Ukrainan sotilaita kuljetettiin busseilla pois Azovstalin terästehtaalta – Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut laitetaan jäihin
Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Tiistai oli sodan 83. päivä.
Azovstalin
terästehtaalla taistelleita ukrainalaisia siirrettiin Mariupolista
bussilla Venäjän hallussa oleville alueille 16. toukokuuta. Osa heistä
on vakavasti haavoittunut.
Aamulehti
Aamulehti seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä päivittyvässä jutussa. Sota alkoi 24. helmikuuta.
Kaikki aihetta käsittelevät jutut löytyvät osoitteesta aamulehti.fi/ukrainansota. Lue edellisen päivän uutiset Ukrainasta täältä.
Päätapahtumat
WHO: Terveydenhuoltoa vastaan kohdistettu Ukrainassa 226 hyökkäystä
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan alueen päällikkö Hans Kluge ilmaisi tiistaina huolensa Ukrainan terveydenhuollon toteuttamisen vaaroista Venäjän vastaisen sodan aikana ja ehdotti yli 200 terveydenhuoltoa vastaan tehdyn hyökkäyksen tutkimista, kertoo uutistoimisto Reuters.
"WHO on vahvistanut 226 hyökkäystä terveydenhuoltoa vastaan Ukrainassa. Tämä on melkein kolme hyökkäystä päivää kohden helmikuun 24. jälkeen. He ovat jättäneet jälkeensä vähintään 75 kuollutta ja 59 loukkaantunutta", Kluge sanoi Kiovassa uutistilaisuudessa.
Hänen mukaansa joka kolmannella potilaalla oli ongelmia lääkkeiden saamisessa, joka viides konfliktialueella tarvitsi psykologista apua, seksuaalinen väkivalta oli nousussa ja oli olemassa riski koleran leviämisestä.
Klaugen mukaan kenenkään terveydenhuollon ammattilaisen ei pitäisi joutua antamaan terveydenhuollon palveluja tilanteessa, jossa heidän oma henkensä on vaakalaudalla.
Venäjä on kiistänyt siviilien kohdentamisen Ukrainaa vastaan käydyssä sodassa, jota he kutsuvat "sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi".
WHO:n edustaja Ukrainassa Jarno Habicht sanoi, että ensisijaisia hoitolaitoksia, sairaaloita ja ambulansseja on vahinhoittunut hyökkäyksissä Venäjän maahantunkeutumisen jälkeen.
Habicht on lisäksi huolissaan koronapandemiasta, joka ei ole ohi Ukrainassa. Hän kehui maan koronarokotusohjelmaa, mutta kertoi, että rokottamisen mittakaavaa pitäisi laajentaa ja viruksen havaitsemista vahvistaa.
WHO:n Ukraina-tapahtumien päällikkö Dorit Nitzan sanoi, että eteläisessä Mariupolin kaupungissa, jota venäläiset joukot kontrolloivat viikkojen saarron ja vahvan pommituksen jälkeen, oli kolerariskisten alueiden joukossa.
Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu: Jo 1,3 miljoonaa ukrainalaista viety pakolla Venäjälle
Venäjän joukot ovat pakkosiirtäneet jo yli 1,3 miljoonaa ukrainalaista Venäjälle, sanoo Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova tiistaina tekemässään Facebook-päivityksessä. Denisovan mukaan pakolla siirretyistä ihmisistä lapsia on 223 000.
Ihmisten pakkosiirroista Ukrainasta on paljon näyttöä, mutta ihmisoikeusvaltuutetun mainitsemia lukuja ei ole vahvistettu muista lähteistä.
Denisova kertoo pyytäneensä tiistaina YK:n pakolaiskomisaari Filippo Grandilta apua pakkosiirrettyjen ihmisten oikeuksien puolustamiseen. He kävivät videopuhelun etäyhteydellä.
Denisovan mukaan pakolaiskomissaari Grandi oli todennut, että YK:lla ei ole pääsyä Venäjälle vietyjen Ukrainan kansalaisten luokse.
Päivityksessään Denisova sanoo, että hänellä on hallussaan dokumentteja, jotka osoittavat Venäjän suunnitelleen ukrainalaisten siirtoa alueelleen jo ennen kuin sotilaallinen hyökkäys alkoi. Hän muistuttaa, että sodan oikeussääntöjä määrittelevät Geneven sopimukset kieltävät miehitettyjen alueiden väestön pakkosiirron.
Ihmisoikeusvaltuutettu työskentelee Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan alaisuudessa. Hänen tehtävänsä on valvoa perustuslaillisia oikeuksia.
Zelenskyin videotervehdys yllätti Cannesissa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi otti yllättäen osaa Cannesin elokuvajuhliin Ranskassa videon välityksellä. Zelenskyin ennalta nauhoitettu tervehdys tuli juhlan avajaisten yhteydessä.
