olaf Scholz osallistui G7-maiden virtuaaliseen
kokoukseen Berliinissä. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
oli kutsuttu mukaan. Kuva: Guido Bergmann / ZUMA
Valkoisen
talon tiedotteen mukaan kyseessä on kova isku Venäjän taloudelle ja
tapa estää Venäjää saamasta tuloja Ukrainan sodan rahoittamiseen.
Lausunnossa ei kerrota tarkemmin, mitä sitoumuksia G7-maat ovat tehneet.
G7-maiden johtajat keskustelivat tänään Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa etäyhteyksin.
STT
Ukrainan ja Yhdysvaltain ulkoministerit keskustelivat keinoista, kuinka Ukraina voisi taas alkaa viedä vehnää
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi sunnuntaina keskustelleensa Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinkenin kanssa Ukrainan elintarvikeviennin palauttamisesta.
Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.
Ukraina
on yksi maailman tärkeimpiä vehnän ja ruokaöljyn viejiä. Vienti on
ollut helmikuusta asti pysähdyksissä, sillä Venäjä on saartanut Ukrainan
Mustanmeren satamat.
Venäjän
hyökkäys on Ukrainaan on nostanut jo vehnän hintaa ja herättänyt huolta
ruokapulasta köyhemmissä maissa, jotka ovat riippuvaisia Ukrainan ja
Venäjän vehnästä.
Britannia lupaa Ukrainalle 1,5 miljardin euron edestä lisää sotilasapua ja tukea
Britannia
lisää Ukrainalle antamaansa apua ja tukea 1,3 miljardilla punnalla eli
noin 1,5 miljardilla eurolla. Summa käytetään sekä sotilaalliseen tukeen
että muuhun apuun.
Asiasta
kertoi Britannian valtiovarainministeriö sunnuntai-iltana. Sen mukaan
summa käytännössä kaksinkertaistaa Britannian Ukrainalle kohdistaman
avun. Britannia on jo aiemmin luvannut 1,5 miljardin punnan eli 1,76
miljardin euron edestä apua ja sotilaallista tukea.
Britannia
tiedotti päätöksestään samalla kun kehittyneiden maiden G7-ryhmän
johtajat aloittivat kokoustaan, johon oli kutsuttu etäyhteydellä myös
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Ukrainalaismedia: Odessassa taas useita räjähdyksiaä
Odessassa on kuultu sunnuntaina alkuillasta useita räjähdyksiä, ukrainalaislehti Ukrainska Pravda kertoo. Alkuillan arvion mukaan osa räjähdyksistä johtui Venäjän ampumista ohjuksista ja osa todennäkäisesti ilmatorjuntatulesta.
Iskut ovat vaurioittaneet siviilikohteita. Kuolleista ja loukkaantuneista ei vielä ole tietoa.
Venäjä
ampui Mustameren rannalla sijaitsevaan Odessaan ohjuksia myös
lauantaina. Paikallishallinnon mukaan iskuissa vaurioitui 252 asuntoa.
Pelkästään lauantain iskujen vaurioittamien ikkunoiden korjaamiseen
kului 1 800 neliömetriä muovia.
G7-maiden johtajat keskustelivat sunnuntaina Zelenskyin kanssa
G7-maiden johtajat ovat keskustelleet Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin
kanssa sunnuntaina etäyhteydellä. Toisin kuin aiemmin kerroimme,
johtajien yhteisestä tiedotustilaisuudesta ei ole toistaiseksi tietoa.
Maiden johtajien oli määrä kertoa tapaamisen annista sunnuntai-iltana
livelähetyksessä.
Kokous oli G7-maiden solidaarisuudenosoitus Ukrainalle ennen Venäjän voitonpäivän juhlallisuuksia maanantaina 9. toukokuuta.
Päivitys klo 18.22: Lisätty tieto tiedotustilaisuuteen liittyvästä epäselvyydestä.
Yhdysvallat lähetti diplomaatteja takaisin Kiovan suurlähetystöönsä
Yhdysvaltain suurlähetystö Kiovassa. Kuva: Valentin Ogirenko / Reuters
Yhdysvaltain
Kiovan-suurlähetystön diplomaatit palasivat sunnuntaina Kiovaan.
Yhdysvallat oli evakuoinut suurlähetystönsä työntekijät helmikuussa.
Sunnuntaina Kiovaan saapui asianhoitaja Kristina Kvien sekä useita muita diplomaatteja.
Yhdysvallat ajoitti paluun Venäjällä maanantaina juhlittavan voitonpäivän alle. Televisiokanava CBS:n lähteiden mukaan paluulla Yhdysvallat haluaa korostaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin epäonnistumista Kiovan valloituksessa.
Useat
länsimaat ovat lähettäneet diplomaattejaan takaisin Kiovaan ja avanneet
suurlähetystöjään, jotka evakuotiin helmikuussa Venäjän hyökkäyksen
alla tai sen alettua. Myös Suomi valmistelee Kiovan-suurlähetystönsä
toiminnan käynnistämistä uudelleen.
Myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau vieraili sunnuntaina Ukrainassa
Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja varapääministeri Chrystia Freeland vierailivat sunnuntaina Ukrainassa, jossa he kävivät muun muassa Kiovan lähistöllä sijaitsevassa Irpinissä.
Yllätysvierailusta kertoi ensimmäisenä Irpinin pormestari Oleksandr Markušyn
Telegram-kanavallaan. Hiukan myöhemmin Trudeaun edustajat vahvistivat
tiedon ja kertoivat Trudeaun tapaavan matkallaan myös Ukrainan
presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Kanadan
pääministeri Justin Trudeau (kuvassa sinisessä paidassa ja mustassa
takissa) vieraili sunnuntaina Ukrainan Irpinissä. Trudeaun edessä
maastonvihreässä paidassa seisoo Irpinin pormestari Oleksandr Markušyn. Kuva: Telegram / AFP
Pahoin
tuhoutunut Irpin on yksi niistä Kiovan lähistöllä olevista
pikkukaupungeista, joita Venäjän joukot miehittivät useita viikkoja
ennen vetäytymistään maaliskuun lopussa. Alueelta on miehityksen
jäljiltä löytynyt jo yli tuhannen siviilin ruumiit, mutta etsinnät
jatkuvat.
Sunnuntaina Kiovassa vieraili myös Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas. Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden puolestaan kävi sunnuntaina lyhyesti Ukrainan Užhorodissa, jossa hän tapasi Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan.
Sunnuntaina Zelenskyin on myös määrä osallistua etäyhteydellä G7-maiden johtajien kokoukseen.
Joe Bidenin vaimo Jill Biden vieraili Ukrainassa, jossa tapasi Zelenskyin vaimon Olena Zelenskan
Yhdysvaltain
presidentin puoliso Jill Biden (vas.) halasi Ukrainan presidentin
puolisoa Olena Zelenskaa Užhorodin rajakaupungissa Ukrainassa
sunnuntaina. Kuva: Susan Walsh / Reuters
Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden teki sunnuntaina yllätysvierailun Ukrainaan, jossa hän tapasi myös Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan. Asiasta kertoivat useat yhdysvaltalaiset viestimet, joiden toimittajat seuraavat Bidenin Euroopan-matkaa.
Biden
ja Zelenska tapasivat Užhorodissa, joka sijaitsee aivan Ukrainan ja
Slovakian rajalla. He kohtasivat paikallisella koululla, joka on nykyään
muualta Ukrainasta paenneiden majapaikkana.
Užhorodin
asukasluku on normaalisti noin 100 000, mutta sotaevakkojen myötä se on
kaksinkertaistunut Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyksen jälkeen.
JILL BIDEN
on tällä viikolla vieraillut Romaniassa ja Slovakiassa, jossa hän on
tavannut sekä yhdysvaltalaisia sotilaita että Ukrainasta paenneita
siviileitä. Lyhyestä käynnistä Ukrainaan ei kerrottu etukäteen.
Zelenska
ei ole esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti 24.
helmikuuta suurhyökkäyksen Ukrainaan. Sunnuntaina hän kutsui Bidenin
vierailua "rohkeaksi".
Yhdysvaltain
ensimmäinen nainen, Jill Biden, vieraili äitienpäivänä Slovakiassa ja
sen jälkeen Ukrainassa. Kuvassa Biden (etualalla ruskeassa takissa)
Vyšné Nemeckén kylässä Slovakiassa jumalanpalveluksessa. Kylä sijaitsee
aivan Ukrainan rajalla. Vieressä istuu Slovakian pääministeri Eduard
Heger. Kuva: Peter Lazar / AFP
"Antautuminen
ei ole vaihtoehto", Mariupolin terästehtaalla olevat Azov-pataljoonan
miehet kertoivat lehdistötilaisuudessa sunnuntaina
Venäjä
on jatkanut Mariupolissa sijaitsevan Azovstalin terästehtaan
pommittamista sunnuntaina, tehtaalla vielä olevat ukrainalaissotilaat
kertoivat järjestämässään tiedotustilaisuudessa.
Svjatoslav Palamar Kuva: AFP
Zoom-videopalvelussa järjestetyssä tilaisuudessa Azov-pataljoonan varakomentaja, kapteeni Svjatoslav Palamar
sanoi, että edellisenä yönä sotilaat olivat laskeneet Venäjän tehneen
25 pommituslentoa. Hänen mukaansa lennoista kolme tehtiin strategisilla
pommikoneilla. Sen lisäksi Venäjä ampuu alueelle kranaattitulta.
Azovstalin
tehdas on Mariupolin viimeinen alue, joka on Ukrainan hallinnassa.
Venäjän joukot ovat yrittäneet saada vallattua myös sen, mutta
Azov-pataljoonan vastarinta on ollut kovaa. Iso osa Mariupolista on
tuhoutunut. Jo huhtikuussa viranomaiset arvelivat ainakin 10 000
siviilin kuolleen, mutta oikea luku on todennäköisesti jo paljon
suurempi. Venäjä on myös vienyt paikallisia siviileitä pakolla
Venäjälle.
Azov sanoi lehdistötilaisuudessaan, että taistelussa Mariupolista olisi kuollut 2 500 Venäjän joukoissa taistellutta.
TEHDASALUEELLA oli pitkään myös sinne muualta kaupungeista paenneita siviileitä. Ukrainan varapääministerin Iryna Vereštšukin mukaan kaikki siviilit saatiin kuitenkin tällä viikolla evakuoitua YK:n ja Punaisen ristin operaatiossa.
Azov-pataljoonan
edustajat sanoivat sunnuntaina, etteivät voi vahvistaa asiaa. He
arvostelivat kansainvälistä yhteisöä hitaudesta siviilien evakuoinnissa,
mutta Palamar kiitti silti evakuointiin osallistuneita.
"Kiitämme kaikkia, mutta armeijaa emme kiitä", hän sanoi.
Palamar
on aiemminkin arvostellut Ukrainan johtoa siitä, ettei haavoittuneita
ole evakuoitu. Hän on syyttänyt armeijaa Azovstalin puolustajien
jättämistä oman onnensa nojaan.
"Tämä
on iloa kyynelten läpi", Palamar sanoi siviilien evakuoinnista. Sillä
hän viittasi alueella oleviin haavoittuneisiin sotilaita, joita ei ole
evakuoitu. Hän sanoi odottavansa kunnon tulitaukoa, joka mahdollistaisi
evakuoinnit.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
sanoi sunnuntaina, että tehdasalueella olevien haavoittuneiden ja
lääkärien evakuointia valmistellaan. Venäjä tosin ei välttämättä sallii
evakuointeja, sillä Azov-pataljoona on sen päävihollisia ja Venäjän
mukaan natseja. Siviilien evakuointi oli mahdollista vain, kun Venäjä
julisti muutamien tuntien tulitaukoja. Azov-pataljoonan edustajat
sanoivat sunnuntaina, että näinäkin aikoina kaatui ja haavoittui
ukrainalaisia.