"Satoja ihmisiä kuolee joka päivä. He eivät nouse uudelleen ylös taputtamaan lopussa", hän lausui yllättyneelle juhlayleisölle viitaten maassaan meneillään olevaan sotaan.
"Pysyykö elokuva hiljaa vai avaako se suunsa?"
Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan presidentti viittasi myös elokuvan voimaan toisen maailmansodan aikana, kuten Charlie Chaplinin vuoden 1940 elokuvaan Diktaattori, joka pilkkasi natsijohtaja Adolf Hitleriä ja kansallissosialismia. Presidentin mielestä nyt tarvitaan uusi Chaplin, joka osoittaa, että elokuva voi edelleen ottaa kantaa.
Presidentti pyysi elokuvamaailmalta solidaarisuutta ukrainalaisille. Videotervehdys sai yleisön nousemaan seisomaan ja osoittamaan suosiotaan.
Ukrainan elokuvantekijöille on omistettu tapahtumassa oma päivänsä.
Zelenskyin vastaava puhe näytettiin myös Las Vegasissa Grammy-palkintogaalassa viime kuussa. Tuolloin hän muistutti, että Ukrainan muusikot pukeutuvat sotilasasuihin smokkien sijaan ja laulavat haavoittuneille sairaaloissa.
Macron: Ukrainan EU-hakemusta käsitellään kesäkuun huippukokouksessa
Ukrainan toive päästä Euroopan unionin jäseneksi otetaan esille kesäkuun huippukokouksessa, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron tiistaina.
Macron kävi tiistaina puhelinkeskustelun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Keskustelussa Macron sanoi Ukrainan kuuluvan ”eurooppalaiseen perheeseen”, Élysée-palatsi tiedotti. Macron myös mainitsi ajatuksen uudenlaisesta eurooppalaisesta poliittisesta yhteisöstä EU:n ulkopuolella.
Ukraina teki virallisen hakemuksen EU-jäsenyydestä pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut suurhyökkäyksen maahan.
Ukraina toivoo pääsevänsä pikavahtia EU:n täysimääräiseksi jäseneksi. EU on jo aloittanut Ukrainan jäsenhakemuksen arvioinnin, mutta toistaiseksi on auki, millaisen aseman Ukraina voisi saada ja millä aikataululla.
Zelenskyi kertoi Twitterissä ottaneensa Macronin kanssa esiin myös Ukrainan vaikeudet saada polttoainetta toimitettua maahan.
Macron lupasi Ranskan kiihdyttävän asetoimituksia Ukrainaan lähipäivinä.
Ukrainan sotilaita kuljetettiin busseilla pois Azovstalin terästehtaalta suurtaistelun päätyttyä
Azovstalin terästehtaalla antautuneita ukrainalaisotilaita kuljetettiin ainakin seitsemällä bussilla pois alueelta tiistaina, uutistoimisto Reuters kertoo. Silminnäkijöiden mukaan joukossa oli myös sellaisia taistelijoita, jotka eivät vaikuttaneet haavoittuneilta. Bussikulkuetta saatteli Venäjän joukkojen panssarivaunu.
Venäjän puolustusministeriön mukaan 265 ukrainalaistaistelijaa vietiin tiistaina terästehtaalta Mariupolista muille Venäjän valtaamille alueille Ukrainassa. Vakavimmin haavoittuneet 53 sotilasta vietiin Novoazovskiin ja 211 sotilasta vietiin evakuointikäytävää pitkin Olenivkaan.
Azovstalin suuren terästehtaan alueella Mariupolissa käytiin taisteluita, jotka olivat tähänastisen Ukrainan sodan hurjimpia. Venäjä pommitti aluetta viikkokausia.
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti tiistaina, että puolustustaistelu terästehtaalla on nyt päättynyt. Mariupol on nyt kokonaan Venäjän sotilaiden hallussa.
Pois kuljetettujen Ukrainan taistelijoiden jatko on epäselvä. Ukraina haluaa saada sotilaat palautettua vanginvaihdossa, mutta Venäjällä poliitikot ovat jo väläytellet, että heidät pantaisiin oikeudenkäyntin. Moni taistelijoista kuului Azov-pataljoonaan, jota Venäjä syyttää uusnatseiksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskiy sanoi tiistaina haluavansa sotilaat takaisin kotiin.
"Ukraina tarvitsee sankarinsa elossa", hän sanoi.
Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut laitetaan jäihin
Ukrainan hallinnosta kerrottiin tiistaina, että rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän välisten taistelujen lopettamiseksi on keskeytetty. Ukrainan mukaan Venäjä ei ole onnistunut löytämään kompromisseja. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
AFP:n mukaan Ukrainan presidentin avustaja ja rauhanpuheiden johtava neuvottelija Myhailo Podoljak sanoi, että Venäjä on sokea "äärimmäisen negatiiviseen" rooliinsa maailmassa.
"Venäjän strateginen objektiivi: kaikki tai ei mitään", Podoljak lausui.
Hänen mukaansa Venäjä ei ymmärrä, ettei sota enää etene Venäjän "sääntöjen, aikataulujen tai suunnitelmien" mukaan.
Venäjän 24. helmikuuta käsketyn hyökkäyksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän välisiä rauhanneuvotteluita on pidetty säännöllisesti sekä kasvotusten että videoyhteydellä.
Maiden ulkoministerit tapasivat maaliskuussa Turkissa, mitä seurasi neuvotteludelegaatioiden tapaaminen Istanbulissa, mutta kumpikaan tilaisuus ei johtanut konkreettisiin tuloksiin.
Venäjän varaulkoministeri Andrei Rudenko sanoi aikaisemmin tiistaina, ettei keskusteluja ylläpidetä "missään muodossa" osapuolten välillä, venäläinen uutistoimisto Interfax raportoi.
Kansainvälinen rikostuomioistuin lähettänyt kaikkien aikojen suurimman ryhmän tutkimaan sotarikoksia Ukrainassa
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on lähettänyt Ukrainaan kaikkien aikojen suurimman ryhmän tutkimaan epäiltyjä sotarikoksia Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa.
Asiasta tiedotti ICC:n syyttäjä Karim Khan lausunnossaan tiistaina.
Ryhmä koostuu hänen mukaansa kaikkiaan 42 tutkijasta, oikeuslääketieteen asiantuntijasta ja tukihenkilöistä.
Venäjän öljyntuotanto romahti huhtikuussa
Venäjän raakaöljyntuotanto laski lähes yhdeksän prosenttia huhtikuussa, raportoi uutistoimisto Reuters. Tieto perustuu Opec+ -ryhmän sisäiseen raporttiin.
Huhtikuun romahdus on jyrkin pudotus Venäjän öljyntuotannossa sitten Neuvostoliiton kaatumisesta seuranneen kaaoksen 1990-luvun alussa. Reutersin näkemän raportin mukaan Venäjä tuotti raakaöljyä huhtikuussa 9,16 miljonaa barrelia päivässä, mikä on 860,000 miljoonaa barrellia päivässä vähemmän kuin maaliskuussa.
Huhtikuun tuotanto myös jää 1,2 miljoonaa barrelia päivässä vajaaksi tuotantotavoitteesta, joka on sovittu öljyntuottajamaiden Opec-järjestön ja sen liittolaisten kesken. Tämä ryhmä tunnetaan nimellä Opec+.
EU pyrkii edelleen saamaan aikaan päätöksen öljyntuonnin lopettamisesta Venäjältä. EU-maiden neuvottelut asiasta jumittuivat Unkarin vastustukseen.
Länsimaiden pakotteiden vuoksi Venäjä on lisännyt öljynmyyntiään Kiinalle ja Intialle. Venäjä on hyötynyt raakaöljyn hinnannoususta.
Huhtikuussa Venäjän tulot öljyn ja kaasun myynnistä olivat 1,81 biljoonaa ruplaa eli 27,92 miljardia dollaria, kertovat Venäjän valtiovarainministeriön tiedot.
Putin: Joillekin EU-maille on mahdotonta hylätä venäläinen öljy
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi tiistaina, että venäläisen öljyn käytön kokonaan lopettaminen on mahdotonta joillekin eurooppalaisille valtioille, kertoo uutistoimisto Reuters.
Puhuessaan televisioidussa tapaamisessa kotimaisten öljypäälliköiden ja hallinnon virkamiesten kanssa Putin sanoi myös, että lännen sanktiot ja mahdollinen kauppasaarto venäläistä öljyä vastaan on johtanut öljyn globaalien hintojen nousuun.
Maanantaina EU ei päässyt sopimukseen kuudennesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista, joka pitää sisällään Venäjän öljyn vientikiellon. Asiasta kertoi EU:n ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaava korkea edustaja Josep Borrell EU:n ulkoministerien kokouksen jälkeen Brysselissä.
EU on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.
Ukrainan viisuvoittajat lähtevät Euroopan-kiertueelle kerätäkseen rahaa armeijalle
Euroviisujen voittaja, ukrainalainen Kalush Orchestra, aikoo lähteä Euroopan-kiertueelle kerätäkseen rahaa Venäjää vastaan taistelevalle Ukrainan armeijalle.
Kalush Orchestra voitti lauantaina Euroviisujen finaalin Italian Torinossa yleisön laajalla tuella. Maanantaina yhtye palasi kotimaahansa. Puolan ja Ukrainan välisellä rajalla yhtye esitti vielä Ukrainan rajaviranomaisille voittokappaleensa Stefanian.