AZOV-PATALJOONAN
edustajat ilmoittivat sunnuntaina taas kerran, ettei antautuminen ole
vaihtoehto. Se antaisi Venäjälle pr-voiton, eivätkä miehet uskoneet
selviävänsä venäläisten käsissä antautumisesta huolimatta.
"Olemme
todistaneet Venäjän armeijan tekemiä sotarikoksia. Olemme todistajia.
Antautuminen ei ole vaihtoehto, sillä Venäjä ei ole kiinnostunut
elämisestämme", Azov-pataljoonan tiedustelu-upseeri Ilia Samoilenko
sanoi.
"Meillä on
rajallinen määrä varusteita. Meillä on edelleen vettä. Meillä on
edelleen ammuksia. Meillä on henkilökohtaiset aseemme."
Putin uhosi natsismin kaatamisella ja toivotti Ukrainan asukkaille rauhallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta
Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi sunnuntaina, että venäläiset voittavat natsismin, kuten tekivät vuonna 1945.
"Tänään
sotilaamme, kuten esivanhempamme, taistelevat rinta rinnan
vapauttaakseen oman maansa natsismin saastasta uskoen samoin kuin vuonna
1945, että voitto tulee olemaan meidän", Putin sanoi onnitellessaan
entisiä neuvostotasavaltoja natsi-Saksan lyömisen vuosipäivänä.
"Surullista kyllä, tänään natsismi on jälleen nostamassa päätään", Putin jatkoi.
Putin
on toistuvasti väittänyt ilman todisteita, että Ukrainaan oli
hyökättävä, koska maassa on natseja ja venäläisvähemmistöä sorretaan.
Putin toivotti samalla Ukrainan asukkaille "rauhallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta".
(STT)
U2 esiintyi Kiovan metrossa
Irlantilainen rock-yhtye U2 esiintyi sunnuntaina Kiovan metrossa. Yhtyeen laulajan Bonon ja kitaristin The Edgen
keikka oli Hreštšatykin metroasemalla aivan kaupungin ydinkeskustassa.
Keikalla Bonon ja The Edgen kanssa esiintyi myös ukrainalainen yhtye
Antytila.
Myös yhtye itse kertoi suunnitelmastaan viestipalvelu Twitterissä.
Ukrainan presidentti piti tunteikkaan puheen maailmansodan päättymisen muistoksi: "Pahalla on vain yksi kohtalo: loppu!"
"Voiko
kevät olla mustavalkoinen? Onko olemassa ikuista helmikuuta?
Valitettavasti vastaukset ovat kyllä". Näin aloitti Ukrainan presidentti
Volodymyr Zelenskyi pitkän ja tunteikkaan puheensa, jonka hän piti tänään sunnuntaina Kiovassa toisen maailmansodan uhrien muistoksi.
Toisen
maailmansodan päättymistä muistetaan Euroopassa tänään sunnuntaina.
Länsiliittouman osalta sota Euroopassa päättyi 8. toukokuuta 1945,
Neuvostoliitossa päivää myöhemmin.
Zelenskyi
painottikin puheessaan, että Ukraina kunnioittaa joka vuosi 8.
toukokuuta "yhdessä koko sivistyneen maailman kanssa kaikkia niitä,
jotka puolustivat planeettaa natsismia vastaan toisessa
maailmansodassa".
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Kuva: Ukrainan presidentinkanslia / Zuma
”Miljoonia menetettyjä ihmishenkiä, raajarikkoja ja kidutettuja sieluja. Miljoonia syitä sanoa pahalle: Ei koskaan enää”.
Zelenskyi
muistutti, että tänä vuonna ukrainalaiset kuulevat sanat "ei koskaan"
eri lailla. "Ne kuulostavat tuskallisilta ja julmilta, koska ne eivät
toteutuneet Ukrainassa 24. helmikuuta", hän sanoi.
Zelenskyi vakuutti kuitenkin, että pahalla on aina vain yksi kohtalo: loppu.
Koska
ukrainalaisilla oli oma panoksensa Hitlerin vastaisen liittouman
voitossa, maa selviää kaikesta: ”Tiedämme tämän varmasti, koska
armeijamme ja koko kansamme ovat niiden jälkeläisiä, jotka voittivat
natsismin. Joten he voittavat taas. Ja rauha tulee taas. Lopulta taas!”
Selviämme
talven, joka alkoi 24. helmikuuta. Se kestää vielä 8. toukokuuta, mutta
päättyy ehdottomasti. Ja Ukrainan aurinko sulattaa sen!
Ja
perhe ja rakkaat, ystävät ja sukulaiset ovat taas yhdessä! Lopulta
taas! Ja väliaikaisesti miehitettyjen kaupunkien ja kylien yllä liehuu
jälleen lippumme. Lopulta taas! Ja tulemme yhteen. Ja rauha tulee
olemaan! Lopulta taas! Eikä enää mustavalkoisia unelmia, vain sininen ja
keltainen unelma. Lopulta taas!
Puheen voit lukea kokonaisuudessaan englannin kielellä täältä.
Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas vierailulla Kiovassa
Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas vierailee
tänään sunnuntaina Ukrainan pääkaupungssa Kiovassa. Hän kunnioittaa
käynnillään toisen maailmansodan uhreja ja tapaa maan poliittista
johtoa. Liittopäivien protokollapäällikön Enrico Brissa julkaisi viestipalvelu Twitterissä kuvia, joissa Bas tervehti Ukrainan pääministeriä Denys Šmyhalia. sekä keskustelee presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Jopa 60 ihmisen pelätään kuolleen pommin osuttua koulurakennukseen Itä-Ukrainan Bilohorivkassa
Koulurakennus Bilohorivkassa tuhoutui pommi-iskussa. Kuva: Ukrainan hätätilaministeriö
Jopa
kuudenkymmenen ihmisen pelätään kuolleen Itä-Ukrainan Bilohorivkassa,
jossa venäläiskone pudotti lauantaina pommin paikalliseen
koulurakennukseen. Asiasta kertoi Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai.
Hänen kertomustaan ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä, eikä Venäjä ole kommentoinut asiaa, kertoo BBC.
Koulun
raunioista on Haidain mukaan löydetty tähän mennessä kahden ihmisen
ruumiit. Jopa kuudenkymmenen ihmisen pelätään kuolleen.
Lähes
kaikki kylän asukkaat olivat Haidain mukaan suojautuneet koulun
kellariin. Suojassa oli noin 90 ihmistä. Heistä 30 on pelastettu.
Pelastettujen joukossa oli seitsemän loukkaantunutta.
Kuolonuhrien lopullinen määrä tiedetään Haidain mukaan vasta, kun rauniot saadaan raivattua.
Koulurakennus
romahti pommin räjähtäessä. Se syttyi tuleen, jonka sammuttaminen kesti
kolme tuntia, Haidai kertoi viestipalvelu Telegramissa.
Itä-Ukrainan Luhanskissa käydään parhaillaan kovia taisteluita, kun Venäjän joukot pyrkivät saartamaan ukrainalaisia.
Bilohorivkan
kylä sijaitsee lähellä Ukrainan hallitsemaa Severodonetskin kaupunkia,
jonka esikaupungeissa oli lauantaina rajuja yhteenottoja. Bilohorivkan
kylästä tuli ukrainalaisen sanomalehden Ukrayinska Pravdan mukaan viime
viikolla taistelujen keskus.
Venäläiset ovat Haidain mukaan pommittaneet myös naapurikylää
Shypilovoa, jossa 11 ihmistä on jäänyt loukkuun pommitetun talon
kellariin.
Pommitukset jatkuvat edelleen, mutta pelastajat yrittävät Haidain mukaan päästä paikalle.
Sunnuntaiaamuna
Itä-Ukrainassa on kerrottu uusista taisteluista. Venäjän valtiolliset
tiedotusvälineet ovat kertoneet separatistilähteisiin viitaten
pommituksista Donetskin ja Holmivskyin kaupungeissa.
YK:n
ihmisoikeusvaltuutetun mukaan Ukrainassa on hyökkäyssodan alkamisen
jälkeen kirjattu ainakin 2345 siviilin kuolemaa ja 2919 siviilin
loukkaantumista. Tiedot ovat huhtikuulta. Lisäksi tuhansien sotilaiden
uskotaan kuolleen tai haavoittuneen kummallakin puolella rintamaa.
Ukrainassa
yli 12 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa sen jälkeen, kun Venäjä
aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta. Ukrainasta on lähtenyt
5,7 miljoonaa ihmistä, kun taas 6,5 miljoonan uskotaan jääneen
kotiseudulleen.
Suuri osa Luhanskista on ollut venäjänmielisten separatistien hallinnassa kahdeksan vuoden ajan.
Venäjän Gazprom jatkaa kaasun tuontia Ukrainan kautta Eurooppaan
Venäläinen
kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti sunnuntaina toimittavansa edelleen
maakaasua Ukrainan kautta Eurooppaan sen mukaan, mitä eurooppalaiset
ovat pyytäneet.
Pyynnöt olivat laskeneet 92,1 miljoonaan kuutiometriin 8. toukokuuta verrattuna 92,4 miljoonaan kuutiometriin 7. toukokuuta.
Ukrainalaiset ajoivat venäläiset joukot Harkovasta, venäläiset räjäyttivät perääntyessään kome siltaa
Mies pyöräili tuhoutuneen sillan yli lähellä Pechenegin kylää Harkovan alueella 5. toukokuuta. Kuva: Aleksandr Jermotšenko / Reuters
Samaan
aikaan kun Venäjä valmistautuu juhlimaan maanantain voitonpäivää,
Venäjän joukot kokivat eilen lauantaina tappioita Ukrainan toiseksi
suurimmassa kaupungissa Harkovassa. Ukrainalaiset joukot onnistuivat
lauantaina ajamaan venäläiset joukot Harkovasta kohti koillisrajaa.
Perääntyessään Venäjän joukot räjäyttivät alueella kolme siltaa, kertoo The New York Times.
Ukrainalaisten sotilaslähteiden mukaan teko osoittaa, että venäläisillä ei ole aikomusta palata lähiaikoina.
Taistelua Harkovasta ei kuitenkaan ole vielä voitettu, lähteet arvioivat.
”Vaikka
olemme tällä hetkellä voitolla, taistelu ei ole ohitse. Venäjän joukot
pyrkivät todennäköisesti ryhmittäytymään uudelleen uutta hyökkäystä
varten”, ukrainalaislähteet kertoivat The New York Timesille.
Washingtonissa
toimiva tutkimuslaitos Institute for the Study of War arvioi, että
takaisku pakottaa Venäjän armeijan valitsemaan, lähettääkö se
vahvistuksiaan aiemman suunnitelman mukaisesti Itä-Ukrainaan vai
sittenkin Harkovaan.
Harkovan
edes takaisin vellova tilanne on tutkimuslaitoksen mukaan osa
Itä-Ukrainan monimutkaista taistelukenttää. Useat kaupungit ovat jääneet
Venäjän ja Ukrainan joukkojen väliin harmaalle vyöhykkeelle, jossa
asukkaat ovat vaarassa joutua pommitusten kohteeksi.
"Venäläiset miehittäjät jatkavat Harkovan alueen siviili-infrastruktuurin tuhoamista", alueen kuvernööri Oleh Sinegubov
sanoi viestipalvelu Telegramissa lauantaina. Yön yli jatkuneet
pommitukset ja tykistöhyökkäykset ovat kohdistuneet hänen mukaansa
moniin paikkoihin. Muun muassa alueella sijaitsevan Skovorodynivkan
kaupungin kansallismuseo on tuhottu.
Venäjä
teki lauantaina myös kuusi ohjusiskua eteläiseen satamakaupunkiin
Odessaan, kertovat paikalliset viranomaiset. Neljä iskua osui
huonekalutehtaaseen ja tuhosi kaksi korkeaa rakennusta. Kaksi ohjusta
osui kaupungin lentokentälle, jonka kiitotie oli tuhottu jo aiemmin.
Venäjän
joukkojen tavoitteena näyttää lehden haastattelemien asiantuntijoiden
mukaan olevan se, että ne valloittavat mahdollisimman suuren osan
Itä-Ukrainan Donbasin alueesta ja karkottavat Ukrainan joukot, jotka
ovat taistelleet Venäjän tukemia separatisteja vastaan Donetskin ja
Luhanskin alueilla jo vuosia.
Noin 80 prosenttia näistä kahdesta hallintoalueesta on jo venäläisten hallussa.
Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai
kertoi Facebookissa lauantaina, että venäläinen pommi osui Bilogorivkan
kylän kouluun, jonka suojissa oli noin 90 ihmistä. Ainakin kahden
ihmisen ruumiit on löydetty koulun raunioista, 30 ihmistä on pelastettu.
Pelastustoimet keskeytettiin lauantai-iltana ja niiden oli määrä jatkua
tänään sunnuntaina.
Venäjän
joukot yrittävät piirittää myös itäisen Sievierodonetskin kaupungin.
"Tilanne on vaikea, mutta toistaiseksi hallinnassa", Haidai sanoi The
New York Timesin puhelinhaastattelussa.
Sotatutkimuksen instituutti pitää kuitenkin todennäköisenä, että venäläiset onnistuvat yrityksessään.
Suurin
voitto Venäjälle on ollut tähän asti satamakaupunki Mariupol, jota
venäläiset ovat pirittäneet pitkään. Suuri osa kaupungista on tuhoutunut
ja lauantaina näytti siltä, että se alkaa olla täysin Venäjän
hallinnassa.
Ukrainan
puolustusministeriön tiedusteluosasto sanoi lauantaina, että venäläisiä
upseereita siirrettiin taisteluasemista ja lähetettiin suojelemaan
Mariupoliin suunnitteilla olevaa venäläistä sotilasparaatia.
Kaupunginvaltuuston neuvonantaja Petro Andruštšenko
julkaisi perjantaina Telegramissa sarjan valokuvia, joissa Venäjän
joukot kunnostivat "neuvostoajan muistomerkkejä" eri puolilla kaupunkia.
Yhdessä
kuvassa Venäjän lippu näytti liehuvan sairaalan yläpuolella. Torstaina
julkaistussa kuvassa kunnan työntekijät vaihtavat ukrainalaisia
liikennemerkkejä venäjänkielisiin. Kuvien aitoutta ei ole voitu
vahvistaa.
Perheitä jätettiin lukittuihin kellareihin Hostomelissa, kertoo paikallinen mies - "He sanoivat, että Zelenskyia ei ole enää"
Venäjän hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, torstaina 24. helmikuuta, Konstantin Dombrovskii, 19, oli lähdössä töihin Hostomelin Antonovin lentokentälle, kun hän kuuli räjähdyksiä. Pian hänelle soitettiin: "pysy kotona".
Venäläisten
maahanlaskujoukot olivat ilmeisesti jo saapuneet lentokentälle.
Paikalla käytiin taisteluita, mutta Ukrainan joukot saivat kentän
haltuunsa ennen kuin venäläisten onnistui toimittaa vahvistuksia.
Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaksi venäläistä lentokonetta
ja yhden helikopterin.
Myöhemmin
taistelut lentokentällä jatkuivat ja venäläiset muun muassa tuhosivat
siellä olleen maailman suurimman lentokoneen, Antonov AN-225:n tai
Mriyan, "Unelman".
Maailman suurin lentokone Antonov An-225 tuhottuna Hostomelissa. Kuva: Gleb Garanich / Reuters
Kotiin
perheensä luokse jäänyt Dombrovskii kertoo, että venäläissotilaat
etenivät Hostomelissa hitaasti. Hostomel sijaitsee Butšasan
pohjoispuolella, noin 30 kilometrin päässä Kiovasta länteen.
"He eivät kulkeneet tiellä, vaan rikkoivat aidat ja siirtyivät pihasta pihalle."
Tien toisella puolella asuva Dombrovskiin isoisä pyysi, ettei talon ovea rikottaisi ja antoi sotilaille avaimet.
"Sotilaat
eivät koskeneet mihinkään, ottivat vain Jack Daniel's -pullon.
Naapuritalosta he veivät kaikki tupakat ja ruoat. Sitten he menivät
kolmanteen taloon, ja söivät ja joivat siellä nämä kaikki."
Kadun
varressa olevien talojen puutarhoissa on isoja kuoppia, joissa
venäläisten tykit olivat. Pihoilla on romua ja kasapäin isoja
ammuslaatikoita. Aidan viereen on jäänyt venäläisten muonapakkaus.
Peremmällä makaa alaston mallinukke, johon venäläiset Dombrovskiin
mukaan harjoittelivat ampumista.
Dombrovskiin talolle sotilaat ehtivät noin viikko saapumisensa jälkeen, 4. maaliskuuta.
"Kun
venäläiset tulivat, me olimme kellarissa. He sanoivat, että näyttäkää
kädet. He yrittivät katsoa, onko käsissä jälkiä siitä, että joku on
käyttänyt aseita."
Dombrovskiin
mukaan miehet vietiin talolle, jossa oli paljon venäläisiä sotilaita.
Miesten kädet sidottiin ja heitä kuulusteltiin.
"Venäläiset olivat huonosti organisoituneet ja tiesivät huonosti, mitä tapahtuu. He ryntäilivät sisään ja ulos."
Sotilaat kyselivät, missä Ukrainan joukot ovat, Dombrovskii sanoo.
"Sanoin
ettemme ole nähneet heitä 24. päivä jälkeen. Kerroimme, että
venäläinen kolonna on tuhottu läheisellä sillalla, mutta he eivät
tienneet sitä, eivätkä voineet uskoa."
Dombrovskiin mukaan venäläiset väittivät, että Ukraina on pian Venäjän hallussa.
"He
sanoivat, että (presidentti Volodymyr) Zelenskyia ei ole enää ja että
(Julija) Tymoshenko johtaa nyt Ukrainaa ja että he sopivat tämän kanssa
rauhanehdoista."
Dombrovskii
sanoo, että kuulustelun jälkeen miehet, heidän perheensä ja naapurin
perhe suljettiin naapurin kellariin. Kellaria vahdittiin tunnin verran,
ja sitten sen ovi lukittiin rautaputkella. Dombrovskiin mukaan he saivat
kuitenkin oven auki ja menivät pelastamaan viereisen talon asukkaat
omasta kellaristaan. Oven eteen oli koottu tiiliä esteeksi, hän kertoo.
Dombrovskiin havaintojen mukaan Hostomelissa olleiden venäläisten käytös vaihteli.
"Ensimmäinen
joukko uhkaili ja oli aggressiivisia. Muutaman päivän päästä tuli
toinen joukko ja he olivat leppoisampia. Saimme oleskella pihalla,
eivätkä he takavarikoineet puhelimiamme."
Dombrovskiin
perhe pääsi pakenemaan 11. maaliskuuta. Kaupunkiin jääneiden
paikallisten mukaan tämän jälkeen venäläiset olivat vihaisia.
Dombrovskiin mukaan hänen siskonsa kummisetä sidottiin ja tätä ammuttiin
päähän.
(STT)
Zelenskyi: "Valmistaudumme haavoittuneiden sotilaiden ja lääkäreiden evakuointiin Azovstalista"
Ukrainan presidentin Volodomyr Zelenskyin
mukaan maan viranomaiset suunnittelevat yhdessä YK:n ja Punaisen ristin
kansainvälisen komitean kanssa Azovstalin tehdasalueella yhä olevien
haavoittuneiden lääkäreiden, sotilaiden ja muun sotilashenkilöstön
evakuointia.
Zelenskyi kertoi evakuoinnin vaiheista myös lauantaina pitämässään päivittäisessä puheessa. Zelenskyin mukaan alueelta on evakuoitu noin 300 siviiliä, pääosin naisia ja lapsia.
Mariupolista pelastettuja siviilejä lauantaina. Kuva: Aleksandr Jermotšenko / Reuters
"Tällä hetkellä valmistelemme evakuoinnin toista vaihetta, haavoituneiden sotilaiden ja lääkäreiden evakuointia."
Zelenskyin mukaan evakuoinnin toinen vaihe onnistuu vain, "jos kaikki noudattavat sopimuksia" ja "ilman valheita".
Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi
eilen illalla uutistoimisto Reutersin mukaan, että piiritetyltä
Azovstalin alueelta on saatu evakuoitua kaikki naiset, lapset ja
vanhukset.
"Tämä osa Mariupolin humanitaarisesta operaatiosta on päättynyt", Vereštšuk kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.
Mediatietojen
mukaan ilmahälytyssireenit ovat soineet yön aikana Kiovan lisäksi
ainakin Donetskin, Hmelnitskyin, Tšerkasyn, Lvivin ja Odessan alueilla.
The Guardianin mukaan erityise pahasti ohjukset moukaroivat satamakaupunki Odessaa.
Odessan alueen sotilashallinnon tiedottajan Serhi Bratchukin
mukaan iskut osuivat Odessaan sen jälkeen, kun kaupungin alueella
oleviin kohteisiin oli aiemmin lauantaina osunut neljä ohjusta.
Bratchuk kertoi iskuista antamassaan tv-haastattelussa.
Lisäksi Ukrainan koillisosassa sijaitsevalle Sumyn alueelle osui lauantaina kaksi venäläisohjusta, alueen kuvernööri Dmytro Zhyvytskyi kertoi The Guardianin mukaan.
Obaman aikainen suurlähettiläs Michael McFaul kehottaa diplomaatteja boikotoimaan voitonpäivän paraatia
Venäjä
valmistautuu näkyvästi maantaintaina järjestettävään voitonpäivän
paraatiin siitäkin huolimatta, ettei Ukrainan sota tarjoa Venäjälle
juurikaan juhlittavaa.
Yhdysvaltain entisen presidentti Barack Obaman aikainen Yhdysvaltojen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul kertoi Twitterissä näkemyksensä voitonpäivän tukemisesta.
McFaul
toivoi lauantaina julkaisemassaan tviitissä, että ne diplomaatit, jotka
vastustavat Venäjän sotatoimia Ukrainassa, osoittavat Ukrainalle
solidaarisuutta boikotoimalla paraatia.
McFaul
perustelee kehotustaan etenkin Venäjän toimilla saada vallattua
Mariupolissa sijaitseva Azovstalin terästehdas ennen voitonpäivän
paraatia.