Tiistaina yhtyeen nokkamies Oleh Psiuk kertoi televisioidussa tiedotustilaisuudessa Länsi-Ukrainan Lvivissä Kalush Orchestran ilmoittavan pian Instagramissa, minne orkesterin kiertue suuntautuu.
”Jokaisella esityksellä keräämme varoja armeijan tarpeisiin”, hän sanoi.
Ukrainan asevoimien viimeisenä linnakkeena Mariupolissa toimineelta Azovstalin terästehtaan alueelta evakuoitiin maanantaina suuri määrä sotilaita. Sotilaiden lähtö Azovstalista on merkittävä häviö Ukrainalle, sillä nyt loputkin Mariupolista on jäämässä Venäjän joukkojen haltuun.
Kalush Orchestra Ukrainan ja Puolan rajalla 16. toukokuuta.
Ukraina: Venäjän ilmaisku tappoi kahdeksan ihmistä Tšernihivissä
Venäjän ilmaisku Desnan ukrainalaiskylään tappoi kahdeksan ihmistä ja haavoitti kahtatoista, kertovat alueen viranomaiset. Desna sijaitsee Tšernihivin hallintoalueella Pohjois-Ukrainassa.
Hallintoalueen kuvernöörin mukaan Venäjä ampui kylään neljä ohjusta tiistaiaamuna viiden aikoihin. Hänen mukaansa kaksi ohjuksista osui rakennuksiin kylässä.
Ohjusiskua ei ole voitu varmistaa riippumattomista lähteistä. Aluehallinnon mukaan Venäjän joukkoja ei enää ole Tšernihivin alueella.
Suomen ulkoministeriö vahvistaa diplomaattien karkotukset
Venäjä karkottaa kaksi Suomen Moskovan-suurlähetystössä työskennellyttä henkilöä, tiedottaa Suomen ulkoministeriö.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän ulkoministeriö kertoi diplomaattien karkotuksista jo aiemmin tiistaina.
Diplomaateilla on kaksi viikkoa aikaa poistua Venäjältä.
Suomen ulkoministeriön mukaan kyseessä on Venäjän vastatoimi Suomen huhtikuiseen päätökseen karkottaa Suomesta kaksi venäläisdiplomaattia.
Venäjän ulkoministeriön mukaan Suomen tekemät karkotukset olivat "perusteettomia" ja osa ”EU:n Venäjä-vastaista pakotekampanjaa”.
Saksan ulkoministeri uskoo nopeaan Natoon liittymiseen Turkin varaumista huolimatta
Saksan ulkominsteri Annalena Baerbock kertoi Reutersin mukaan Berliinissä olevansa vakuuttunut, että Suomi ja Ruotsi liittyvät nopeasti Natoon huolimatta Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin varauksellisuudesta.
Baerbockin mukaan Nato-maat antaisivat Suomelle ja Ruotsille tarpeellset turvatakuut siirtymäajalle, joka kestää Natoon hakemisesta jäseneksi hyväksymiseen.
"Joitain selvittämättömiä kysymyksiä on vielä Turkin puolelta. Niistä keskustellaan, mutta luotan, että jäseneksi hyväksymien käy nopeasti, koska kaikki tietävät, että tämä on ratkaiseva, historiallinen hetki hyvin drmaattisessa tilanteessa", Baerbock sanoi.
Reuters: Venäjä karkottaa kaksi suomalaisdiplomaattia
Venäjä karkottaa kaksi suomalaisdiplomaattia maasta, kertoo Venäjän ulkoministeriö uutistoimisto Reutersin mukaan. Kyseessä on vastatoimi sille, että Suomi on päättänyt karkottaa kaksi venäläisdiplomaattia.
Ulkoministeriön mukaan kyseessä on myös vastatoimi "Suomen vastakkainasettelua lisäävälle asenteelle Venäjää kohtaan", mikä tarkoittanee Suomen pyrkimystä liittyä sotilasliitto Natoon.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan sanoi niin ikään Reutersille, ettei Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon ole suurta merkitystä, koska molemmat maat ovat jo pitkään osallistuneet Naton sotaharjoituksiin.
"Nato ottaa niiden alueet huomioon, kun se suunnittelee sotilaallista etenemistään itään, joten tässä mielessä sillä tuskin on paljon väliä. Katsotaan, miten niiden alueita käytännössä Natossa käytetään", Lavrov sanoi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi maanantaina, että Naton mahdollinen laajeneminen Suomeen ja Ruotsiin tulee saamaan aikaan Venäjän vastareaktion. Hän ei tarkentanut, millainen tuo reaktio olisi.
Kremlin tiedottaja: Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö Ukrainan jälleenrakennukseen olisi varkautta
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi Reutersin mukaan säännöllisessä tiedotustilaisuudessaan, että kyse on "suoranaisesta varkaudesta", jos G7-maat ja Euroopan unionin käyttäisivät Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan hyväksi.
Äskettäin Saksan valtiovaraianministeri Christian Lindner kertoi neljän eurooppalaismedian haastattelussa olevansa avoin sille, että Venäjän valtion jäädytettyjä varoja käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen.
Tällaisesta ehdotuksesta keskutellaan Lindnerin mukaan G7- ja EU-maiden kesken.
Peskov huomautti, että kukaan ei ole kertonut Venäjälle sellaisesta aloitteesta. Hän lisäsi, että tomenpide olisi "laiton, julkea ja tietenkin vaatisi asianmukaisen vastauksen. Se olisi itse asiassa suoranainen varkaus."
Peskov kertoi tiedotustilaisuudessa myös, että Azovstalissa antautuneita ukrainalaistaistelijoita kohdellaan kansainvälisten standardien mukaisesti.
Duuma kehottaa, ettei ”natsirikollisia” vaihdettaisi venäläisvankeihin
Venäjän alahuone eli duuma kehotti tiistaisessa kokouksessaan, ettei venäläisvankeja vaihdettaisi ”natsirikollisiin”. Asiasta kertovat muun muassa Reuters ja Current Time.
”Natsirikollisia ei pitäisi vaihtaa. Kyseessä ovat sotarikolliset, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme, että he joutuvat oikeuden eteen”, duuman puhemies Vjatšeslav Volodin sanoi.
Vaihtokielto koskisi Volodinin mukaan heitä, jotka ovat osallistuneet taisteluihin sekä heitä, jotka ovat ottaneet tietynlaisia tatuointeja.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan vakuutti, että Azovstalin terästehtaalta antautuneita ukrainalaisia tullaan kohtelemaan ”kansainvälisten standardien” mukaisesti. Tälle on hänen mukaansa maan presidentin Vladimir Putinin suostumus ja takuu.
Azovstalin terästehtaalla taistelleiden joukossa on ollut Azov-rykmentin sotilaita. Rykmentissä on ollut äärioikeistolaisia jäseniä, minkä lisäksi joitain jäseniä on syytetty muun muassa Al-Jazeeran mukaan uusnatsismista.
Toisaalta ainakin yksi duuman edustaja mainitsi Reutersin mukaan puheenvuorossaan, että Azovin ”sotarikolliset” ansaitsisivat kuolemantuomion.
Tehtaalta on evakuoitu tiistain aikana satoja ukrainalaistaistelijoita, joita on viety Venäjän valtaamille alueille.
Venäjä kertoo tuhonneensa Yhdysvalloista ja Euroopasta tulleita asekuljetuksia Länsi-Ukrainassa
Venäjän puolustusministeriö kertoo, että maan ohjukset ovat tuhonneet Yhdysvalloista ja Euroopasta saapuneita asekuljetuksia Lvivin alueella Länsi-Ukrainassa. Asiasta kertoi Reuters, joka ei ole pystynyt vahvistamaan tietoa riippumattomista lähteistä.
Aiemmin tänään Lvivin pormestari Andriy Sadovyi kertoi Guardianin mukaan Telegram-kanavallaan, että venäläisten ohjusisku vaurioitti yöllä Lvivin seudun rautatieverkoston rakenteita Javorivin alueella Länsi-Ukrainassa.
Sadovyi kirjoitti, että myös ikkunoita rikkoutui läheisissä taloissa. Hänen mukaansa kyseessä oli ohjusmäärältään yksi laajimmista iskuista Lvivin alueella.
Lvivin alueen kuvernööri Maksim Kozytskyi kertoi hänkin Telegramissa samasta iskusta rautatierakenteisiin. Lisäksi Ukrainan ilmapuolustus onnistui hänen mukaansa ampumaan yöllä alas kolme risteilyohjusta. Tietoa ei ole varmistettu muista lähteistä.
Vuodettu suunnitelma: EU kaavailee lainoja ja avustuksia Ukrainan jälleenrakennukseen
Ukraina voi saada lainaa, avustuksia ja mahdollisesti myös venäläisiltä oligarkeilta takavarikoituja varoja jälleenrakennukseen sodan päätyttyä, ilmenee vuodetusta Euroopan unionin suunnitelmaluonnoksesta. Asiasta kertoi brittiläinen The Guardian-sanomalehti maanantaina.
Suunnitelmassa Euroopan komissio toteaa, että Ukrainan hallituksen pitää ottaa lainaa jälleenrakennuksen kustantamiseksi. Kuitenkin maa voi myös saada EU-mailta avutusta tuhojen korjaamisen rahoittamiseksi ilman takaisinmaksuvelvollisuutta.
EU myös selvittää, voisiko pakotteiden kohteena olevien venäläisten ja valkovenälästen varoja käyttää jälleenrakennuksen rahoittamiseen.