9.
toukokuuta järjstettävällä voitonpäivän paraatilla juhlitaan Venäjän
natsi-Saksasta saavuttamaa voittoa toisessa maailmansodassa. Voitonpäivä
kuuluu venäläisten tärkeimpiin juhlapyhiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin
valtakaudella voitonpäivänä on korostunut etenkin Venäjän sotilasmahdin
esittely. Toisen maailmansodan voitto on myös noussut keskeiseksi
osaksi maan virallista ideologiaa.
Moskovan keskustassa järjestetään voitonpäivänää suuri sotilasparaati, jonka lisäksi presidentti Putin pitää puheen.
Zelenskyin
mukaan Venäjän joukot ovat tuhonneet tai vahingoittaneet lähes 200
kulttuuriperintökohdetta - "Edes terroristille ei tulisi mieleen iskeä
ohjuksella museoon"
Kulttuurikohteita
on tuhottu useassa kylässä Harkova alueella. Miehet kantoivat
vaurioitunutta patsasta Skovorodynivkan kylässä. Kansallinen
kirjallisuusmuseo oli tuhoutunut ohjusiskussa. Kuva: Sergey Bobok / AFP
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi kertoi päivittäisessä puheessaan lauantaina, että Venäjän miehitysjoukot ovat tuhonneet noin 200 ukrainalaista kulttuuriperintökohdetta.
"Venäjän armeija käytti viime yönä yhden ohjuksistaan tuhotakseen Harkovan alueella sijaitsevanfilosofi GrigoriSkovorodan museon.
He käyttivät ohjusta tuhotakseen museon. No, vaikuttaa siltä, että
museot, kristillinen elämänkatsomus ja itsetuntemus ovat kaikki uhkia
nyky-Venäjälle", Zelenskyi sanoi.
Zelenskyin mukaan Venäjän joukot ovat sodan aikana onnistuneet tekemään joka päivä jotain sellaista, joka "jättää sanattomaksi".
"Edes
terroristin mieleen ei tulisi kohdentaa iskuja museoihin. Tällainen on
armeija, joka käy sotaa meitä vastaan, ja he haluavat tehdä saman myös
muille Euroopan maille", Zelenskyi varoitti.
Venäläinen
ohjus osui museoon myöhään perjantai-iltana. Ohjusiskun seurauksena
1600-luvulta peräisin oleva museona toiminut kartano tuhoutui ja paloi
pahoin.
Grigori Skovoroda (1722–1794) asui ja työskenteli kartanossa viimeisinä elinvuosinaan.
Venäläiset pommittivat koulua, jonka pommisuojassa oli käytännössä koko kylä
Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai
kertoo, että venäläiäiset ovat pommittaneet koulua, johon oli
kerääntynyt suojaan noin 90 ihmistä, käytännössä kaikki Luhanskin
alueella sijaitsevan Bilohorivkan pikkuylän asukkaat.
Asukkaat
olivat suojassa koulurakennuksen kellaritiloissa, joka on käytännössä
kylän ainut pommisuoja. Rakennukseen osunut pommi tuhosi kuitenkin
rakennuksen.
"Venäläiset veivät [kyläläisiltä]jopa sen mahdollisuuden suojautua, Haidai sanoi.
Ukrainalaisviranomaisten
mukaan koulun raunioista on löytynyt kaksi ruumista. Raunioista on
pelastettu noin 30 ihmistä. Pelastusoperaatio on yhä käynnissä.
Ukrainalaisjoukkojen komentaja vetoaa: Mariupolin puolustajien aika loppuu kesken
Ukrainalaisjoukkoja komentava majuri Serhi Volyna on Kyiv Independent -lehden
mukaan vedonnut maailmaa tekemään kaikkensa, jotta piiritetyssä
Azovstalin tehdasaluella yhä olevat ukrainalaissotilaat saataisiin
evakuoitua.
"Kaikki, mitä siellä tapahtuu, saattaa [ulkopuolelta] näyttää tosi-tv -ohjelmalta suoraan helvetistä", Volyna kertoi, ja jatkoi:
"Se kaikki on kuitenkin totta. Kipua, kärsimystä, nälkää, kyyneleitä, pelkoa ja kuolemaa."
Azovstalin
tehdasalue sijaitsee Mariupolin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa.
Vain se alue kaupungista on vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.
Ukrainan asevoimien johto kertoi aiemmin, että Venäjä on yhä atkanut iskujaan Azovstalissa.
Maailman terveysjärjestö WHO kerää todisteita Venäjän epäillyistä sotarikoksista
Maailman
terveysjärjestö WHO piti lauantaina uutistoimisto Reutersin mukaan
Kiovassa Ukrainassa lehdistötilaisuuden, jossa se ilmoitti keräävänsä
todisteita Venäjän epäilyistä sotarikoksista.
WHO:n
hätätilatoiminnan johtaja Michael Ryan lupasi, että YK:n Kansainvälinen
tuomioistuin jatkaa Venäjän epäiltyjen sotarikosten tutkimista. Kuva on
Genevestä vuodelta 2019. Kuva: Denis Balibouse / Reuters
WHO:n hätätilatoiminnan johtaja Michael Ryan
kertoi tilaisuudessa, että WHO:lla on todisteet jo 200 Venäjän
tekemistä hyökkäyksistä ukrainalaisiin sairaaloihin ja klinikoihin.
Hyökkäykset ovat loukkauksia kansainvälistä oikeutta kohtaan.
"Terveydenhuollon
laitoksia vastaan tehdyt tahalliset hyökkäykset ovat kansainvälisen
humanitaarisen oikeuden vastaisia, ja edustavat sellaisinaan
sotarikoksia", Ryan sanoi.
Ryanin
mukaan YK:n Kansainvälinen tuomioistuin jatkaa iskujen tutkimista,
jotta hyökkäysten epäillyt rikolliset tarkoitusperät saadaan
selvitettyä.
Venäjä
on kiistänyt aiemmat syytteet sotarikoksista ja siviileihin
kohdistuneista hyökkäyksistä Ukrainan sodan aikana, mutta länsimaiset
asiantuntijat ovat suhtautuneet Venäjän väitteisiin yhä skeptisemmin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi
torstaina, että Venäjän joukot ovat tuhonneet tai vahingoittaneet lähes
400 ukrainalaista terveydenhuoltoyksikköä sen jälkeen, kun Venäjä
hyökkäsi Ukrainaan.
Ukraina on pyytänyt evakuointiapua myös Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestöltä.
CIA:n johtaja: Putin uskoo, ettei hänellä ole varaa hävitä
Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtaja Bill Burns arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on laskenut paljon sodan toisen vaiheen varaan ja uskoo, että hänen kannattaa painaa päälle kahta kovemmin.
Burns
kertoi ajatuksistaan Ukrainan sodasta sanomalehti Financial Timesin
Washingonissa järjestämässä tilaisuudessa, josta raportoi uutismedia CNN.
Burnsin mukaan Putinin asennoituminen voi tehdä sodan toisesta vaiheesta jopa vaarallisemman kuin sodan ensimmäinen vaihe oli.
CIA:n johtaja Bill Burns. Kuva: Elizabeth Frantz / Reuters
"Hän
ei usko, että hänellä on varaa hävitä. Luulen hänen olevan vakuuttunut
nyt siitä, että painamalla päälle entistä enemmän hän voi saavuttaa
menestystä", Burns arvioi.
Burns totesi, ettei ole varma, onko Putinin uskoa Venäjän kykyyn murtaa Ukrainan vastarintaa vielä horjutettu.
"Niinpä panokset ovat korkeat."
Burnsin
mukaan ei myöskään pidä aliarvioda ydinsodan vaaraa, vaikka tällä
hetkellä ei ole merkkejä siitä, että Venäjä suunnittelisi ydinaseiden
käyttöönottoa.
"Ottaen
huomioon miekan kalistelun, jota olemme kuulleet Venäjän johdosta, emme
saa suhtautua liian kevyesti näihin mahdollisuuksiin", Burns sanoi.
Ukraina: Kaikki naiset, lapset ja vanhukset on evakuoitu Azovstalin tehdasalueelta
Kaikki
naiset, lapset ja vanhukset on saatu evakuoitua piiritetyltä Azovstalin
tehdasalueelta. Asiasta kertoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk uutistoimisto Reutersin mukaan.
"Tämä osa Mariupolin humanitaarisesta operaatiosta on päättynyt", Vereštšuk kirjoitti Telegram-viestipalvelussa.
Azovstalin
tehdasalue sijaitsee Mariupolin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa.
Vain se alue kaupungista on vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.
Terästehtaan
maanalaisia verkostoja hyödyntäen ukrainalaisjoukot ovat pitkään
tehneet vastarintaa Venäjän miehitysjoukkoja vastaan. Alueen suojissa
on ollut myös lukuisia siviilejä, joita on YK:n ja Punaisen ristin
avustuksella pyritty evakuoimaan.
Aikaisemmin
tänään venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan Donteskin
Venäjä-mielinen "kansantasavalta" ilmoitti, että 50 ihmistä olisi
evakuoitu saarretulta tehdasalueelta.
Lisäksi
uutismedia CNN raportoi, että Donetskin "kansatasavallan" tiedonannon
mukaan Mariupolista on tänään evakuoitu 152 siviiliä, joiden joukossa on
32 lasta.
Tiedossa ei ole, oliko näissä evakuoiduissa niitä, jotka ovat olleet jumissa Azovstalin tehdasalueella.
Venäjä on myös jatkanut iskujaan Azovstalissa, kertoi puolestaan Ukrainan asevoimien johto.
"Tykistö-
ja panssarivaunutulen tukemana (vihollinen) jatkaa rynnäköitään",
ukrainalaisjoukkojen johto kirjoitti Facebookissa tänään julkaistussa
tiedotteessaan.
Venäjän duuman puhemies syyttää Yhdysvaltoja suorasta osallistumisesta sotaan
Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin syytti
lauantaina Yhdysvaltoja sotilasoperaatioiden koordinoinnista
Ukrainassa. Hänen mukaansa tämä toiminta merkitsee Yhdysvaltojen suoraa
osallistumista Venäjän vastaisiin sotatoimiin.
"Washington
käytännöllisesti katsoen koordinoi ja kehittelee sotilasoperaatioita ja
siten suoraan osallistuu sotatoimiin maatamme vastaan", Volodin
kirjoittaa Telegram-kanavallaan uutistoimisto Reutersin mukaan.
Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin Kuva: Maksim Šemetov / Reuters
Vaikka
Yhdysvallat ja Nato-maat ovat antaneet aseapua Ukrainalle, ne ovat
ilmoittaneet, etteivät osallistu varsinaisiin sotatoimiin, jotta niistä
ei tule sodan osapuolia.
Yhdysvaltalaiset
viranomaiset ovat kertoneet, että maa on antanut tiedusteluapua
Urkainalle mutta ei täsmätietoa aseellisten iskujen kohdentamiseksi.
Yhdysvaltalaiset uutiskanavat CNN ja NBC kertoivat torstaina
ja perjantaina, että Ukrainan huhtikuussa upottama Venäjän laivaston
Moskva-lippulaiva tuhoutui osittain Yhdysvaltain tiedustelun avulla.
CNN:n
lähteiden mukaan Ukrainan joukot havaitsivat aluksen ensin
Mustallamerellä ja sen jälkeen varmistivat yhdysvaltalaisilta
kumppaneiltaan, onko se todella Moskva.
Yhdysvallat vahvisti tiedon, mutta ei osallistunut päätökseen laivan upottamisesta, lähteet kertovat.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti uutiskanavien tiedot.
”Emme antaneet Ukrainalle erityistä kohdistustietoa Moskvasta”, sanoi Pentagonin tiedottaja John Kirby lausunnossa CNN:n mukaan.
”Emme
olleet mukana ukrainalaisten päätöksessä iskeä laivaan tai
operaatiossa, jonka he toteuttivat. Meillä ei ollut etukäteen tietoa
Ukrainan aikomuksesta iskeä laivaan.”
Duuman
puhemies Volodinin mukaan ulkomaalaiset neuvonantajat ovat tehneet
töitä Ukrainassa "vallankaappauksesta" lähtien. Ilmaisullaan hän viittaa
vuoden 2018 presidentinvaaleihin, joissa ukrainalaiset äänestivät Volodymyr Zelenskyin presidentiksi.
Berliinin poliisi kieltää sekä Venäjän että Ukrainan liput toisen maailmasodan päättymisen muistotilaisuuksissa
Berliinin
poliisi on kieltänyt Venäjän ja Ukrainan lippujen käytön toisen
maailmansodan muistopaikoilla sunnuntaina ja maanantaina
järjestettävissä tapahtumissa, joissa muistetaan maailmansodan
päättymistä. Asiasta kertoi BBC.
Myös
niin sanottujen Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen liput sekä Venäjän
sotasymbolit Z ja V ovat näissä Saksan pääkaupungin tapahtumissa
kielletty.
Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andriy Melnyk oli
tyrmistynyt päätöksestä kieltää maansa lippu muistotapahtumissa. Hänen
mukaansa se tarkoittaa sitä, että hyökkääjää ja uhria kohdellaan samalla
tavoin.
"Olemme
järkyttyneitä, että Berliinin poliisi kielsi Ukrainaan liittyvät liput
toukokuun kahdeksantena ja yhdeksäntenä päivänä. Tämä on läimäys vasten
Ukrainan ja Ukrainan kansan kasvoja", lähettiläs sanoi.
Venäjällä
vietetään Voitonpäivää eli juhlitaan voittoa natsi-Saksasta toukokuun
yhdeksäntenä päivänä. Länsi-Euroopassa sitä vastoin juhlistetaan toisen
maailmansodan päättymistä toukokuun kahdeksantena.
Venäjä tehnyt lauantaina useita ilmaiskuja eri puolilla Ukrainaa
Venäjä
on tehnyt lauantaina useita ilmaiskuja Ukrainan eri osissa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan iskut kohdistuivat satamakaupunki
Odessaan, Harkovaan sekä pohjoiselle rajaseudulle Sumyyn. Lisäksi
ukrainalaislehti The Kyiv Independent kertoo ohjusiskusta Donetskissa.
Ukrainalaisen
filosofin Grigori Skovodoran patsasta kannettiin turvaan
harkovalaisesta museosta, joka vaurioitui lauantaina pommituksissa. Kuva: RICARDO MORAES / Reuters
Odessan
paikallishallinnon tiedottaja kertoi lauantaina iltapäivällä, että
Venäjä oli ampunut kaupunkiin useita ohjuksia. Ohjusten aiheuttamista
vahingoista tai kuolonuhreista ei Reutersin mukaan vielä ollut tietoja.
Venäjä iski aiemmin lauantaina neljällä ohjuksella kaupunkia
ympäröiville alueille.
Sumyssa
paikallishallinnon edustaja kertoi lauantaina Telegram-sovelluksessa
Venäjän ohjusten iskeneen kahteen rajalla olevaan kohteeseen. Edustajan
mukaan yksi rajavartija loukkaantui.
Harkovassa Venäjän pommi-isku tuhosi Grigori Skovorodan
museon Skovorodynivkan kylässä. Skovoroda oli ukrainalainen
1700-luvulla elänyt runoilija ja filosofi. Iskussa loukkaantui
35-vuotias museon työntekijä. Museon arvokkaimmat esineet oli ehditty
siirtää turvaan ennen iskua.
Lisäksi
ukrainalaislehti The Kyiv Independent kertoo Venäjän tehneen lauantaina
ohjusiskun Donetskiin. Kostiantynivkan kylään kohdistuneessa iskussa
kuoli lehden mukaan kaksi ihmistä ja loukkaantui yhdeksän. Lehden mukaan
paikallisessa lyseossa syttyi tulipalo iskun seurauksena, jota
sammutetaan edelleen.
Venäjän odotetaan lisäävän ilmaiskuja Ukrainassa lähipäivinä ennen maanantain voitonpäivän juhlallisuuksia.
Pohjois-Korea tuomitsee Suomen ja Ruotsin hakeutumisen Natoon
Pohjois-Korean
puolustusministeriö arvosteli perjantaina Suomen ja Ruotsin aikeita
pyrkiä puolustusliitto Naton jäseneksi. Asiasta kertoi eteläkorealainen
uutistoimisto Yonhap.
Puolustuministeriö
totesi julkilausumassa verkkosivullaan, että Suomen ja Ruotsin
Nato-jäsenyys vain kärjistää sotilaallista vastakkainasettelua Venäjän
kanssa ja järkyttää sotilaallista tasapainoa Itämerellä.
"Mainitut
tosiasiat todistavat, että Yhdysvallat ja länsi pitävät Ukrainan
tilannetta ainutlaatuisena tilaisuutena kaventaa Venäjän strategista
tilaa tiukentemalla saartoverkkoa Venäjän ympärillä", julkilausumassa
sanotaan.
Ministeriö
myös varoitti, että tällainen siirto Yhdysvalloilta ja muilta
länsimailta vain nostattaa voimakkaamman reaktion Venäjältä.
Ukraina kertoo tuhonneensa venäläisen maihinnousualuksen
Ukrainan
puolustusministeriö kertoo Twitterissä tuhonneensa jälleen yhden
venäläisaluksen. Ministeriön mukaan Bayraktar TB2 -lennokki-iskussa
Käärmesaaren lähellä tuhoutui Serna-luokan maihinnousualus.
Ukraina on kertonut BBC:n mukaan
tuhonneensa tähän mennessä 11 venäläistä sota-alusta. Suurin niistä oli
Moskva-risteilijä, joka oli Venäjän laivaston lippulaiva
Mustallamerellä.
Berliinin
poliisi tutkii pommia, joka heitettiin kerrostaloasuntoon - Venäjä
pitää tekoa venäläistoimittajiin kohdistuvana häirintänä
Berliinin
poliisi tutkii omatekoista pommia, joka heitettiin perjantaina
Berliinin Steglitzissä sijaitsevan kerrostalon ikkunasta sisään. Talossa
asuu venäläisen uutistoimiston työntekijöitä.
Pulloon rakennettu pommi on jo tehty toimintakelvottomaksi, Berliinin poliisin tiedottaja kertoi lauantaina Reutersille.
Rikostutkijat ja syyttäjät tutkivat nyt, kuinka vaarallinen pommi oli ja ketä vastaan se oli suunnattu.
Venäjän
Berliinin-suurlähetystön mukaan pullo oli heitetty kerrostalon
ikkunasta sisään perjantai-iltana. Talossa asuu suurlähetystön mukaan
Venäjän valtion uutistoimiston Rian toimittajia.
Venäjän
ulkoministeriö vaati lauantaina Saksan ja muiden EU- ja Nato-maiden
viranomaisia ryhtymään toimiin suojellakseen ulkomailla työskenteleviä
venäläisiä toimittajia ja heidän perheitään.
"Näemme tämän suorana häirintänä, joka kohdistuu venäläiseen mediaan ja sen työntekijöihin lännessä”, lausunnossa todettiin.
Sen
mukaan EU:n päätös poistaa venäläiset tiedotusvälineet radioaalloilta
oli lähtölaukaus häirintään, joka voi pahimmillaan johtaa jopa murhiin.
Ria näytti perjantaina videomateriaalia, jossa näkyi eristetty katu sekä suojapukuun pukeutunut pomminpurkaja.
Useiden
venäläisten radio- ja televisiokanavien toiminta on kielletty
Euroopassa, koska niiden on katsottu levittävän Kremlin propagandaa
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Venäjä
kutsuu toimintaansa Ukrainassa erikoisoperaatioksi ja sanoo
suojelevansa maata fasisteilta. Ukraina ja länsi sanovat, että
väitteille fasisteista ei ole mitään perusteita ja että kyse on
hyökkäyssodasta.
Venäjän valtiolliset uutistoimistot Sputnik ja Russia Today -kanava kiellettiin Euroopan unionissa 2. maaliskuuta.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell perusteli
kieltoa sillä, että Kremlin järjestelmällistä tietojen manipulointia ja
disinformaatiota käytetään operatiivisena välineenä Venäjän
hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan.
Ruotsin turvallisuuspolitiikka on seissyt tyhjän päällä, sanovat tutkijat
Kuva ruotsalaisesta sotilaasta Vastervikin sotaharjoituksissa syyskuussa 2021. Kuva: Johan Nilsson / AFP
Ruotsin
turvallisuuspolitiikka on vuosien ajan perustunut
liittoutumattomuuteen, mutta maalta on puuttunut kyky itsenäiseen
puolustukseen, arvioivat uutistoimisto TT:n haastattelemat tutkijat.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n turvallisuuspoliittinen asiantuntija Mike Winnerstig
luonnehtii Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa ontoksi. Hänen mukaansa se
ei ole pitkään aikaan vastannut maan todellista puolustuskykyä.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professori Kjell Engelbrekt toteaa puolestaan. että Ruotsi jatkoi puolustuksensa alasajoa vielä pitkään sen jälkeen kun Venäjä alkoi varustautua uudelleen.
(STT)
Valko-Venäjän
aktivistit tekivät 80 sabotaasi-iskua Venäjän joukkojen huollosta
vastaaville rautateille, sanoo oppositiojohtaja Tsihanouskaja
Valko-Venäjän
opposition aktivisteilla oli merkittävä rooli siinä, että Venäjän
joukot joutuivat luopumaan tavoitteestaan vallata Ukrainan pääkaupunki
Kiova, sanoo maanpaossa oleva valkovenäläinen oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja.
Hän kertoi BBC:lle,
että aktivistit tekivät 80 sabotaasia rautateille, joita pitkin
hoidettiin venäläisten joukkojen huoltoa ennen kuin ne vetäytyivät
Pohjois-Ukrainasta noin kuukausi sitten.
Osa Venäjän joukoista hyökkäsi Ukrainaan Valko-Venäjältä. Naton arvion mukaan Valko-Venäjällä oli juuri ennen Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä noin 30 000 venäläissotilasta.
Tsihanouskajan
mukaan opposition aktivistit ovat myös toimittaneet Ukrainalle
tiedustelutietoa venäläisjoukkojen liikkeistä ja ohjusten
laukaisemisesta.
Valkovenäläisten
suuri enemmistö, 86 prosenttia, vastustaa Tsihanouskajan mukaan Venäjän
hyökkäystä Ukrainaan. ”Ukrainan ja Valko-Venäjän kohtalot liittyvät
toisiinsa. Ukrainan voitto voisi auttaa Valko-Venäjää vapautumaan
itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinnosta”, hän sanoo.
Lukašenka on pysynyt vallassa Venäjän avulla. Aivan viime aikoina hän on kuitenkin on ottanut etäisyyttä Venäjän hallintoon. Arvioiden mukaan Venäjä pyrkii työntämään Lukašenkaa neutraalimpaan asemaan, jotta se voisi käyttää häntä välikätenä suhteessa Ukrainaan.
Venäjä ilmoitti tuhonneensa viime yönä useita Ukrainan armeijan varastoja
Venäjän
puolustusministeriö ilmoitti lauantaina, että Venäjän joukot ovat
tuhonneet Ukrainan Harkovassa lähellä Bohoduhivin rautatieasemaa
sijaitsevan varastorakennuksen, jossa säilytettiin Yhdysvalloista ja
Euroopan maista tuotuja armeijan varusteita
Venäläiset
joukot osuivat ministeriön mukaan lauantain vastaisen yön aikana 18:aan
Ukrainan armeijan rakennukseen. Joukossa oli muun muassa kolme
ammusvarastoa, jokta sijaitsivat Datšnessa lähellä Odessan
satamakaupunkia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan rasittaa ankarasti Venäjän armeijaa, Britannia sanoo
Mies käveli tuhoutuneen venäläisen panssarivaunun piipun päällä Irpinissä 6. toukokuuta. Kuva: Carlos Barria / Reuters
Venäjän
armeijan tehokkaimmat ja kehittyneimmät yksiöt maksavat suuren hinnan
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, totesi Britannian puolustusministeriö
viestipalvelu Twitterissä lauantaina. Ministeriön mukaan Venäjältä vie
pitkän aikaa ja se joutuu maksamaan huomattavia summia rahaa, jotta se
pystyy korvaamaan armeijansa menetykset.
Ministeriön mukaan ainakin yksi venäläinen T-90M-panssarivaunu on tuhoutunut Ukrainassa taisteluissa.
Huippumodernia
T-90M panssarivaunua pidetään Venäjän kehittyneimpänä operatiivisessa
käytössä olevana panssarivaununa. Venäjän parhaiten varustelluilla
joukko-osastoilla, mukaan lukien Ukrainassa taistelevat, on käytössä
noin sata T-90M-panssarivaunua.
T-90M-panssarivaunun tuhoutumisesta kertoi muun muassa The Kyiv Independent-lehden toimittaja Ilja Ponomarenko Twitterissä.
Venäjä varoitti Britanniaa: Pakotteet voivat johtaa kahdenvälisten suhteiden lopulliseen tuhoutumiseen
Britannian
Venäjälle määräämät pakotteet johtavat jatkuessaan "väistämättä
kahdenvälisten suhteiden vaurioitumiseen ja lopulliseen tuhoutumiseen
Venäjän ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansojen välillä", totesi Venäjän
ulkoministeriö perjantaina tiedotteessaan.
Ministeriö julkaisi lausuntonsa sen jälkeen, kun Britannian Moskovan-suurlähettiläs Deborah Bronnert
oli kutsuttu perjantaina Venäjän ulkoministeriöön. Käynnin aiheena
olivat Britannian uusimmat Venäjää koskevat pakotteet, jotka kohdistuvat
muun muassa Venäjän valtion televisio- ja radioyhtiöön. Asiasta kertoi
Venäjän ulkoministeriö ja siitä raportoi muun muassa CNN.
"Suurlähettiläälle kerrottiin, että tämän kaltaisia tuhoavia toimia on mahdotonta hyväksyä", ministeriö totesi.
Ministeriön
mukaan pakotteiden määrääminen venäläisille tiedotusvälinelle "vain
siksi, että niiden kattavuus ja tulkinta maailman tapahtumista eivät
sovi länsimaisiin kaavoihin, vahvistaa jälleen kerran selvästi
brittiläisten poliitikkojen kaksinaamaisuuden ja kyynisyyden. Heille
median vapaus ei merkitse mitään muuta kuin työkalua, jolla ratkaistaan
markkinaongelmia”.
Ministeriö
syytti Britanniaa sekä pakotteiden määräämisestä että lausunnoista,
jotka "sisälsivät Venäjään kohdistuvia uhkauksia ja valheita höystettynä
suoranaisilla hävyttömyyksillä”.
"Venäjä
vastaa jatkossakin tiukasti ja päättäväisesti kaikkiin Lontoon
käynnistämiin pakotteisiin ja ryhtyy vastatoimiin", tiedotteessa
todettiin.
Zelenskyi kutsui Saksan johtajat vierailulle Ukrainaan Venäjän voitonpäivänä maanantaina
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut Saksan liittokansleria Olaf Scholzia vierailulle Ukrainaan maanantaina 9. toukokuuta, jolloin Venäjä viettää voitonpäivää.
Scholzin
vierailu Ukrainassa olisi Zelenskyin mukaan voimakas kannanotto.
Perinteisesti Saksan johtajat ovat osallistuneet Moskovassa voitonpäivän
juhlallisuuksiin, joilla muistetaan natsi-Saksasta saatua voittoa 8.
toukokuuta 1945.
Zelenskyi osoitti kutsunsa myös Saksan presidentille Frank-Walter Steinmeierille.
Ukraina
on jo viikkoja arvostellut Saksaa siitä, että se on suhtautunut
nihkeästi aseiden toimittamiseen Ukrainaan. Saksa on niin ikään ollut
haluton tukemaan Euroopan unionin tavoitetta asettaa venäläinen energia
tuontikieltoon. Saksa on hyvin riippuvainen Venäjän kaasusta.
Zelenskyi
ei maininnut Saksaa nimeltä, mutta kuvasi puheessaan "ihmisiä, jotka
haluavat saada happea vaikka eivät edes yritä hengittää".
”He
keikuttavat venettä, piileskelevät varjossa ja kuvittelevat voivansa
väistellä sadepisaroita, vaikka vettä sataa kaatamalla ja kaikki ovat
läpimärkiä”, Zelenskyi sanoi.
Brittiläiselle
Chatham House -ajatushautomolle Zelenskyi on tarjoutunut käymään
neuvotteluja Venäjän kanssa. Ehdoksi hän asetti, että Venäjä vetäytyisi
niille alueille, jotka se oli vallannut Ukrainalta ennen helmikuun 24.
päivänä aloittamaansa hyökkäyssotaa.
Zelenskyi
korosti kuitenkin, että neuvottelutarjous perutaan, mikäli Venäjä
hyökkää Ukrainan joukkoja tai siviilejä vastaan Mariupolin evakuoinnin
aikana.
“Jos Venäjä
tappaa siviilejä tai sotilaita, jotka voitaisiin vapauttaa, emme voi
käydä diplomaattisia neuvotteluja heidän kanssaan”, Zelenskyi sanoi.
Hän toisti käsityksensä, jonka mukaan venäläiset valmistelevat voiton paraatia pitkään piirittämässään Mariupolissa.
“Mariupol
ei koskaan kaadu. Enkä puhu sankaruudesta, vaan siitä, että kaupungissa
ei ole enää mitään hävittävää. Se on jo tuhottu”, Zelenskyi sanoi.
Venäjä
oli ilmoittanut avaavansa evakuointikäytävät loukkuun jääneille
siviileille Mariupolin Azovstalin tehdasalueelta torstaina, perjantaina
ja lauantaina.
Ukrainan mukaan Venäjä kuitenkin rikkoi tulitaukoa perjantaina.
Mariupol
on kärsinyt Venäjän 10 viikkoa kestäneen hyökkäyssodan tuhoisimmasta
piirityksestä. Azovstalin tehdasalue on kuitenkin edelleen
Ukrainalaisten hallussa.
Ukrainan
armeijalähteiden mukaan alueella taistelee pari sataa ukrainalaista
sotilasta, joista monet ovat päättänet ennemmin kuolla kuin antautua.
Venäläisoligarkki vahvisti Chelsean miljardikaupat
Yhdysvaltalaisen baseballseura LA Dodgersin osaomistaja Todd Boehly. Kuva: Gus Ruelas / Reuters
Englannin Valioliigassa pelaava Chelsea kertoo tiedotteessaan, että yhdysvaltalaisen Todd Boehlyn johtama ryhmä ostaa jalkapalloseuran. Boehly on yhdysvaltalaisen baseballseura LA Dodgersin osaomistaja.
Sopimus
on arvoltaan 4,25 miljardia puntaa eli noin 4,97 miljardia euroa. 2,5
miljardia puntaa käytetään joukkueen osakkeisiin ja 1,75 miljardilla on
tarkoitus sijoittaa seuraan.
Britannian hallitus on aiemmin asettanut Chelsean omistajalle, venäläisoligarkki Roman Abramovitšille
talouspakotteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi hänen varojaan on
jäädytetty. Toimien vuoksi Abramovitš joutui laittamaan seuran
myyntiin.
Zelenskyi: Ukraina hyväksyisi rauhan, jossa Venäjä vetäytyy takaisin hyökkäystä edeltäneisiin asemiin
Rauhansopimus
Ukrainan sodassa riippuu siitä, suostuuko Venäjä vetäytymään takaisin
asemiin, joissa se oli ennen helmikuun hyökkäystään, sanoo Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Tämä on Ukrainan minimivaatimus, presidentti kertoi puheessaan brittiläiselle Chatham House -ajatushautomolle. Asiasta kertoo Britannian yleisradio BBC.
Zelenskyi
sanoi olevansa "Ukrainan, ei pikku-Ukrainan" johtaja. Hänen mukaansa
Ukraina ei aio hyväksyä Venäjän aluevaltauksia sodan alkamisen jälkeen.
Zelenskyi ei kuitenkaan maininnut mitään Krimistä, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014.
"Jotta
sota Venäjän ja Ukrainan välillä loppuu, pitäisi helmikuun 23. päivän
tilanne palauttaa", presidentti vastasi BBC:n kysymykseen.
Viittaus
sodan alkua edeltäneeseen päivään voi tarkoittaa, ettei Ukraina vaadi
itselleen takaisin Krimin niemimaata rauhanehtona.
Venäjä
voisi myös pitää hallussaan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet
muttei koko maakuntia, jotka se on tunnustanut itsenäisiksi.
Zelenskyi toivoi myös diplomaattisen vuoropuhelun aloittamista uudelleen Venäjän ja Ukrainan välillä.
"Vaikka he ovat tuhonneet siltamme, uskon, etteivät aivan kaikki sillat ole vielä tuhoutuneet", hän sanoi.
YK:n turvallisuusneuvosto vältti sanaa "sota" ensimmäisessä Ukraina-julistuksessaan
YK:n pääsihteeri António Guterres kuvattuna 5. toukokuuta New Yorkissa. Kuva: Spencer Platt / AFP
YK:n
turvallisuusneuvosto on saanut aikaiseksi ensimmäisen julistuksensa
Ukrainasta sen jälkeen kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä 24.
helmikuuta.
"Tänään turvallisuusneuvosto puhui ensimmäistä kertaa samalla äänellä Ukrainan rauhan puolesta", YK:n pääsihteeri António Guterres totesi perjantaisessa lausunnossaan.
Julistuksessa
ei kuitenkaan mainittu sanaa "sota". Tämä johtuu siitä, että Venäjä on
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja sillä on siten veto-oikeus
neuvostossa. Esimerkiksi helmikuun lopussa Venäjä torpedoi lausunnon,
jossa maan hyökkäys Ukrainaan tuomittiin. Venäjän mukaan Ukrainassa ei
ole käynnissä sota, vaan "sotilaallinen erikoisoperaatio".
Sodasta
puhumisen sijaan turvallisuusneuvosto "ilmaisi syvän huolensa rauhan ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi Ukrainassa". Julistuksessa myös
muistutettiin YK:n jäsenmaita niiden velvollisuudesta ratkaista
"kansainväliset kiistat" rauhanomaisin keinoin.
Kädenlämpöisyydestään huolimatta julistuksen katsottiin olevan ensimmäinen askel parempaan suuntaan.
"On
rohkaisevaa, että diplomatialle on tilaa neuvostossa. Joskus hiljainen
diplomatia on paljon tehokkaampaa kuin kasa lausuntoja", Meksikon
YK-suurlähettiläs Juan Ramón de la Fuente arvioi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Biden ja Trudeau keskustelivat turvallisuusavusta Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau keskustelivat perjantaina puhelimitse Ukrainan tilanteesta.
Maiden
johtajat korostivat sitoumustaan siihen, että Venäjä saadaan vastuuseen
sotatoimistaan Ukrainassa. Lisäksi he keskustelivat Ukrainan
hallitukselle tarjottavasta turvallisuusavusta, Valkoinen talo kertoi tiedotteessa.
Tiedotteessa ei tarkemmin eritelty, millaisesta turvallisuusavusta olisi kyse.
Lisäksi Biden ja Trudeau puhuivat miljoonille ukrainalaisille jaettavasta humanitaarisesta ja taloudellisesta avusta.
Ukrainalaisia varoitetaan pysymään poissa metsistä voitonpäivänä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja maan viranomaiset kehottavat ukrainalaisia varovaisuuteen tulevana viikonloppuna. Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradio BBC.
Syynä
on Venäjän ensi maanantaina juhlistama voitonpäivä, jonka pelätään
johtavan ohjus- ja ilmaiskujen kiihtymiseen Ukrainassa lähipäivinä.
Perjantaisessa
iltaraportissaan presidentti pyysi ihmisiä noudattamaan tarkasti
yleistä järjestystä ja ulkonaliikkumisrajoituksia.
"Pyydän
kaikilta kansalaisilta etenkin näinä päivinä, etteivät he suhtautuisi
välinpitämättömästi ilmahälytyksiin", Zelenskyi sanoi.
"Pyydän, tämä on elämänne, lastenne elämä."
Ukrainalaiset
eivät saa esimerkiksi mennä metsiin sellaisilla alueilla, jotka ovat
olleet venäläisten miehittäjien hallussa. Tämä johtuu maiden
mahdollisesta miinoituksesta.
Kiovan pormestari Vitali Klytško
on kehottanut kiovalaisia pysymään sisätiloissa sunnuntaista
maanantaihin. Kyse ei ole virallisesta ulkonaliikkumiskiellosta, mutta
tapahtumia ei järjestetä tuona aikana ja kaupungissa on lisätty
valvontaa.
Myös Klytško sanoi, että ilmahälytyksiä ei saisi jättää huomiotta.
"Lähipäivinä
on suurella todennäköisellä ohjusiskuja Ukrainan kaikilla alueilla.
Olkaa varuillanne ja huolehtikaa omasta turvallisuudestanne!" hän sanoi CNN:n mukaan.
Ukraina: Venäjä lähettää krimiläisiä sotimaan omaa maatansa vastaan
Ihmiset kävelivät mainoksen ohi, jossa oli Venäjän Z-symboli. Kuva Krimiltä huhtikuulta. Kuva: Alexey Pavlishak / Reuters
Venäjä lähettää ukrainalaisia varusmiehiä Krimiltä sotimaan omaa maatansa vastaan, sanoo Ukrainan presidentin pysyvä edustaja Tamila Taševa Krimin autonomiselta alueelta.
”Krimin niemimaalta lähetetään hyvin aktiivisesti varusmiehiä sotaan taistelemaan omaa maatamme vastaan”, Taševa sanoi.
Hän
kertoo, että julkisten tietojen mukaan Krimillä on järjestetty
hiljattain 72 venäläissotilaan hautajaiset, mutta oikeasti heistä 41 oli
Krimin asukkaita. Taševan mukaan luvut ovat todellisuudessa paljon
suuremmat.
Venäjä
valloitti Ukrainalta Krimin niemimaan vuonna 2014 ja liitti sen
laittomasti itseensä. Taševan mukaan Venäjä on sen jälkeen järjestänyt
värväystilaisuuksia niemimaalla ja vuosittain noin 5 000 krimiläistä on
värvätty Venäjän armeijaan.
Jos
kuolleet ovat syntyneet Krimillä tai asuneet siellä ennen vuotta 2014,
he ovat todennäköisesti ukrainalaisia, Taševa sanoo. Hänen mukaansa
Venäjän toimissa on kyse on sotarikoksesta.
Myös Venäjän omat lait estävät varusmiesten lähettämisen sotaan.
Biden: Yhdysvallat antaa lisää tarvikeapua Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti
perjantaina uudesta sotilastarvikepaketista Ukrainalle. Apupakettiin
kuuluu lisää ammuksia, tutkalaitteita ja muita varusteita.
Uutistoimisto
Reutersin yhdysvaltalaisen virkamieslähteen mukaan paketin arvo on 150
miljoonaa dollaria. Biden ei lausunnossaan eritellyt paketin suuruutta.
Uutistoimisto
AFP:n virkamieslähteen mukaan pakettiin kuuluu 25 000 ammusta. Ne on
ilmeisesti tarkoitettu Yhdysvaltain aiemmin antamiin kenttätykkeihin.
Lisäksi mukaan pakettiin kuuluu muun muassa radiohäirintälaitteita ja varaosia.
Ennen perjantaita Bidenin hallinto on lähettänyt Ukrainalle jo yli 3,4 miljardin dollarin arvosta aseita.
Yhdysvaltain
nykyinen rahoitus Ukrainalle on käytännössä kulutettu loppuun. Biden
yrittääkin painostaa kongressin hyväksymään suuren, yli 33 miljardin
apupaketin, jonka olisi tarkoitus riittää viideksi kuukaudeksi.
Biden
perustelee, että Ukrainan onnistumiseksi Yhdysvaltain ja sen
liittolaisten on pidettävä asetoimitukset Ukrainaan käynnissä ilman
keskeytyksiä.
Ukraina pyrkii diplomaattiseen ratkaisuun pelastaakseen Azovstalin puolustajat, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myöhään perjantaina. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Piiritetyssä
Mariupolissa sijaitseva Azovstalin tehdasalue on viimeinen
ukrainalaisjoukkojen hallussa pitämä alue kaupungissa. Alueelta on
evakuoitu perjantaina kymmeniä siviilejä.
Zelenskyin mukaan Azovstalin puolustajien pelastaminen vaatii vaikutusvaltaiden välittäjien ja valtioiden mukana oloa.
Presidentti
ei antanut videoviestissään yksityiskohtia siitä, miten
pelastusoperaatio järjestettäisiin ja keitä siinä olisi mukana.
Italian hallitus on määrännyt takavarikoitavaksi luksusjahdin, joka on mediatietojen perusteella yhdistetty Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Noin
700 miljoonan dollarin (664 miljoonan euron) arvoinen kuusikantinen
Scheherazade-niminen luksusjahti on ollut syyskuusta lähtien
kunnostettavana Marina di Carrarassa Italiassa.
Viimeaikainen toiminta satama-alueella on kuitenkin osoittanut merkkejä siitä, että jahdin vesille laskemista olisi suunniteltu.
Italian
valtiovarainministeriö kertoi tiedotteessaan, että tutkimusten mukaan
jahdin omistajalla on siteitä "Venäjän hallituksen merkittäviin
tekijöihin".
Yhdysvaltain puolustusministeriö ei pysty vahvistamaan tietoja venäläisen ohjusfregatin iskusta
Yhdysvaltain puolustusministeriön lehdistösihteeri John Kirbyn
mukaan Yhdysvalloilla ei ole tietoa mahdollisesta Admiral Makarovin
iskusta. Brittilehti The Guardian kertoo Kirbyn kommenteista.
Aiemmin
kerrottiin, että vahvistamattomien mediatietojen mukaan Venäjän
laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral Makaroviin Mustallamerellä
olisi osunut Ukrainan ohjus. Tietojen mukaan Ukrainan puolustus olisi
upottanut laivan Neptune-merimaaliohjuksilla.
Kirbyn mukaan Yhdysvallat on tarkastellut asiaa koko päivän, mutta tietoja ei pystytä vahvistamaan.
Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.
CNN: Uudet satelliittikuvat näyttävät kaivaukset Mariupolin pommitetulla draamateatterilla
Tuoreista Maxar Technologies -yhtiön satelliittikuvista näkyy uutiskanava CNN:n mukaan,
että pommitetun Mariupolin draamateatterin laajat kaivaukset ovat
käynnissä. Uudet satelliittikuvat on otettu 6. toukokuuta.
Satelliittikuvissa näkyy nostokurkia ja työkoneita teatterilla.
Alue on nyt Venäjän hallinnassa ja taistelujen aiheuttaman sekasorron raivaus on käynnissä useissa osissa kaupunkia.
Mariupolin
draamateatteria pommitettiin 16. maaliskuuta. Ukrainalaisviranomaiset
syyttivät Venäjää iskusta pommisuojaksi muutettuun draamateatteriin.
Teatterin edustalla luki isoin kirjaimin, että sen sisällä on lapsia.
Pommisuojassa piileskeli satoja, kenties jopa yli tuhat ihmistä.
Uutistoimisto
AP kertoi aiemmin tällä viikolla, että iskussa olisi kuollut 600
ihmistä, joista osa oli rakennuksen sisäpuolella ja osa sen
ulkopuolella. AP:n uusi luku on kaksi kertaa suurempi kuin
ukrainalaisviranomaisten ilmoittama aiempi luku 300 kuolleesta.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Ukraina-päätöslauselman yksimielisesti – perää rauhanomaista ratkaisua
YK:n
turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt ensimmäisen Ukrainaa
koskevan päätöslauselman sitten Venäjän hyökkäyksen alun. Neuvosto antaa
tukensa pääsihteeri António Guterresin pyrkimyksille saada aikaan rauhanomainen ratkaisu.
Pian
päätöslauselman hyväksymisen jälkeen Venäjä kaatoi vetollaan toisen
päätöslauselmaehdotuksen, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan
tuomittiin ja Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa omalle alueelleen.
YK
on jäänyt sivurooliin Ukrainan sodassa, koska Venäjä pystyy pysyvänä
turvallisuusneuvoston jäsenenä estämään kaikki itselleen epämieluisat
toimet ja päätöslauselmat.
(STT)
Ainakin 50 siviiliä evakuoitu Azovstalin terästehtaalta Mariupolissa
Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk
kertoo Telegram-kanavallaan, että Ukraina on evakuoinut Azovstalista
tänään 50 naista, lasta ja ikääntynyttä ihmistä. Hänen mukaansa
operaatio jatkuu huomenna sekä Azovstalista että muualta Mariupolista.
25
siviiliä on uutistoimisto Reutersin mukaan evakuoitu Azovstalin
terästehtaan tiloista Mariupolissa ja viety Mariupolin itäpuolella
sijaitsevaan Bezimenneen, joka on venäläisjoukkojen miehittämä.
Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan 23 siviiliä lisää olisi lähtenyt
linja-auton kyydissä tehtaalta.
Reutersin
paikalla Bezimennessä olevat toimittajat raportoivat, että paikalle
saapui linja-autoja ja YK:n sekä Punaisen Ristin henkilökuntaa on läsnä
saattamassa evakuoituja ihmisiä vastaanottopisteelle, jolla
organisoidaan evakuointeja. Vastaanottopisteen henkilökunta sanoi
odottavansa useita evakuointibusseja Azovstalista.
Yhdysvaltalaisen
CNN:n mukaan on toistaiseksi epäselvää, ovatko Bezimenneen tänään
tehdyt evakuoinnit Venäjän omia operaatioita vai osa yhdessä YK:n ja
Punaisen Ristin kanssa toteutettavia evakuointeja. Mariupolin
pormestarinvirasto kertoi CNN:lle, ettei tiennyt uusimmista
evakuoinneista. Yhteisoperaatio alkoi torstaina, ja ihmisiä oli
tarkoitus evakuoida Azovstalista perjantaina.
Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko kertoo
CNN:n mukaan Ukrainan televisiossa, että evakuointeja on vaikea
kommentoida niiden ollessa kesken, mutta hän kertoi evakuointien olevan
käynnissä.
"[Evakuointi]prosessi on käynnissä", hän sanoi.
"Kun
ihmiset ovat Ukrainan kontrolloimalla alueella, kun he ovat saaneet
ensiapua ja ovat turvassa, sitten voimme puhua määristä."
Kansainvälisen Punaisen Ristin jäsenet saattoivat Azovstalin tehdasalueelta evakuoituja ihmisiä Bezimennessä perjantaina. Kuva: Aleksandr Jermotšenko/Reuters
Viime
viikonloppuna tehtaalta saatiin evakuoitua Ukrainan, YK:n ja Punaisen
Ristin yhteisoperaatiossa noin sata ihmistä, joista suurin osa jatkoi
busseilla Keski-Ukrainan Zaporižžjaan.
Aiemmin
perjantaina Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi Telegram-kanavallaan
perjantaina, että Azovstalin terästehtaan alueella siviilejä evakuoimaan
saapuvaan autoon olisi osunut Venäjän isku. Iskussa kuoli yksi
taistelija ja loukkaantui kuusi.
Ukrainalaistaistelija Myhailo Veršynin
kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että Venäjän joukot olivat
kahden päivän ajan aktiivisesti yrittäneet rynniä tehtaalle, jossa
Mariupolin ukrainalaispuolustus pitää viimeistä linnakettaan. Veršynin
mukaan Venäjän iskuissa on kuollut myös siviilejä, jotka ovat olleet
tehtaan bunkkereissa pommisuojassa jo viikkoja.
Arviot
siviilien määrästä Azovstalin tehtaan syövereissä ovat vaihdelleet.
Kuvernööri Kyrylenko kertoi torstaina, että siviilejä olisi silloin
ollut jumissa tehtaalla noin 200.
Muokkaus kello 21:42: Lisätty Vereštšukin kommentit evakuoinneista.
Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa: Yhdysvaltalaisten vältettävä suuria julkisia kokoontumisia voitonpäivän aikaan
Yhdysvaltain
suurlähetystö Moskovassa varoitti perjantaina Venäjällä olevia
yhdysvaltalaisia, että nämä välttäisivät suuria julkisia kokoontumisia
voitonpäivän 9. toukokuuta ympärillä. Suurlähetystön mukaan julkisia
kokoontumisia olisi vältettävä "jännitteiden vuoksi". Uutiskanava CNN kertoo asiasta.
Lähetystön
mukaan paikallisviranomaiset ovat rajoittaneet liikkumista Moskovassa
voitonpäivän juhlintojen tapahtumapaikoilla, joilla juhlallisuuksia myös
harjoitellaan ennen maanantaita.
"Aiempina
kertoina poliisin läsnäolo tapahtumien ympäristössä on lisääntynyt.
Ottaen huomioon jatkuvat jännitteet, Yhdysvaltain kansalaisten tulisi
välttää julkisia kokoontumisia", lähetystö sanoi.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on aiemmin kehottanut Yhdysvaltain kansalaisia poistumaan Venäjältä välittömästi.
Ukraina ja maailma valmistautuvat maanantain voitonpäivään, G7-maat kokoustavat sunnuntaina
Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi perjantaina uutiskanava CNN:n
mukaan, että sunnuntaiksi suunniteltu G7-maiden videokokous on
tarkoituksella aikataulutettu juuri sunnuntaille 8. toukokuuta. Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu kokoukseen.
Maanantaina
9. toukokuuta Venäjällä vietetään voitonpäivää, jolloin Venäjällä
juhlitaan natsi-Saksasta saavutettua voittoa toisessa maailmansodassa.
Valkoisen talon mukaan G7-maiden kokous on tarkoituksella ajoitettu
päivää ennen voitonpäivää.
Psakin mukaan on Venäjän presidentti Vladimir Putin
on merkinnyt voitonpäivän päiväksi, jolloin juhlittaisiin myös Venäjän
voittoja Ukrainassa. Psakin mukaan Putin ei kuitenkaan ole voittanut.
Aiemmin
kerrottiin Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston mukaan
Venäjä olisi valmistautumassa julistamaan liikekannallepanon 9.
toukokuuta. Putin saattaa julistaa sodan Ukrainalle voitonpäivänä, useat
länsimaiden viranomaiset sanoivat.
Aiemmin
tällä viikolla Ukrainan hallinto väitti, että Venäjä aikoisi järjestää
voitonpäivän paraatin Mariupolin satamakaupungissa. Mariupol on ollut
24. helmikuuta alkaneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta
lähtien yksi sodan keskeisimmistä taistelupaikoista.
Kreml
sanoi perjantaina, ettei se ole varma, järjestetäänkö paraatia
Mariupolissa juuri voitonpäivänä, mutta Kremlin mukaan aika voitonpäivän
juhlinnalle Mariupolissa koittaa vielä.
Useissa ukrainalaiskaupungeissa on kehotettu välttämään liikkumista ulkona voitonpäivän alla ja itse voitonpäivänä.
Valkoinen talo kiistää tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle venäläiskenraalien tappamiseksi
Valkoisen
talon mukaan mediatiedot siitä, että Yhdysvallat olisi tarjonnut
Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien tappamiseen, eivät
pidä paikkaansa.
Uutistoimisto Reuters kertoo Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psakin lausunnosta.
Aiemmin
Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti tarjonneensa Ukrainalle
tiedustelutietoja venäläisten kenraalien sijainnista heidän
tappamisekseen.
Pentagonin tiedottajan John Kirbyn mukaan
ministeriö ei anna tiedustelutietoa korkea-arvoisten sotilasjohtajien
sijainnista taistelukentillä. Hän kuitenkin sanoi, että Yhdysvaltain
tiedustelu auttaa Ukrainan joukkoja ”puolustamaan maataan”.
Aiemmin
The New York Times kertoi, että Yhdysvallat olisi tiedustelutietojensa
avulla auttanut Ukrainan armeijaa paikantamaan ja tappamaan useita
venäläiskenraaleja sodan aikana.
Reutersin lähteet: Bidenin odotetaan hyväksyvän uuden 95 miljoonan euron asepaketin Ukrainaan
Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin odotetaan
hyväksyvän uuden Ukrainaan toimitettavan sotatarvikepaketin, joka olisi
kooltaan vähintään noin 95 miljoonaa euroa (100 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria).
Asiasta kertoivat kolme yhdysvaltalaisviranomaista uutistoimisto Reutersille perjantaina.
Nimettöminä
pysytelleet viranomaiset sanoivat, että uusi sotatarvikepaketti
sisältäisi aiempaa enemmän sotatarvikkeita esimerkiksi haupitsien
kaltaisiin järjestelmiin.
Zelenskyi: Yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakotettu Venäjälle
Yli 500 000 ukrainalaista on pakotettu Venäjälle sodan aikana, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Islannin parlamentille perjantaille.
"Heidät
pakotettiin menemään sinne. Heidän asiakirjansa ja viestintävälineensä
takavarikoidaan. Heidät lähetetään tuon vieraan maan kaukaisille
alueille sopeutumaan sinne", presidentti sanoi.
Hän korosti puheessaan, että Venäjälle pakotettujen ukrainalaisten määrä ylittää Islannin väestön määrän. Uutiskanava CNN kertoo Zelenskyin puheesta.
Islannin ulkoministeri Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir kiitti Twitterissä Ukrainan presidenttiä voimakkaasta ja koskettavasta puheesta.
Vahvistamattomat mediatiedot: Venäläiseen ohjusfregattiin osunut Ukrainan ohjusisku
Vahvistamattomien
mediatietojen mukaan Venäjän laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral
Makaroviin Mustallamerellä on osunut Ukrainan ohjus. Aluksen kerrotaan
olevan pahasti vaurioitunut. Alus on ollut lähellä Käärmesaarta.
Tiedot
pohjautuvat paikallisen mediasivusto Dumskajan raportteihin. Myös
sosiaalisessa mediassa lähti perjantaina laajasti kiertämään tieto
ohjusiskusta alukseen, samoin useat ukrainalaiset mediat uutisoivat
tapauksesta epävarmoihin tietoihin pohjautuen. Tietoja ei ole
vahvistettu virallisista lähteistä.
Tietojen
mukaan Ukrainan puolustus olisi upottanut laivan
Neptune-merimaaliohjuksilla. Kyseessä olisivat samanlaiset ohjukset kuin
millä Ukraina upotti Moskva-aluksen huhtikuun puolivälissä.
Asiasta kysyttiin aiemmin perjantaina Kremliltä. Tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei Venäjällä ole tietoa tällaisesta tapauksesta.
BBC:n mukaan länsimaiden puolustusviranomaiset eivät ole nähneet vielä mitään, joka vahvistaisi tiedon ohjusiskusta.
Admiral
Makarov otettiin käyttöön vuonna 2017 eli se on varsin uusi. Alus on
125 metriä pitkä ja siihen mahtuu henkilökuntaa noin 200 henkeä. Sen
kotisatama on ollut Krimillä sijaitseva Sevastopol.
Alus kuuluu Venäjän Mustanmeren laivaston Admiral Grigorovitš -luokkaan.
Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.
(Anni Keski-Heikkilä HS, Helmi Muhonen HS)
Zelenskyi voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa Venäjän joukot palaavat samoihin asemiin kuin 23. helmikuuta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
sanoi, että hän voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa sovittaisiin
Venäjän joukkojen palaamisesta niihin asemiin, joissa ne olivat 23.
helmikuuta eli päivää ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
BBC:n toimittaja kysyi, mihin Venäjän pitäisi vähintään myöntyä, jotta rauhasta saataisiin sovittua.
"Venäjän
joukkojen palaaminen sinne, missä ne olivat 23. helmikuuta. Mutta jotta
tämä voisi tapahtua, pitäisi käydä diplomaattista vuoropuhelua. Meidän
puoleltamme kaikkia diplomaattisia siltoja ei ole vielä poltettu", hän
vastasi.
Zelenskyi
ei maininnut vastauksissaan Krimiä, jonka Venäjä miehitti vuonna 2014.
BBC:n mukaan Zelenskyin vastaus kuitenkin saattaisi viitata siihen, että
hän olisi valmis tunnustamaan Venäjän hallinnan niemimaalla osana
rauhanratkaisua.
Ei
ollut myöskään selvää, mitä Zelenskyin lausunto tarkoittaisi Donetskin
ja Luhanskin alueiden kannalta, sillä osa niistä on ollut Venäjän
tukemien separatistien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.
1946 syntynyt Tampereella
Ylioppilastutkinto 1964 Lempäälä
Lääketietaan kandidaatti 1966 Turun yliopisto
Lääketieteen lisensiaatti 1972 Turun Yliopisto
Dietetiikan opiskelu 1998 - 2001 Göteborgin Yliopisto
Eläkkeelle 2010
Update: 1 killed, 4 injured in Russian airstrike on Malyn, Zhytomyr Oblast.