Takavarikoitujen varojen käyttöä sodan tuhojen korjaamiseksi on aiemmin ehdottanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Samaa ovat ehdottaneet yhdysvaltalaiset ja brittiläiset kansanedustajat.
EU:n suunnitelmaluonnoksen mukaan EU:n edustajat ovat ehdottaneet, että unioni ottaisi kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta yhteislainan, jolla Ukrainalle annettava laina rahoitettaisiin.
The Guardianin näkemässä luonnoksessa luvut oli peitetty, joten laina- ja avustussummien suuruudesta ei ole tietoa.
Asiakirjassa kuitenkin arvioidaan, että rahoitustarpeiden "odotetaan olevan huomattavia" ja että jälleenrakentamisessa menisi yli kymmenen vuotta. Lisäksi siinä esitettään arvio, että rakennuksille ja muille fyysisille rakenteille aiheutettu tuho ylittää arvoltaan sata miljardia euroa.
Komissio ehdottaa jälleeenrakennuksen rahoitukseen halpoja lainoja ja avustuksia, joihin sekä unionin jäsenmaat että ulkopuoliset maat voivat osallistua osana unionin jälleenrakennusohjelmaa.
Ukrainan tarvitsee asiakirjan mukaan huomattavaa lyhytaikaista taloudellista tukea, jotta se voi jäjestää peruspalveluja, antaa humanitaarista apua ja korjata välttämätöntä infrastruktuuria. Tätä varten komissio ehdottaa pienikorkoisia lainoja, joissa on pitkä takaisinmaksuaika.
EU on The Guardianin mukaan tähän mennessä sodan aikana antanut Ukrainalle 4,1 miljardin euron edestä lainoja ja humanitaarista apua. Lisäksi unioni on tukenut Ukrainan puolustusta 1,5 miljardilla eurolla. Summissa ei ole mukana yksittäisten jäsenvaltioiden antamaa tukea.
Komission odotetaan julkaisevan Ukrainan jälleenrakennus- ja avustussuunitelmansa keskiviikkona.
Venäjän Lavrov: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei tule olemaan suurta merkitystä
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä tulee olemaan kovinkaan suurta merkitystä, Reuters kertoo.
Syynä tälle on Lavrovin se, että molemmat Pohjoismaat sekä muut ”puolueettomat” maat ovat jo pitkään osallistuneet Naton sotaharjoituksiin.
”Nato ottaa heidän alueensa huomioon, kun se suunnittelee sotilaallisia liikkeitään itää kohti. Tässä mielessä [liittymispäätöksellä] ei ole suurtakaan merkitystä. Katostaan, miten heidän alueitaan käytetään käytännössä Pohjois-Atlantin liittoumassa”, hän sanoi.
Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan että Venäjällä ei ole ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, joten Naton laajeneminen näihin maihin ei ole suora uhka Venäjälle.
”Mutta sotilaallisen infrastruktuurin laajentaminen näihin maihin aiheuttaa meiltä varmasti reaktion”, Putin jatkoi heti perään Venäjän johtaman Kollektiivisen turvallisuusjärjestön tapaamisessa.
Putin ei tarkentanut, mikä tuo reaktio olisi, vaan sanoi, että Venäjän vastaus riippuu siihen kohdistuvista uhista.
”Ongelmia luodaan ilman minkäänlaista syytä. Reagoimme asianmukaisesti.”
Venäjä jatkaa laajoja ja summittaisia tykistökeskityksiä Ukrainassa, kertoo Britannian sotilastiedustelu
Ukrainassa Venäjä tulee lähiviikkoina turvautumaan laajoihin ja summittaisiin tykistökeskityksiin, kirjoittaa Britannian sotilastiedustelu päivittäisessä raportissaan Twitterissä.
Sotilastiedustelun mukaan Tshernihivin alueella liki 3 500 rakennusta on joko tuhoutunut tai vahingoittunut venäläisten tykistötulessa. Rakennuksista valtaosa, noin 80 prosenttia, on asuintaloja.
Tämä osoittaa sotilastiedustelun mukaan, että Venäjä on valmis käyttämään tykistöään myös asuinalueita vastaan piittaamatta siitä millaisia vahinkoja se saa aikaan.
Summittainen tykistötuli johtuu osaltaan myös siitä, ettei venäläisillä ole toimivaa tulenjohtoa, eivätkä he halua riskeerata lentokoneitaan säännöllisessä tiedustelutoiminnassa vihollisen puolella.
Itä-Ukrainassa taistelut jatkuvat kiivaina
Ukrainan itäosissa kiivaat taistelut jatkuivat Donbasin alueella, missä Venäjän kranaatinheitin- ja tykkituli on ollut jatkuvaa. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan joukot ovat estäneet useita venäläisten etenemisyrityksiä.
"He yrittävät edelleen päästä Sjeverodonetskiin ja muihin Donbasin alueen kaupunkeihin, jotka ovat heidän tärkeimpiä kohteitaan", presidentti sanoi.
Sjeverodonetsk on itäisin Ukrainan joukkojen hallussa edelleen oleva kaupunki. Venäläiset ja separatistijoukot ovat onnistuneet piirittämään sen lähes täysin, mutta lopullinen saarros on jäänyt tekemättä muun muassa siksi, että ukrainalaiset ovat onnistuneet räjäyttämään alueen rautatiesillat.
Venäläiset tekivät ilmaiskuja myös muihin kaupunkeihin ympäri Ukrainaa tiistaisen vastaisen yön aikana. Muun muassa Lvivissä aivan Puolan rajan pinnassa iskettiin sotilaskohteeseen.
Ukrainan eteläosassa ohjusiskuja tehtiin ainakin Odessaan ja Mykolajiviin.
Ukrainalaisotilaita evakuoitiin Azovstalista Venäjän hallussa olevaan kaupunkiin
Ukraina evakuoi Mariupolin piiritetystä kaupungista loukkaantuneita sotilaitaan. Aiemmin kerrottiin, että vakavasti haavoittunteita on 53. Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Malarin mukaan sotilaiden kotiin saamiseksi on luvassa vankienvaihtomenettelyitä.
Mariupol on ollut saarrettuna maaliskuun 2. päivästä lähtien, kertoo Forbes. Ukrainan viimeiset puolustajat ovat olleet saarrettuna 11 viikkoa. Azovstalin terästehtaasta on tullut Ukrainalle vastarinnan symboli, vaikka menetetty Mariupol on yksi Ukrainan suurimmista tappioista sodan aikana.
Ukrainan sotilaat evakuoidaan ensiksi Donetskiin Venäjän hallussa oleville alueille humanitaarisia käytäviä pitkin. Aiemmin terästehtaan alueelta on saatu evakuoitua siviilejä.
Ukrainalaispoliisi: Kolmen siviilin ruumiit löydetty Butšan alueelta – joukossa yksi Tšekin kansalainen
Butšan alueelta on paikallisten poliisiviranomaisten mukaan löydetty kolmen siviilin ruumiit, kertovat muun muassa al-Jazeera ja Ukrinform.
”Hautapaikka löydettiin tien molemmin puolin lähellä Makarivia, missä venäläisjoukot pitivät asemiaan taistelujen aikana”, poliisin Facebook-päivityksessä sanotaan.
Kahta ihmistä oli ammuttu poliisin mukaan päähän ja yhtä mahaan. Yksi kuolleista on Tšekin kansalainen, joka toimi Ukrainassa vapaaehtoisena sodan alettua.
Siviilien hautapaikalta löytyi poliisin mukaan myös venäläisten käyttämä F-1-käsikranaatti, joka oli ilmeisesti jätetty ansaksi ukrainalaisille.
Britannian puolustusministeriö: Venäjä lisännee ankaraa tykistötulitusta lähiviikkojen aikana
Venäjä tulee todennäköisesti lisäämään ankaraa tykistötulitusta Ukrainassa, Britannian puolustusministeriö sanoo päivittäisessä tiedustelutietotiedotteessaan.
Jo nyt venäläistykistö on ministeriön mukaan tuhonnut tai vahingoittanut noin 3 500 rakennusta pelkästään Tšernihivin alueella. Tuhoista 80 prosenttia on kohdistunut asuinrakennuksiin. Tämä on ministeriön arvion mukaan osoitus siitä, että venäläisjoukot ovat valmiita käyttämään tykistöään asutettuja alueita vastaan ilman, että joukot kiinnittäisivät huomiota tai piittaisivat siitä, mihin tulitus kohdistuu.
Tämä piittaamattomuus juontuu ministeriön mukaan siitä, ettei tarkkaa tietoa tykistötulen kohteista enää saada. Tämän lisäksi venäläisjoukot eivät halua käyttää lentokoneitaan säännöllisesti Ukrainan hallitsemilla alueilla.
Tiedustelulähteet: Putin on alkanut tehdä jopa operatiivisia ja taktisia sotapäätöksiä
Venäjän presidentti Vladimir Putin on länsimaisten tiedustelulähteiden mukaan alkanut tehdä hyvinkin matalan tason päätöksiä Ukrainan hyökkäyssotaan liittyen, kertoo The Guardian.
Presidentti tekee lähteiden mukaan päätöksiä tasolla, joista länsimaissa normaalisti vastaisivat everstit tai prikaatikenraalit, riippuen verrokkimaan sotilasarvojärjestelmästä. Putin tekee siis taktisia ja operatiivisia päätöksiä, minkä lisäksi hän on lähteiden mukaan ollut mukana päättämässä venäläisjoukkojen liikkeistä Donbasin alueella.
Esimerkiksi viime viikolla Venäjän joukkojen tappiot Donetsjoella ovat olleet sodan tuhoisimpien joukossa, arvioi muun muassa The New York Times.
Putin tekee tiedustelulähteiden mukaan tiivistä yhteistyötä Venäjän asevoimien pääesikunnan päällikön Valeri Gerasimovin kanssa.
”Arviomme mukaan Putin ja Gerasimov ovat mukana tekemässä taktisia päätöksiä tasolla, jossa normaalisti näkisimme everstejä tai prikaatikenraaleja”, lähde sanoi The Guardianille.
Venäjän asevoimat toimivat lehden mukaan hierarkkisemmin verrattuna länsimaisiin vastineisiinsa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ohjeet ja käskyt lähetetään taistelukentillä oleville kenraaleille. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että Venäjä on joutunut lähettämään kenraaleitaan lähemmäs etulinjoja, minkä johdosta Ukrainan asevoimat on kertonut jopa 12 kenraalin tulleen tapetuksi.
”Valtionjohtajalla pitäisi olla parempaakin tekemistä kuin tehdä sotilaallisia päätöksiä. Hänen pitäisi asettaa poliittinen strategia, eikä jumittua päivittäiseen toimintaan”, Britannian asevoimien entinen upseeri Ben Barry sanoi The Guardinille.
Tiedustelulähteiden arviot perustuvat lehden mukaan tiedustelutietoon, mutta niitä tukemaan ei ole annettu tarkempia tietoja.
Ukraina: Venäjä teki ohjusiskun sotilastukikohtaan Länsi-Ukrainassa
Venäjä on tehnyt ohjusiskun ukrainalaiseen sotilastukikohtaan vain 15 kilometrin päässä Puolan rajasta, kertovat ukrainalaisviranomaiset. Asiasta uutisoi CNN.
Lvivin alueen sotilasjohtaja Maksym Kozytsky kertoo viestisovellus Telegramissa, että Venäjän joukot tähtäsivät tukikohtaan varhain tiistaiaamuna.
Aiemmin Reutersin silminnäkijä kertoi kuulleensa useita räjähdyksiä Lvivin alueella. Joidenkin tietojen mukaan kyseessä oli noin 8-10 räjähdyksen sarja. Henkilövahingoista ei ollut tietoa.
Lvivin pormestari Andri Sadovyi ei Facebook-päivityksessään vahvistanut, onko kaupunkiin itseensä kohdistunut iskua.
CNN:n työntekijä oli nähnyt ilmapuolustuksen vastavaan iskuun luoteessa eli samassa suunnassa, jossa sijaitsee Javorivin tukikohta. Myös Kozytskyn mukaan ilmapuolustus vastasi iskuun.
Javoriv on ollut iskujen kohteena ainakin kolmesti sodan aikana. Ensimmäinen isku tapahtui maaliskuussa ja siinä kuoli 30 ihmistä.
Reuters: Lvivissä kuultu useita räjähdyksiä
Useita räjädyksiä on kuultu Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Lvivin kaupungissa, silminäkijä kertoo uutistoimisto Reutersille.
Räjähdykset kuultiin ennen kello yhtä yöllä. Joidenkin tietojen mukaan kyseessä oli noin 8-10 räjähdyksen sarja. Mahdollisista henkilövahingoista ei ole tietoa.
Ukrainan apulaispuolustusministeri: Yli 260 sotilasta evakuoitu Azovstalista
Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar kertoo, että yli 260 ukrainalaista sotilasta on saatu evakuoitua Azovstalin terästehtaalta satamakaupunki Mariupolista.
Brittilehti Guardian kertoo, että 53 vakavasti haavoittunutta sotilasta evakuoitiin Azovstalista venäläisten hallussa olevan Novoazovskin kaupungin sairaalaan. Loput 211 sotilasta kuljetettiin pois tehtaalta humanitääristä käytävää pitkin myös venäläisjoukkojen hallussa olevaan Olenivkaan.
Apulaispuolustusministeri Maliarin mukaan sotilaiden kotiin saamiseksi on luvassa vankienvaihtomenettelyitä. Evakuointitoimet myös vahvistanut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan toivovansa, että sotilaiden henget saadaan pelastettua, sillä Ukraina tarvitsee sankarinsa elossa. Zelenskyin mukaan osa sotilaista on haavoittunut vakavasti, mutta he saavat hoitoa.
Venäjän puolustusministeriö kertoi jo maanantaina, että Ukrainan armeijan edustajien kanssa olisi päästy sopimukseen haavoittuneiden sotilaiden evakuoimisesta. Asiaan ei vielä maanantaina saatu vahvistusta Ukrainan viranomaisilta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar