STT)
Odessassa uusia ohjusiskuja, ainakin kaksi haavoittunut
Odessan kaupunkiin tehtiin maanantai-iltana uusia ohjusiskuja. Asiasta kertovat muun muassa CNN ja BBC.
Paikallinen sotilasjohtaja Serhi Batšuk kertoo Telegramissa BBC:n mukaan, että ohjuksia oli kolme ja iskuissa haavoittui ainakin kaksi ihmistä.
Odessan paikallishallinnon mukaan risteilyohjukset ammuttiin Tu-22-pommikoneesta.
CNN:n silminäkijöiden mukaan kaupungissa kuultiin useita laajoja räjähdyksiä, jotka ravistelivat rakennuksia. Batšukin mukaan ainakin viisi rakennusta on tuhoutunut.
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt videomateriaalia tulipalosta. Silminnäkijän mukaan paikallinen ostoskeskus on tulessa.
Aiemmin maanantaina Odessassa vieraileva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui hakeutumaan suojaan ohjusiskun takia.
Nato-lähde saksalaislehdelle: Suomen ja Ruotsin hakemus saadaan käsiteltyä kahdessa viikossa
Jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakea Naton jäsenyyttä, saadaan päätös asiassa aikaan kahdessa viikossa, kertoo Naton edustaja saksalaiselle Die Zeit -lehdelle. Die Zeitin uutisesta kertoo Aftonbladet.
Lähteen mukaan päätöksentekoa ei lykätä Madridin Nato-kokoukseen, joka järjestetään kesäkuun lopulla. Hänen mukaansa kummankin maan kohdalla neuvotteluihin riittänee yksi päivä.
Sen jälkeen kaikkien jäsenmaiden pitää ratifioida päätös, missä kestää yleensä eniten aikaa. Nato-lähteen mukaan tämä voisi tapahtua kuitenkin jopa kahdessa viikossa.
USA: Venäläisjoukot eivät ole totelleet etenemiskäskyjä Donbasissa
Yhdysvallat on havainnut "hatariin todisteisiin pohjautuvia raportteja" siitä, että venäläiset upseerit eivät ole totelleet etenemiskäskyjä Donbasissa Itä-Ukrainassa.
Asiasta kertoo uutiskanava CNN:lle yhdysvaltalainen puolustusvoimien virkamieslähde. Virkamiehen mukaan upseerit ovat joko kieltäytyneet tottelemasta tai he eivät ole totelleet "upseerilta odotetulla innokkuudella".
Venäläisjoukkojen on kerrottu kärsineen taistelutahdon puutteesta aiemminkin sodan aikana. Lisäksi hyökkääjän joukoilla on useita logistisia ongelmia, jotka hidastavat etenemistä.
Biden on tyytymätön USA:n tiedusteluvuotoihin
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden paheksuu tiedusteluvuotoja, joiden mukaan Yhdysvallat on auttanut Ukrainaa saamaan kriittistä tietoa venäläisjoukkojen liikkeistä.
"Presidentti on tyytymätön vuotoihin. Hänen näkemyksensä oli, että kyse on roolimme yliarvioinnista, virheellisestä väitteestä ja myös ukrainalaisten roolin ja johtajuuden aliarvioinnista", Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Useat yhdysvaltalaismediat kertoivat viime viikolla, että Yhdysvaltain tiedustelu olisi luovuttanut ukrainalaisille tietoja esimerkiksi Moskva-ohjusristeilijän ja venäläiskenraalien sijainnista.
Ukrainan joukot upottivat Moskvan huhtikuussa, ja lisäksi ne ovat väitetysti tappaneet useita korkea-arvoisia venäläisiä kenraaleita. Pentagon on kiistänyt osallistuneensa päätöksiin upottaa alus tai tappaa sotilasjohtajia.
Yhdysvallat: Ukrainalaisia lähetetään Venäjälle vastoin tahtoaan
Yhdysvallat on havainnut merkkejä siitä, että ukrainalaisia kuljetetaan Venäjälle vastoin heidän omaa tahtoaan, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja John Kirby maanantaina.
Kirby kuvaili Venäjän toimintaa uutistoimisto Reutersin mukaan "kohtuuttomaksi".
Von der Leyen: Neuvotteluissa Unkarin kanssa edistystä Venäjän fossiilisten polttoaineiden kieltämisen suuntaan
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo, että maanantaina Unkarin pääministeri Viktor Orbanin käydyissä neuvotteluissa tapahtui edistystä mahdollisen unionin laajuisen Venäjän fossiilisten polttoaineiden kiellon suuntaan, kertoo uutistoimisto Reuters.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Unkarin pääministeri Viktor Orban neuvottelivat Budapestissa maanantaina.
"Tämän illan keskustelu pääministeri Orbanin kanssa auttoi selventämään pakotteisiin ja energiavarmuuteen liittyviä kysymyksiä", van der Leyen kirjoittaa Twitterissä.
"Olemme edistyneet, mutta lisätyötä tarvitaan.
Von der Leyen kertoo järjestävänsä kaikkien "alueellisten toimijoiden kanssa videokonferenssin, jonka aiheena on öljyinfrastrukstuurin alueellinen yhteistyö."
Saksan Scholz kutsuu "todella mielenkiintoiseksi" Macronin ideaa EU:a laajemmasta eurooppalaisesta yhteisöstä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz tapasivat maanantaina Berliinissä.
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin pitävänsä tervetulleena Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittämää ajatusta EU:ta laajemmasta eurooppalaisesta yhteisöstä, johon myös Britannia ja Ukraina voisivat kuulua, kertoo uutistoimisto AFP.
Macron ja Scholz puhuivat maanantaina lehdistötilaisuudessa ennen Berliinissä järjestettävää tapaamistaan.
"Haluan sanoa selkeästi, että tämä on todella mielenkiintoinen ehdotus", Scholz sanoi.
"Olen todella mielissäni ehdostuksesta, josta aiomme keskustella yhdessä", hän lisäsi.
Tilaisuudessa Scholz toivotti Macronin tervetulleeksi Berliiniin ja sanoi BBC:n mukaan, että maiden tulisi "työskennelle hyvin yhdessä, jotta Eurooppa voisi työskennellä hyvin yhdessä".
Scholzin mukaan kukaan ei olisi voinut ennustaa, että sota Ukrainassa eskaloituisi tavalla, jota olemme nyt saaneet todistaa.
"Me olemme kokeneet histoirallisen käännekohdan", Scholz sanoi.
Venäjän kanssa sotaa käyvä Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä. Macron sanoi maanantaina, että Ukrainan kaltaisen valtion hyväksyminen unionin jäseneksi tulisi todennäköisesti viemään vuosikymmeniä.
Vaihtoehtona EU-jäsenyydelle hän on ehdottanut laajempaa yhteisöä, jonka jäseneksi Ukraina voitaisiin hyväksyä kevyemmin perustein.
"Sanon tämän täysin rehellisesti -- rehellisyydellä, jonka olemme velkaa ukrainalaisille", Macron sanoi.
"Voimme nopeuttaa prosessia hyväksyäksemme Ukrainan jäsenkandidaatiksi, mutta tiedämme standardiemme ja kriteeriemme valossa, että tulisi todennäköisesti kestämään vuosikymmeniä, ennen kuin Ukraina todella liittyisi Euroopan unioniin."
Zelenskyi palkitsi sunnuntaina yli 200 räjähdettä tunnistaneen miinakoira Patronin
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi palkitsi Kanadan pääministerin Justin
Trudeaun kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa miinakoira Patronin ja
tämän omistajan Myhailo Ilievin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi luovutti sunnuntaina ukrainalaiselle miinakoira Patronille ja tämän omistajalle mitalin tunnustuksena heidän omistautuneesta palveluksestaan Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Palkinnosta kertoo uutistoimisto Reuters.
Jackrusselinterrieri Patron on Reutersin mukaan tunnistanut sodan aikana yli 200 räjähdettä ja estänyt niiden räjähtämisen. Patronin kerrotaan muodostuneen nopeassa ajassa ukrainalaisen isänmaallisuuden symboliksi.
Zelenskyi palkitsi Patronin ja tämän omistajan yhdessä Kanadan pääministerin Justin Trudeaun kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
"Tänään haluan palkita niitä ukrainalaisiasankareita, jotka jo nyt puhdistavat maatamme miinoista. Ja yhdessä sankariemme kanssa pieni pioneeri Patron ei ole ainoastaan neutralisoimassa räjähteitä, vaan myös opettaa lapsillemme tärkeitä turvallisuussääntöjä alueilla, joissa on miinavaara", Zelenskyi sanoi palkinnonjakoseremonian jälkeen julkaistussa tiedotteessa.
Oikaisu 10.5. kello 7.57: Justin Trudeau on Kanadan pääministeri, ei presidentti.
CNN: Biden käski turvallisuusviranomaisia lopettamaan Ukrainalle luovutettuihin tiedustelutietoihin liittyvät vuodot
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on käskenyt maan korkeimpia turvallisuusviranomaisia lopettamaan vuodot liittyen Yhdysvaltojen Ukrainalle jakamiin tiedustelutietoihin, kertoo uutiskanava CNN.
Bidenin ja turvallisuusviranomaisten väliseen keskusteluun perehtynyt virkamies kertoo CNN:lle Bidenin sanoneen, että vuodot eivät ole hyödyllisiä ja ne on siksi lopetettava.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Valkoisen talon pihamaalla maanantaina.
Viime viikolla Valkoinen talo kiisti tarjonneensa Ukrainalle suoraan tietoja, jotka olisivat johtaneet sodassa kaatuneiden venäläiskenraalien kuolemiin.
CNN:n mukaan Biden on keskustellut erikseen puolustusministeri Lloyd Austinin, CIA:n johtajan William Burnsin ja kansallisen tiedustelupalvelun johtajan Avril Hainesin kanssa siitä ettei Yhdysvaltojen sotaakäyvälle Ukrainalle tarjoamien tietojen julkisuudesta ole hyötyä sen puolustustaistelun kannalta.
YK:n ihmisoikeusneuvosto pitää torstaina kokouksen Venäjän epäillyistä ihmisoikeusrikkomuksista
YK:n ihmisoikeusneuvosto ilmoitti maanantaina, että se aikoo pitää torstaina erityiskokouksen Venäjän epäillyistä ihmisoikeusrikkomuksista Ukrainan sodan aikana. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
Ukraina on pyytänyt ihmisoikeusneuvoston kokousta Venäjän toiminnasta sodassa. Yli 50 maata ilmoitti maanantaina vaativansa Ukrainan tukena neuvoston erityiskokousta "Venäjän aggressiosta johtuvasta heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta Ukrainassa". Myös Suomi on mukana vaatimassa kokousta.
Venäjä ei ole ihmisoikeusneuvoston jäsen. Maa erotettiin väliaikaisesti toimielimestä 7. huhtikuuta YK:n yleiskokouksen äänestyksellä. Tämän jälkeen Venäjä ilmoitti lähtevänsä ihmisoikeusneuvostosta kokonaan.
Ukraina: Venäjä on jatkanut Azovstalin terästehtaan pommittamista maanantaina
Venäjän joukot ovat maanantaina jatkaneet Mariupolin kaupungissa sijaitsevan Azovstalin terästehtaan tulittamista panssarivaunujen ja tykistön voimin, sanoo Ukrainan puolustusministeriö uutistoimisto Reutersin mukaan.
Ukrainan mukaan Venäjän joukot ovat yrittäneet tehdä useita rynnäköitä tehtaaseen, mutta tehdasta puolustavat ukrainalaiset ovat onnistuneet torjumaan hyökkäykset.
Venäjä on kiistänyt yrittäneensä vallata tehdasta rynnäköiden.
Savu nousi pommitusten jäljiltä Azovstalin alueelta sunnuntaina.
Venäjä on julistanut vallanneensa Itä-Ukrainassa Asovanmeren rannalla sijaitseva Mariupolin, mutta kaupungin viimeiset ukrainalaisjoukot ovat linnoittautuneet puolustamaan Azovstalin tehdasta.
Tehtaan uumenissa on ollut suojassa myös siviilejä. Ukraina on kertonut, että kaikki naiset, lapset ja vanhukset ovat päässeet lähtemään tehtaasta.
Siviilien evakuointia on viime viikkojen aikana yritetty useita kertoja. Sunnuntaina kerrottiin, että heistä noin 600 on onnistunut pääsemään turvaan Zaporižžjan kaupunkiin.
Kaupungista pakenemaan joutuneen pormestari Vadym Boitšenkon neuvonantaja Petro Andrjuštšenko väittää Telegram-tilillään, että Venäjän joukot olisivat maanantaina tuhonneet sillan, jota pitkin Azovstalin evakuointikuljetukset olivat kulkeneet.
Andrjuštšenkon väitettä ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.
Odessassa vieraillut EU:n Charles Michel joutui hakeutumaan suojaan Venäjän ohjusiskulta
Ukrainan Odessassa vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui maanantaina hakeutumaan suojaan, kun Venäjä ampui ohjuksia kaupunkiin. Asiasta kertoi EU-virkamies, jonka mukaan Michelin piti iskun takia keskeyttää tapaamisensa Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa.
"Tapaaminen pääministerin kanssa jouduttiin keskeyttämään ja osanottajat joutuivat hakeutumaan suojaan, kun ohjukset iskivät jälleen Odessan alueelle", virkamies kertoi.
Eurooppa-neuvoston
puheenjohtaja Charles Michel (vas.) ja Ukrainan pääministeri Denys
Šmyhal tutustuivat Odessan satamaan maanantaina.
Michel tuli yllätysvierailulle Etelä-Ukrainassa Mustanmeren rannalla sijaitsevaan satamakaupunkiin. Venäjä ei ole yrittänyt sodan aikana tehdä maihinnousua Odessaan, eikä se ole maallakaan pystynyt etenemään niin pitkälle länteen, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainan eteläosassa kilpistyi Mykolajivin kaupunkiin. Venäjä on kuitenkin moukaroinut Odessaa ohjusiskuilla ja estänyt kaupungin sataman toiminnan.
Michelille esiteltiinkin maanantaina Odessan satamaa, jonka toiminnan pysähtymisellä voi olla vakavat seuraukset maailmanlaajuiselle ruokahuollolle.
(STT)
Ylen kysely: Yli kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon
Peräti 76 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän sotilasliitto Natoon, ilmenee Ylen tuoreesta kyselystä. Maaliskuun kyselyssä lukema oli 62 prosenttia.
12 prosenttia vastaajista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Maaliskuussa lukema oli 16 prosenttia. Kannastaan epävarmojen osuus on supistunut 21 prosentista 11 prosenttiin.
Ylen kyselyn mukaan muutos on ollut nopeaa erityisesti vasemmiston kannattajien piirissä. SDP:n kannattajien joukossa Naton kannatus on noussut peräti kolmekymmentä prosenttiyksikköä 81 prosenttiin.
Myös vasemmistoliitossa on tapahtunut merkittävä muutos: selkeä enemmistö vasemmistoliiton kannattajista on nyt Nato-jäsenyyden kannalla.
Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakemus nostaisi kyllä-vastaajien osuuden 83 prosenttiin. Suomen valtiojohdon asettuminen Nato-jäsenyyden kannalle vaikuttaisi lähes yhtä voimakkaasti, sillä 82 prosenttia vastanneista tukisi tasavallan presidentin ja hallituksen linjausta.
Naisten ja miesten väliset Nato-mielipiteiden erot ovat kaventuneet. Toukokuun kyselyssä miehistä 81 ja naisista 72 prosenttia kannatti Suomen Nato-jäsenhakemusta.
Maaliskuun kyselyssä kannastaan epävarmoja naisvastaajia oli lähes kolmannes, mutta nyt naisten mielipiteet ovat varmistuneet ja kääntyneet Naton suuntaan.
Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 1 270 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
HS:n viimeisimmässä mielipidemittauksessa huhtikuun lopulla suomalaisista 65 prosenttia kannatti Suomen liittymistä sotilasliittoon. Jäsenyyttä vastusti 13 prosenttia, ja 22 prosenttia ei ollut vielä muodostanut kantaansa asiaan. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Forum -internetpaneelissa 22.–27.4.2022.
HS:n ja Ylen kannatusmittaukset eivät ole keskenään vertailukelpoiset.
(STT–HS)
Charles Michel tapasi Ukrainan pääministerin Odessassa, Ukraina julkaisi tapaamisesta hämmentävän kuvan
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vietti maanantain Eurooppa-päivää vierailemalla Ukrainassa satamakaupunki Odessassa.
Michel tapasi vierailun yhteydessä Ukrainan pääministeri Denys Šmyhalin.
Ukraina huomioi vierailun sosiaalisessa mediassa julkaisemalla yhteiskuvan Michelistä ja Šmyhalista.
Kuvassa huomio kiinnittyy miesten hämmentävään yhdennäköisyyteen.
"Meidän pääministerimme oikealla", Ukrainan virallisella Twitter-tilillä kirjoitetaan.
Venäjän suurlähettilään päälle heitettiin punaista nestettä Puolassa
Ukrainaa tukevat aktivistit heittivät punaista nestettä Venäjän Puolan-suurlähettilään päälle Varsovassa maanantaina. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
Suurlähettiläs Sergei Andrejev oli laskemassa seppelettä toisessa maailmansodassa kuolleiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistomerkille. Venäjän juhlistaa tänään voitonpäivää, jolla muistetaan toisessa maailmansodassa kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa.
Ukrainan lippua pitäneet aktivistit olivat estäneet Andrejevin kulun muistomerkille ja heittäneet lähettilään ja häntä ympäröivän seurueen kasvoille ja vaatteille punaista nestettä. Aktivistit olivat kutsuneet seuruetta fasisteiksi. Neste ei ollut vaarallista, vaan jonkinlaista siirappia.
Pyyhittyään kasvonsa kädellään, lähettiläs oli sanonut olevansa ylpeä maastaan ja presidentistään Vladimir Putinista.
AFP kertoo, että Venäjän Varsovan-suurlähetystö oli suunnitellut pitävänsä hautausmaalla virallisen seremonian voitonpäivän kunniaksi, mutta perunut sen kaupungin pormestarin ja Puolan ulkoministeriön suhtauduttua suunnitelmaan kielteisesti. Tästä huolimatta Andrejev oli ilmestynyt paikalle seppeleen kanssa. Paikalla oli myös yksittäisiä venäläisiä sekä Ukrainaa tukevia mielenosoittajia.
Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova kommentoi tapahtunutta Telegram-alustalla. "Uusnatsismin ihailijat ovat jälleen näyttäneet kasvonsa", hän kuvaili toistaen Venäjän propagandaa, jonka mukaan se taistelee uusnatseja vastaan Ukrainassa.
Puola on ottanut vastaan tuhansia ukrainalaisia pakolaisia Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Von der Leyen: Komissio antaa mielipiteensä Ukrainan EU-jäsenyyshakemuksesta kesäkuussa
Euroopan komissio pyrkii vastaamaan Ukrainan EU-jäsenyyshakeen ensi kuussa, kertoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maanantaina.
Komission päätöksen jälkeen Ukrainan jäsenyys voi edetä jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Von der Leyen kirjoitti viestipalvelu Twitteriin keskustelleensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa EU:n tuesta Ukrainalle sekä maan tiiviimpää integraatiota kohti Eurooppaa.
Paikallisviranomaiset: Venäjä ampui Odessaan neljä ohjusta
Venäjä on ampunut Odessan satamakaupunkiin neljä ohjusta, paikalliset viranomaiset kertovat Telegramissa.
Päivityksen mukaan ohjukset laukaistiin Krimiltä. Viranomaiset uskovat iskujen alueella jatkuvan.
Paikallisia asukkaita kehotetaan olemaan varuillaan ja seuraamaan varoituksia.
Britannian puolustusministeri: Putinin toiminta heijastelee toisen maailmansodan aikaista fasismia ja tyranniaa
Britannian puolustusministeri Ben Wallace syytti maanantaina samaan aikaan Moskovan voitonparaatin kanssa pitämässään puheessa Venäjän johtoa näiden ”esi-isien ylpeän historian” sieppaamisesta ja häpäisemisestä sekä Venäjän historian ja tulevaisuuden tuhoamisesta.
”Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen kenraalinsa heijastavat 77 vuoden takaista fasismia ja tyranniaa. Heidän hyökkäyksensä Ukrainaan häpäisee heidän sotilasmenneisyytensä”, sanoi Wallace.
Puheesta raportoivat uutistoimisto Reuters ja Britannian yleisradio BBC.
Wallace mainitsi siviileihin kohdistuneet hyökkäykset ja erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan asiana, jonka vuoksi kaikkien ammattitaitoisten sotilaiden tulisi olla kauhuissaan.
Wallacen mukaan Putin ja tämän sisäpiiri toistavat samoja virheitä, joita totalitaariset hallinnot tekivät toisen maailmansodan aikaan.
”[Kenraaleille] ja Putiniille ei voi tulla voitonpäivää Ukrainassa, vain häpeää ja tappiota.”
Wallace sanoikin pitävänsä Ukrainan voittoa varsin mahdollisena.
”On varsin mahdollista, että Ukraina lyö Venäjän armeijan siihen pisteeseen, että [Venäjän] täytyy palata asemiinsa ennen helmikuun 24:ttä päivää tai käytännössä kaatua oman painonsa alle.”
Wallacen mukaan Putinin täytyy nyt tehdä rauha sen ajatuksen kanssa, että ”on hävinnyt pitkällä tähtäimellä”.
Ruotsin sosiaalidemokraatit tekevät Nato-päätöksensä sunnuntaina
Ruotsin pääministeripuolue sosiaalidemokraatit tekee Nato-päätöksensä tämän viikon sunnuntaina 15. toukokuuta.
Puolueen alkuperäisen aikataulun mukaan puolueen puoluehallitus olisi tehnyt päätöksen 24. toukokuuta, mutta nyt puoluesihteeri Tobias Baudin vahvistaa päätöksen aikaistuvan.
”Emme voi enää odottaa runsasta viikkoa. Käynnissä ovat sekä Putinin sota Ukrainassa että Suomen prosessi. Riippumatta siitä, mikä päätöksemme on, on hyötyä pysyä Suomen kanssa samassa tahdissa”, Baudin sanoi Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan.
Suomen sosiaalidemokraatit aikovat kertoa oman kantansa Natoon 14. toukokuuta. Suomen presidentti Sauli Niinistö taas on kertonut julkistavansa oman Nato-kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta.
Lue lisää: Ruotsin sosiaalidemokraatit tekevät Nato-päätöksensä sunnuntaina
(Jussi Sippola HS)
Putin ei julistanut sotaa voitonpäivän puheessaan, väitti uhan Venäjälle kasvavan ”päivä päivältä”
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui maanantaina voitonpäivän paraatissa Moskovassa. HS seurasi puheen hetki hetkeltä tässä jutussa.
Puhe oli odotetusti tavallista kitkerämpi erityisesti Yhdysvaltoja kohtaan. Mutta pelättyä sodanjulistusta tai viittauksia mihinkään liikekannallepanoon ei kuulunut. Putin ei myöskään antanut vihjeitä siitä, kuinka pitkään sota saattaisi jatkua.
Putin on jatkuvasti verrannut Ukrainan sotaa toisen maailmansodan aikaisiin taisteluihin natsi-Saksaa vastaan, eikä vertauksilta vältytty tänäänkään. Putin muiden muassa väitti, että Venäjä taistelee Ukrainassa uusnatseja vastaan. Sotaa tukevien tahojen merkiksi muuttunutta Z-kirjainta ei paraatissa kuitenkaan näkynyt.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puhumassa voitonpäivän paraatissa.
Putin kiitti veteraaneja toisen maailmansodan puolustuksesta muun muassa Harkovassa ja Kiovassa, "kuten tänä päivänä, kun suojelemme Donbasin alueen asukkaita". Joukkojen lähettämisen Itä-Ukrainan Donbasiin Putin kertoo olleen ”tarpeellinen, oikea-aikainen, ja ainoa oikea vaihtoehto”.
Hänen mukaansa kaikki mahdollinen tulisi tehdä, jotta ”maailmanlaajuisen sodan kauhut voitaisiin välttää”. Putinin mukaan Venäjä oli yrittänyt saada Natolta turvatakuita ja etsiä dialogia.
Putin otti kantaa myös Nato-maiden asetoimituksiin Ukrainalle ja väitti uhan Venäjälle kasvavan ”päivä päivältä”.
Presidentin mukaan toisen maailmansodan historiaa pyritään vääristelemään. Putinin mukaan länsi tukee Ukrainassa uusnatseja, jotka tappavat hänen mukaansa siviilejä Donbasissa. Puheen aikana pidettiin minuutin hiljaisuus uhreille .
Lue lisää: Putin ei julistanut sotaa voitonpäivän puheessaan, väitti uhan Venäjälle kasvavan ”päivä päivältä”
(Elina Saarilahti HS, Pekka Hakala HS)
Ria Novosti: Venäjä pyrkii liittämään Hersonin alueen Venäjään
Venäläisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan Herson "suunnittelee integroituvansa" Venäjään.
Ria.ru-sivustoon ei maanantaiaamuna saanut yhteyttä Suomesta. Brittilehti The Guardianin mukaan Hersonin alueen sotilas-siviilihallinnon apulaispäälliköksi tituleerattu Kirill Stremousov kertoo, että alueelle ei enää kaavailtaisi ”kansanäänestystä” tai Donetskin ja Luhanskin nukkehallintojen (DPR ja LPR) tapaista ”Hersonin kansantasavaltaa”, kuten Venäjä aiemmin suunnitteli.
”Emme suunnittele kansanäänestyksen järjestämistä ja tasavallan luomista. Tänään, perustuen niihin mahdollisuuksiin, joita meillä on, aiomme integroitua mahdollisimman paljon Venäjän federaatioon”, sanoo Stremousov.
Stremousov on Venäjän-mielinen ukrainalainen, jonka Venäjä Novaja Gazeta Europan mukaan asetti nykyiseen tehtäväänsä 27. huhtikuuta sen jälkeen, kun venäläismiehittäjät olivat ottaneet Hersonin kaupungintalon hallintaansa ja pakottaneet sen ukrainalaisjohdon poistumaan. Samoihin aikoihin Venäjä myös ilmoitti, että Herson siirtyy 1. toukokuuta lähtien käyttämään ruplia Ukrainan hryvnian sijaan. Myös ukrainalaiset internet- ja puhelinverkot kaatuivat Hersonissa samoihin aikoihin, vahvisti Ukrainan hallitus.
Yhdysvaltain Etyj-suurlähettiläs Michael Carpenter arvioi viikko sitten, että Venäjä pyrkisi liittämään DPR:n ja LPR:n Venäjään järjestämällä "kansanäänestyksiä" liittymisestä toukokuun puolivälissä. Carpenter arvioi Venäjän Hersonia koskevien suunnitelmien olevan samantapaisia.
"Uskomme raporttien olevan varsin uskottavia. Valitettavasti olemme olleet oikeassa useammin kuin väärässä julkistaessamme, mitä tapahtuu seuraavaksi", Carpenter sanoi Hersoniin liittyvistä raporteista.
"Tälläisiä valekansanäänestyksiä – tehtailtuja ääniä – ei voi pitää oikeina, kuin ei myöskään mitään yrityksiä liittää osia Ukrainasta [Venäjään]."
Herson oli ensimmäinen suuri kaupunki, jonka Venäjä miehitti 24. helmikuuta alkaneen suurhyökkäyksensä jälkeen. Ukraina on kuitenkin tehnyt alueella vastahyökkäyksiä.
Zelenskyi muisteli toista maailmansotaa ja natsien kukistamista: "Taistelemme uuden voiton puolesta"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi muisteli maanantaina toista maailmansotaa ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
"Natsien kukistamisen päivänä me taistelemme uuden voiton puolesta", Zelenskyi sanoi maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Zelenskyin mukaan tie voittoon on vaikea, mutta ei ole epäilystäkään, etteikö Ukraina voittaisi sotaa Venäjää vastaan.
"Emme anna kenellekään palaakaan maastamme, emmekä palakaan historiastamme."
Zelenskyin mukaan ukrainalaiset ovat taistelleet maansa puolesta useita kertoja ja kulkeneet omaa polkuaan.
Venäjällä juhlitaan tänään voitonpäivää
Venäjällä juhlitaan tänään voitonpäivää, jolla muistetaan toisessa maailmansodassa kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa.
Moskovan sotilasparaatiin ottaa osaa 11 000 sotilasta, pitkälle toista sataa erilaista sotilasajoneuvoa sekä vajaat 80 lentokonetta tai taisteluhelikopteria. Paraatissa on mukana myös hävittäjien ylilento.
Lue lisää: Venäjällä juhlitaan tänään voitonpäivää
Video näyttää, kuinka Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi kouluun kohdistuneesta hyökkäyksestä sunnuntaina
Lue lisää: Zelenskyi: Ukrainalaiskoulun pommituksessa kuoli 60 ihmistä
Arviot: Venäjä menettänyt Ukrainassa ainakin satoja panssarivaunuja
Venäjä on menettänyt Ukrainassa 6. toukokuuta mennessä ainakin 675 jalkaväen taisteluajoneuvoa ja 612 panssarivaunua. Arviot perustuvat niitä seuraavan Onyxin keräämiin tietoihin. Määrät on Britannian yleisradio BBC:n mukaan vahvistettu analysoimalla valokuvamateriaalia.
"Venäjän armeijan suoriutus Ukrainassa on ollut äärimmäisen epävakuuttava. Epäonnistumisia on ollut tiedustelussa ja komennossa, ja sitä ovat korostaneet uskomattomat epäonnistumiset kentällä", kirjoittaa BBC:n ulkoasiain analyytikko Jonathan Marcus.
Venäjän asevoimat ovat huomattavasti Neuvostoliittoa pienemmät, eikä niiden modernisointi ole onnistunut ennakoidulla tavalla. Venäjä ei ole onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta Ukrainassa, vaikka juuri sen ilmavoimien arvioitiin ennen suurhyökkäyksen alkua olevan tehokkaita.
Ajoneuvojen lisäksi Venäjä on vahvistetusti menettänyt 347 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 163 itseliikkuvaa tai hinattavaa tykistöä, 108 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 58 lennokkia, 39 helikopteria, 26 ilma-alusta ja kuusi laivaston alusta. Näistä suurin on Venäjän laivaston lippulaiva Moskva, jonka Ukraina upotti Mustallamerellä 14. huhtikuuta.
Ukraina on arvioinut Venäjän menettämien panssarivaunujen määräksi 1 110, kertovat ukrainalaisen uutistoimisto Ukrinformin mukaan Ukrainan asevoimat. Lisäksi Ukraina arvioi Ukrainassa kaatuneen 24. helmikuuta lähtien lähes 25 000 venäläissotilasta, joista jopa kaksitoista kenraaleja. Britannia arvioi kaksi viikkoa sitten Venäjän menettäneen 15 000 sotilasta, kertoi ulkoministeri Ben Wallace.
Lue lisää: Mediat: Ukraina sai Moskva-laivan upottamiseen johtaneet tiedot Yhdysvalloilta – Pentagon kiistää
Enemmistö suomalaisista kannattaa Ukrainan EU-jäsenyyttä, selviää Evan kyselystä
Enemmistö suomalaisista kannattaa Ukrainan EU-jäsenyyttä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselytutkimuksesta.
Kyselyn mukaan 59 prosenttia vastaajista ottaisi Ukrainan EU:n jäseneksi. Vastaajista vain 13 prosenttia ei pidä Ukrainaa sopivana EU:n jäseneksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti maan jäsenhakemuksen EU:n jäseneksi 28. helmikuuta, muutama päivä sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Vuonna 2016 Ukrainan jäsenyyttä kannatti 22 prosenttia suomalaisista.
Lue lisää: Evan kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Ukrainan EU-jäsenyyttä
Ukraina saanut yli 30 000 yhteydenottoa kadonneiden venäläissotilaiden läheisiltä
Ukraina on saanut yhteensä 32 000 yhteydenottoa kadonneiden venäläissotilaiden läheisiltä, kertoo The Kyiv Independent.
Ukrainan sisäministeriön edustaja Viktor Andrusiv kertoi sunnuntaina Channel 24:n haastattelussa, että on yleistä, että venäläiset tiedustelevat Ukrainaan lähteneiden läheistensä perään.
Venäläisten yhteydenottoja varten on Andrusivin mukaan perustettu tukipalvelulinja sekä Telegram-kanava, joiden kautta on tullut noin 12 000 puhelua ja 20 000 viestiä.
EU:n ulkopoliittinen johtaja Borrell FT:lle: EU:n tulisi takavarikoida Venäjän valuuttavarantoja Ukrainan jälleenrakentamiseen
EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell lehdistötilaisuudessa Panama Cityssä 3. toukokuuta.
EU-maiden tulisi harkita Venäjän jäädytettyjen valuuttavarantojen takavarikointia Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi, ehdottaa EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell Financial Times -taloussanomalehdelle.
Borrell viittaa ennakkotapauksena siihen, miten Yhdysvallat päätti ottaa haltuunsa Afganistanin keskuspankin yhdysvaltalaisia varoja ja ohjata ne Afganistanin humanitaariseen apuun. Varoja voitaisiin mahdollisesti käyttää myös vuoden 2001 WTC-terroristi-iskuissa kuolleiden henkilöiden omaisten tekemiin korvausvaatimuksiin Taleban-hallinnolle.
”Kannatan sitä, se on täysin loogista. Meillä on rahaa taskuissamme, ja jonkun pitää selittää minulle, miksi se on hyväksi afganistanilaisrahalle, muttei venäläiselle rahalla”, toteaa Borrell.
Yhdysvaltain valtionvarainministeri Janet Yellen sanoi viime kuussa, että päätöstä ei voi tehdä kevein perustein ja se vaatisi yhteistyötä liittolaisten välillä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, kuten myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, ovat ehdottaneet oligarkeilta jäädytettyjen varojen myymistä jälleenrakennuksen rahoittamiseksi.
Yhteensä EU-maat ja sen liittolaiset ovat jäädyttäneet satojen miljardien Yhdysvaltain dollarien arvosta Venäjän keskuspankin tilien valuuttavarantoja. Venäjän mukaan sen kulta- ja valuuttavarantoja on jäädytetty 300 miljardin dollarin (285 miljardia euroa) arvosta.
Euroopan komissio on arvioinut Ukrainan jälleenrakennuksen maksavan satoja miljardeja euroja. Suurimman tuen tullevat tarjoamaan Euroopan valtiot. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi viime viikolla The Wall Street Journalin CEO Council -tapahtumassa pitämässään videopuheessa Venäjän hyökkäyksen aiheuttaneen jo nyt Ukrainan taloudelle 600 miljardin dollarin vauriot. Hänen mukaansa että Ukraina tulisi vaatimaan Venäjältä korvauksia.
Borrellin mukana on tärkeää, että Venäjän velvollisuudesta maksaa sotakorvauksia käydään keskustelua.
”Tämä on yksi tärkeimmistä käsiteltävänä olevista poliittisista kysymyksistä: kuka tulee maksamaan Ukrainan jälleenrakennuksen”, pohtii Borrell.
Japanin pääministeri: Venäläisöljystä luopuminen tulee viemään aikaa
Japanin pääministerin Fumio Kishidan mukaan tulee viemään jonkin aikaa ennen kuin maa pystyy luopumaan venäläisen öljyn tuonnista.
Japani sopi sunnuntaina yhdessä muiden G7-maiden kanssa, että se lopettaa tai ainakin asteittain luopuu venäläisen öljyn käytöstä vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
"Energiantuonnista voimakkaasti riippuvaiselle maalle päätös on erittäin vaikea", Kishida sanoi Reutersin mukaan. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että G7-maat tekevät asiassa yhteistyötä ja toimivat nykyisessä tilanteessa linjassa keskenään.
Kishida ei tarkentanut, miten kauan venäläisöljystä luopuminen tulisi viemään tai millaisiin toimiin maa nyt ryhtyy öljystä luopumiseksi.
Yli 200 räjähdettä löytänyt miinakoira nostettiin Ukrainan viestintästrategian tähdeksi
Ukrainan presidenti Volodymyr Zelenskyi palkitsi sunnuntaina miinojen ja räjähteiden etsintään koulutetun Patron-koiran.
Jackrusselinterrieri on löytänyt Tšernihivin kaupungista Venäjän hyökkäyssodan aikana yli 200 räjähdettä. Sen on kouluttanut Myhailo Iliev, joka työskentelee Ukrainan pelastuspalvelussa.
Koiran palkitseminen sopii Ukrainan sodanjohdon viestintästrategiaan, jossa pyritään saamaan puolustautumiseen liittyviä viestejä leviämään laajalle. Patronista tehty video on saavuttanut Ukrainassa jo noin 900 000 katsomiskertaa, kertoo The New York Times.
Bulgariakin vaatii poikkeusta EU:n suunnittelemaan venäläisen öljyn tuontikieltoon
Bulgaria on liittynyt niiden EU-maiden joukkoon, jotka vaativat poikkeusta EU:n suunnittelemaan venäläisen öljyn tuontikieltoon. Ennen sitä poikkeuksia ovat vaatineet myös Unkari, Slovakia ja Tšekki.
Asiasta kertoo saksalainen Süddeutsche Zeitung.
Jos Bulgaria ei saa poikkeuslupaa öljyntuontiin, se uhkaa äänestää tuontikieltoa vastaan, sanoi pääministeri Assen Wassilew bulgarialaiselle BNT-televisiokanavalle.
Pääministerin mukaan poikkeus on Bulgarialle välttämätön, sillä bulgarialainen öljynjalostamo Burgas tarvitsee aikaa rikinpoistojärjestelmänsä päivittämiseen, jos sen pitää käsitellä vain muualta kuin Venäjältä tulevaa öljyä. Tällä hetkellä noin puolet Burgasin jalostamasta öljystä tulee Venäjältä.
Pääministeri Wassilew sanoi, että tämän hetken neuvottelujen perusteella näyttää siltä, ettei Bulgarian tarvitse kuitenkaan äänestää tuontikieltoa vastaan.
Volodymyr Zelenskyi: "Tunsin tänään, että maailma haluaa auttaa meitä entistäkin enemmän"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti yöllisessä puheessaan Telegramissa sunnuntain aikana tapaamiaan maailman johtajia.
"Pääasia, jonka tunsin tänään oli, että maailma haluaa auttaa meitä entistäkin enemmän", Zelenskyi sanoi.
Kiovassa vierailivat sunnuntaina muiden muassa Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden, Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Saksan liittopäivien puhenainen Bärbel Bas ja U2-yhtye.
"Olen varma, että tämä päivä on todistanut, että olemme täysivaltainen vapaan maailman ja yhtenäisen Euroopan osa", hän sanoi The New York Timesin mukaan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz tyrmäsi Venäjän väitteet taistelusta natseja vastaan
Saksan liittokansleri Olaf Scholz piti sunnuntai-iltana televisiopuheen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hän vakuutti Saksan tukevan vahvasti Ukrainaa Saksan ARD-yleisradiokanavalla.
Scholz tyrmäsi Venäjän presidentin puheet siitä, että Venäjän on taistelemassa natseja vastaan Ukrainassa.
"Presidentti Putin vertaa barbaarista, aggressiivista sotaansa taisteluun kansallissosialisteja vastaan. Se on historian vääristelyä ja häpäisevää. On velvollisuutemme sanoa tämä selkeästi", Scholz sanoi puheessaan.
Saksassa 8. toukokuuta muistetaan päivänä, jolloin Natsi-Saksa antautui liittoutuneille vuonna 1945.
Olaf Scholz kertasi myös Saksan neljä ehtoa asetoimituksille Ukrainaan. Asetoimituksia ei tee Saksa yksin vaan yhdessä liittolaistensa kanssa, Saksan oman puolustuskyvyn on säilyttävä, Venäjän täytyy kärsiä asetoimituksista enemmän kuin Saksan ja Natosta ei saa tulla sodan osapuoli.
AFP: Pommitetussa ukrainalaisessa koulussa kuollut 60 ihmistä
Itä-Ukrainan Bilohorivkassa sijaitsevan koulun pommituksessa on kuollut 60 ihmistä, uutistoimisto AFP kertoo. AFP pohjaa tietonsa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin puheeseen G7-maiden johtajille sunnuntaina.
Venäläiskone pudotti lauantaina pommin koulurakennukseen. Rakennus romahti pommin räjähtäessä ja syttyi tuleen, jonka sammuttaminen kesti Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidain mukaan kolme tuntia. Aiempien tietojen mukaan noin 90 ihmistä oli suojautunut koulun kellariin.
Azovstalin tehtaalta evakuoituja saapui Zaporižžjaan
Azovstalin terästehtaalta Mariupolista evakuioidut siviilit saapuivat Zaporižžjan kaupunkiin itäisessä Ukrainassa, kertoi YK:n edustaja Osnat Lubrani uutistoimisto Reutersille.
Mariupolin alueelta evakuoituja kuljetettiin kahdeksassa linja-autossa. Yhteensä evakuoituja oli 174, joista 40 oli pelastettu Azovstalin terästehtaalta.
Evakuoitujen joukossa oli useita lapsia ja vanhuksia. Uutistoimisto Reutersin mukaan tulijat olivat hyvin uupuneen näköisiä ja heidät ohjattiin busseista telttaan, jossa he saivat teetä ja lämmintä ruokaa.
"Haluan vain elää ja aloittaa alusta. Kaikki mitä omistan, on tässä", sanoi Yegor Čekhodonadsky ja näytti muutamaa laukkuaan.
Hän oli mennyt hakemaan suojaa Azovstalin tehtailta vaimonsa ja lapsensa kanssa Mariupolissa jo maaliskuun alussa. "Olen tietysti hyvin iloinen ja onnellinen, että olen Ukrainassa", hän sanoi.
Lubranin mukaan kymmenen viime päivän aikana Mariupolin alueelta on saatu evakuoitua 600 ihmistä.
"Työmme ei ole kuitenkaan vielä tehty. YK on tietoinen suurista määristä ihmisiä, jotka olisivat halunneet päästä evakuoiduiksi mutta eivät pystyneet lähtemään", Lubrani sanoi lausunnossa.
Hänen mukaansa YK jatkaa yhteistyötä sodan kummankin osapuolen kanssa, että evakuoitaviksi haluavat voivat lähteä turvallisesti siihen suuntaan minne he haluavat.
Mariupolista evakuoituja saapui sunnuntaina illalla Zaporižžjaan.
OIKAISU kello 23:33: Uutisessa kerrottiin ensin, että kyse oli ensimmäisistä Azovstalista evakuoiduista siviileistä. Azovstalin tehtaalta on kuitenkin evakuoitu ihmisiä useaan otteeseen kuluneella viikolla.
G7 lupasi ainakin asteittain luopua venäläisen öljyn käytöstä
Vauraiden teollisuusmaiden G7-ryhmän johtajat lupasivat sunnuntaina lopettaa tai ainakin asteittain luopua venäläisen öljyn käytön vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Sunnuntaina kokoontuneet johtajat eivät kertoneet vielä suunnitelmiensa tarkkoja yksityiskohtia, mutta ilmoittivat yhteisessä tiedonannossaan, että suunnitelmat pannaan täytäntöön ”aikataulussa ja järjestelmällisesti sekä tavalla, joka antaa maailmalle aikaa järjestää vaihtoehtoisia tuottajia”.
Johtajat kutsuivat Venäjän toimintaa ”provosoimattomaksi hyökkäyssodaksi”, joka ”häpäisee Venäjän ja sen ihmisen historialliset uhraukset”.
“Pysymme yhdessä linjallamme, ettei presidentti Vladimir Putin saa voittaa sotaansa Ukrainaa vastaan.”
Tiukka öljyn ostoboikotti iskisi Venäjään kovaa, sillä sen talous on riippuvainen öljytuloista. Monet länsimaat ovat kuitenkin riippuvaisia venäläisestä öljystä. Yhdysvallat on jo kieltänyt venäläisen öljyn tuonnin, mutta EU ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä.
Monet G7-maat ilmoittivat sunnuntaina myös omista pakotteistaan. Yhdysvallat asetti pakotteita kolmelle suurelle venäläiselle tv-kanavalle sekä kymmenille pankinjohtajille. Kanada puolestaan kertoi uusista pakotteista 40 henkilölle. Kanada ja Britannia kertoivat myös lisätuestaan Ukrainalle.
G7-maihin kuuluvat vauraat teollisuusmaat Yhdysvallat, Kanada, Saksa. Britannia, Japani ja Ranska sekä Italia. EU on ”listaamaton jäsen”.
Ukrainassa oli sunnuntaina kiireinen päivä, kun kaupungissa vieraili useiden länsimaiden johtajia
Kanadan
pääministeri Justin Trudeau (edessä toinen oik.) vieraili sunnuntaina
Irpinissä, jossa hän tapasi pormestari Oleksandr Markušynin.
Yhdysvaltain
presidentin puoliso Jill Biden (vas.) tapasi sunnuntaina Užhorodissa
Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskajan.
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi toivotti sunnuntaina Saksan parlamentin
puheenjohtajan Bärbel Basin tervetulleeksi Kiovaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi sunnuntaina Kiovassa Norjan suurkäräjien puhemiehen Masud Gharahkhanin.
Kroatian pääministeri Andrej Plenković (vas.) tapasi sunnuntaina Kiovassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Ukrainassa oli sunnuntaina vilkas päivä diplomatiarintamalla, kun useiden ulkovaltojen edustajat saapuivat vierailuille.
Kiovassa ja sen ympäristössä vierailivat sunnuntaina Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja varapääministeri ja Chrystie Freeland, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt ja suurkäräjien puhemies Masud Gharahkhanis, Saksan parlamentin puheenjohtaja Bärbel Bas sekä Kroatian pääministeri Andrej Plenković ja ulkoministeri Gordan Grlić-Radman.
Lisäksi Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden saapui sunnuntaina pikavisiitille Ukrainaan ja tapasi Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan Užhorodissa.
Monet ukrainalaiset kommentaattorit lisäsivät listalle myös irlantilaisyhtye U2:n, jonka laulaja Bono ja kitaristi The Edge esiintyivät sunnuntaina Hreštšatykin metroasemalla Kiovan keskustassa.
U2:n Bono (vas.) ja The Edge esiintyivät sunnuntaina Hreštšatykin metroasemalle Kiovan keskustassa.
Irlantilaisen
rock-yhtye U2:n kitaristi The Edge (vas.) ja laulaja Bono vierailivat
sunnuntaina Butšassa Andreas Ensinkutsutun kirkolla, jonka pihalla oli
iso joukkohauta. Heitä opasti pastori Andrei Halavin.
SUNNUNTAINA monet maat myös kertoivat diplomaattiensa paluusta Kiovaan. Useimmat länsimaat evakuoivat diplomaattinsa Kiovasta ja sulkivat lähetystönsä helmikuussa joko Venäjän hyökkäyksen alla tai pian sen alettua. Viime aikoina moni maa on paluttanut edustajiaan Kiovaan.
Suurimman huomion saivat sunnuntaina yhdysvaltalaisdiplomaatit, joka asiainhoitaja Kristrina Kvienin johdolla palasivat sunnuntaina Kiovaan. Myös Kanada ja Kroatia kytkivät suurlähetystöjensä työn käynnistämisen johtajien vierailuihin.
Suomi ei ole vielä käynnistänyt Kiovan-suurlähetystön toimintaa uudelleen, mutta HS:n tietojen mukaan valmistelutyöt ovat käynnissä.
Kaiken tämän päälle Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui illansuussa G7-maiden johtajien virtuaalikokoukseen. G7-järjestöön kuuluvat suuret kehittyneet teollisuusmaat sekä Italia.
Saksan
liittokansleri Olaf Scholz osallistui G7-maiden virtuaaliseen
kokoukseen Berliinissä. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
oli kutsuttu mukaan.
MONIEN maiden kohdalla kyse oli viestinnästä Venäjälle. Venäjällä vietetään maanantaina voitonpäivää, joka Vladimir Putinin kaudella noussut tärkeimmäksi juhlaksi.
Venäjällä toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa juhlitaa 9. toukokuuta, sillä natsi-Saksan antautuessa 8. toukokuuta 1945 Moskovassa kello oli jo yli puolenyön. Vierailuilla ja suurlähetystöjen toiminnan käynnistämisellä haluttiin paitsi tukea Ukrainaa myös korostaa sen menestystä puolustustaistelussa Venäjää vastaan.
Yhdysvallat asetti pakotteita kolmelle suurelle venäläiselle tv-kanavalle
Yhdysvallat asetti sunnuntaina uusia pakotteita Venäjälle vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Tuoreiden pakotteiden kohteina ovat muun muassa kolme suosittua venäläistä televisiokanavaa eli Ykköskanava, NTV ja Rossija 1.
Kanavat ovat valtiollisia televisiokanavia, jotka ovat täysin Venäjän vallanpitäjien kontrollissa. Venäjän johtaja Vladimir Putin alisti valtakunnalliset televisiokanavat propagandavälineiksi pian noustuaan valtaan vuosituhannen alussa.
Lisäksi Yhdysvallat kielsi yhdysvaltalaisyrityksiä tarjoamasta kirjanpito- ja konsulttipalveluista venäläisille sekä asetti pakotteita suurten venäläisten pankkien johtajille. Yhdysvallat lisäsi pakotelistalleen 27 Gazprombankin ja 8 Sberbankin johtajaa. Pakotelistalle lisättiin myös Moskovan teollisuuspankki ja 10 sen tytäryhtiötä.
Gazprombankin rakennus Moskovassa.
Yhdysvallat julkaisi tiedot uusista pakotteista sunnuntai-iltana samaan aikaan, kun kehittyneiden maiden G7-järjestö kokoontui virtuaalisesti. G7-maiden johtajat olivat kutsuneet kokoukseensa myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Myös G7 asetti sunnuntaina Venäjälle uusia yhteisiä pakotteita Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
”Tämä ei ole täysi sulku. Emme jäädytä Gazprombankin varoja, emmekä kiellä transaktioita Gazprombankin kanssa”, nimettömän pysytellyt Yhdysvaltain hallinnon edustaja kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
”Viestimme, ettei Gazprombank ole turvasatama.”
G7-maat sopivat uusista pakotteista Venäjää vastaan
Valkoinen talo kertoo kaikkien G7-maiden sitoutuneen kieltämään tai asteittain lopettamaan venäläisen öljyn tuonnin. Kyseessä on uusi pakotekeino Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.
Saksan
liittokansleri Olaf Scholz osallistui G7-maiden virtuaaliseen
kokoukseen Berliinissä. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
oli kutsuttu mukaan.
Valkoisen talon tiedotteen mukaan kyseessä on kova isku Venäjän taloudelle ja tapa estää Venäjää saamasta tuloja Ukrainan sodan rahoittamiseen. Lausunnossa ei kerrota tarkemmin, mitä sitoumuksia G7-maat ovat tehneet.
G7-maiden johtajat keskustelivat tänään Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa etäyhteyksin.
STT
Ukrainan ja Yhdysvaltain ulkoministerit keskustelivat keinoista, kuinka Ukraina voisi taas alkaa viedä vehnää
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi sunnuntaina keskustelleensa Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinkenin kanssa Ukrainan elintarvikeviennin palauttamisesta.
Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.
Ukraina on yksi maailman tärkeimpiä vehnän ja ruokaöljyn viejiä. Vienti on ollut helmikuusta asti pysähdyksissä, sillä Venäjä on saartanut Ukrainan Mustanmeren satamat.
Vehnää ukrainalaisella pellolla.
Venäjän hyökkäys on Ukrainaan on nostanut jo vehnän hintaa ja herättänyt huolta ruokapulasta köyhemmissä maissa, jotka ovat riippuvaisia Ukrainan ja Venäjän vehnästä.
Britannia lupaa Ukrainalle 1,5 miljardin euron edestä lisää sotilasapua ja tukea
Britannia lisää Ukrainalle antamaansa apua ja tukea 1,3 miljardilla punnalla eli noin 1,5 miljardilla eurolla. Summa käytetään sekä sotilaalliseen tukeen että muuhun apuun.
Asiasta kertoi Britannian valtiovarainministeriö sunnuntai-iltana. Sen mukaan summa käytännössä kaksinkertaistaa Britannian Ukrainalle kohdistaman avun. Britannia on jo aiemmin luvannut 1,5 miljardin punnan eli 1,76 miljardin euron edestä apua ja sotilaallista tukea.
Britannia tiedotti päätöksestään samalla kun kehittyneiden maiden G7-ryhmän johtajat aloittivat kokoustaan, johon oli kutsuttu etäyhteydellä myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Ukrainalaismedia: Odessassa taas useita räjähdyksiaä
Odessassa on kuultu sunnuntaina alkuillasta useita räjähdyksiä, ukrainalaislehti Ukrainska Pravda kertoo. Alkuillan arvion mukaan osa räjähdyksistä johtui Venäjän ampumista ohjuksista ja osa todennäkäisesti ilmatorjuntatulesta.
Iskut ovat vaurioittaneet siviilikohteita. Kuolleista ja loukkaantuneista ei vielä ole tietoa.
Venäjä ampui Mustameren rannalla sijaitsevaan Odessaan ohjuksia myös lauantaina. Paikallishallinnon mukaan iskuissa vaurioitui 252 asuntoa. Pelkästään lauantain iskujen vaurioittamien ikkunoiden korjaamiseen kului 1 800 neliömetriä muovia.
G7-maiden johtajat keskustelivat sunnuntaina Zelenskyin kanssa
G7-maiden johtajat ovat keskustelleet Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa sunnuntaina etäyhteydellä. Toisin kuin aiemmin kerroimme, johtajien yhteisestä tiedotustilaisuudesta ei ole toistaiseksi tietoa. Maiden johtajien oli määrä kertoa tapaamisen annista sunnuntai-iltana livelähetyksessä.
Kokous oli G7-maiden solidaarisuudenosoitus Ukrainalle ennen Venäjän voitonpäivän juhlallisuuksia maanantaina 9. toukokuuta.
Päivitys klo 18.22: Lisätty tieto tiedotustilaisuuteen liittyvästä epäselvyydestä.
Yhdysvallat lähetti diplomaatteja takaisin Kiovan suurlähetystöönsä
Yhdysvaltain suurlähetystö Kiovassa.
Yhdysvaltain Kiovan-suurlähetystön diplomaatit palasivat sunnuntaina Kiovaan. Yhdysvallat oli evakuoinut suurlähetystönsä työntekijät helmikuussa.
Sunnuntaina Kiovaan saapui asianhoitaja Kristina Kvien sekä useita muita diplomaatteja.
Yhdysvallat ajoitti paluun Venäjällä maanantaina juhlittavan voitonpäivän alle. Televisiokanava CBS:n lähteiden mukaan paluulla Yhdysvallat haluaa korostaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin epäonnistumista Kiovan valloituksessa.
Useat länsimaat ovat lähettäneet diplomaattejaan takaisin Kiovaan ja avanneet suurlähetystöjään, jotka evakuotiin helmikuussa Venäjän hyökkäyksen alla tai sen alettua. Myös Suomi valmistelee Kiovan-suurlähetystönsä toiminnan käynnistämistä uudelleen.
Myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau vieraili sunnuntaina Ukrainassa
Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja varapääministeri Chrystia Freeland vierailivat sunnuntaina Ukrainassa, jossa he kävivät muun muassa Kiovan lähistöllä sijaitsevassa Irpinissä.
Yllätysvierailusta kertoi ensimmäisenä Irpinin pormestari Oleksandr Markušyn Telegram-kanavallaan. Hiukan myöhemmin Trudeaun edustajat vahvistivat tiedon ja kertoivat Trudeaun tapaavan matkallaan myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Kanadan
pääministeri Justin Trudeau (kuvassa sinisessä paidassa ja mustassa
takissa) vieraili sunnuntaina Ukrainan Irpinissä. Trudeaun edessä
maastonvihreässä paidassa seisoo Irpinin pormestari Oleksandr Markušyn.
Pahoin tuhoutunut Irpin on yksi niistä Kiovan lähistöllä olevista pikkukaupungeista, joita Venäjän joukot miehittivät useita viikkoja ennen vetäytymistään maaliskuun lopussa. Alueelta on miehityksen jäljiltä löytynyt jo yli tuhannen siviilin ruumiit, mutta etsinnät jatkuvat.
Sunnuntaina Kiovassa vieraili myös Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas. Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden puolestaan kävi sunnuntaina lyhyesti Ukrainan Užhorodissa, jossa hän tapasi Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan.
Sunnuntaina Zelenskyin on myös määrä osallistua etäyhteydellä G7-maiden johtajien kokoukseen.
Joe Bidenin vaimo Jill Biden vieraili Ukrainassa, jossa tapasi Zelenskyin vaimon Olena Zelenskan
Yhdysvaltain
presidentin puoliso Jill Biden (vas.) halasi Ukrainan presidentin
puolisoa Olena Zelenskaa Užhorodin rajakaupungissa Ukrainassa
sunnuntaina.
Yhdysvaltain presidentin puoliso Jill Biden teki sunnuntaina yllätysvierailun Ukrainaan, jossa hän tapasi myös Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan. Asiasta kertoivat useat yhdysvaltalaiset viestimet, joiden toimittajat seuraavat Bidenin Euroopan-matkaa.
Biden ja Zelenska tapasivat Užhorodissa, joka sijaitsee aivan Ukrainan ja Slovakian rajalla. He kohtasivat paikallisella koululla, joka on nykyään muualta Ukrainasta paenneiden majapaikkana.
Užhorodin asukasluku on normaalisti noin 100 000, mutta sotaevakkojen myötä se on kaksinkertaistunut Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyksen jälkeen.
JILL BIDEN on tällä viikolla vieraillut Romaniassa ja Slovakiassa, jossa hän on tavannut sekä yhdysvaltalaisia sotilaita että Ukrainasta paenneita siviileitä. Lyhyestä käynnistä Ukrainaan ei kerrottu etukäteen.
Zelenska ei ole esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti 24. helmikuuta suurhyökkäyksen Ukrainaan. Sunnuntaina hän kutsui Bidenin vierailua "rohkeaksi".
Yhdysvaltain
ensimmäinen nainen, Jill Biden, vieraili äitienpäivänä Slovakiassa ja
sen jälkeen Ukrainassa. Kuvassa Biden (etualalla ruskeassa takissa)
Vyšné Nemeckén kylässä Slovakiassa jumalanpalveluksessa. Kylä sijaitsee
aivan Ukrainan rajalla. Vieressä istuu Slovakian pääministeri Eduard
Heger.
"Antautuminen ei ole vaihtoehto", Mariupolin terästehtaalla olevat Azov-pataljoonan miehet kertoivat lehdistötilaisuudessa sunnuntaina
Venäjä on jatkanut Mariupolissa sijaitsevan Azovstalin terästehtaan pommittamista sunnuntaina, tehtaalla vielä olevat ukrainalaissotilaat kertoivat järjestämässään tiedotustilaisuudessa.
Svjatoslav Palamar
Zoom-videopalvelussa järjestetyssä tilaisuudessa Azov-pataljoonan varakomentaja, kapteeni Svjatoslav Palamar sanoi, että edellisenä yönä sotilaat olivat laskeneet Venäjän tehneen 25 pommituslentoa. Hänen mukaansa lennoista kolme tehtiin strategisilla pommikoneilla. Sen lisäksi Venäjä ampuu alueelle kranaattitulta.
Azovstalin tehdas on Mariupolin viimeinen alue, joka on Ukrainan hallinnassa. Venäjän joukot ovat yrittäneet saada vallattua myös sen, mutta Azov-pataljoonan vastarinta on ollut kovaa. Iso osa Mariupolista on tuhoutunut. Jo huhtikuussa viranomaiset arvelivat ainakin 10 000 siviilin kuolleen, mutta oikea luku on todennäköisesti jo paljon suurempi. Venäjä on myös vienyt paikallisia siviileitä pakolla Venäjälle.
Azov sanoi lehdistötilaisuudessaan, että taistelussa Mariupolista olisi kuollut 2 500 Venäjän joukoissa taistellutta.
TEHDASALUEELLA oli pitkään myös sinne muualta kaupungeista paenneita siviileitä. Ukrainan varapääministerin Iryna Vereštšukin mukaan kaikki siviilit saatiin kuitenkin tällä viikolla evakuoitua YK:n ja Punaisen ristin operaatiossa.
Azov-pataljoonan edustajat sanoivat sunnuntaina, etteivät voi vahvistaa asiaa. He arvostelivat kansainvälistä yhteisöä hitaudesta siviilien evakuoinnissa, mutta Palamar kiitti silti evakuointiin osallistuneita.
"Kiitämme kaikkia, mutta armeijaa emme kiitä", hän sanoi.
Palamar on aiemminkin arvostellut Ukrainan johtoa siitä, ettei haavoittuneita ole evakuoitu. Hän on syyttänyt armeijaa Azovstalin puolustajien jättämistä oman onnensa nojaan.
"Tämä on iloa kyynelten läpi", Palamar sanoi siviilien evakuoinnista. Sillä hän viittasi alueella oleviin haavoittuneisiin sotilaita, joita ei ole evakuoitu. Hän sanoi odottavansa kunnon tulitaukoa, joka mahdollistaisi evakuoinnit.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi sunnuntaina, että tehdasalueella olevien haavoittuneiden ja lääkärien evakuointia valmistellaan. Venäjä tosin ei välttämättä sallii evakuointeja, sillä Azov-pataljoona on sen päävihollisia ja Venäjän mukaan natseja. Siviilien evakuointi oli mahdollista vain, kun Venäjä julisti muutamien tuntien tulitaukoja. Azov-pataljoonan edustajat sanoivat sunnuntaina, että näinäkin aikoina kaatui ja haavoittui ukrainalaisia.
AZOV-PATALJOONAN edustajat ilmoittivat sunnuntaina taas kerran, ettei antautuminen ole vaihtoehto. Se antaisi Venäjälle pr-voiton, eivätkä miehet uskoneet selviävänsä venäläisten käsissä antautumisesta huolimatta.
"Olemme todistaneet Venäjän armeijan tekemiä sotarikoksia. Olemme todistajia. Antautuminen ei ole vaihtoehto, sillä Venäjä ei ole kiinnostunut elämisestämme", Azov-pataljoonan tiedustelu-upseeri Ilia Samoilenko sanoi.
"Meillä on rajallinen määrä varusteita. Meillä on edelleen vettä. Meillä on edelleen ammuksia. Meillä on henkilökohtaiset aseemme."
Putin uhosi natsismin kaatamisella ja toivotti Ukrainan asukkaille rauhallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta
Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi sunnuntaina, että venäläiset voittavat natsismin, kuten tekivät vuonna 1945.
"Tänään sotilaamme, kuten esivanhempamme, taistelevat rinta rinnan vapauttaakseen oman maansa natsismin saastasta uskoen samoin kuin vuonna 1945, että voitto tulee olemaan meidän", Putin sanoi onnitellessaan entisiä neuvostotasavaltoja natsi-Saksan lyömisen vuosipäivänä.
"Surullista kyllä, tänään natsismi on jälleen nostamassa päätään", Putin jatkoi.
Putin on toistuvasti väittänyt ilman todisteita, että Ukrainaan oli hyökättävä, koska maassa on natseja ja venäläisvähemmistöä sorretaan.
Putin toivotti samalla Ukrainan asukkaille "rauhallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta".
(STT)
U2 esiintyi Kiovan metrossa
Irlantilainen rock-yhtye U2 esiintyi sunnuntaina Kiovan metrossa. Yhtyeen laulajan Bonon ja kitaristin The Edgen keikka oli Hreštšatykin metroasemalla aivan kaupungin ydinkeskustassa. Keikalla Bonon ja The Edgen kanssa esiintyi myös ukrainalainen yhtye Antytila.
Myös yhtye itse kertoi suunnitelmastaan viestipalvelu Twitterissä.
Ukrainan presidentti piti tunteikkaan puheen maailmansodan päättymisen muistoksi: "Pahalla on vain yksi kohtalo: loppu!"
"Voiko kevät olla mustavalkoinen? Onko olemassa ikuista helmikuuta? Valitettavasti vastaukset ovat kyllä". Näin aloitti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pitkän ja tunteikkaan puheensa, jonka hän piti tänään sunnuntaina Kiovassa toisen maailmansodan uhrien muistoksi.
Toisen maailmansodan päättymistä muistetaan Euroopassa tänään sunnuntaina. Länsiliittouman osalta sota Euroopassa päättyi 8. toukokuuta 1945, Neuvostoliitossa päivää myöhemmin.
Zelenskyi painottikin puheessaan, että Ukraina kunnioittaa joka vuosi 8. toukokuuta "yhdessä koko sivistyneen maailman kanssa kaikkia niitä, jotka puolustivat planeettaa natsismia vastaan toisessa maailmansodassa".
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi
”Miljoonia menetettyjä ihmishenkiä, raajarikkoja ja kidutettuja sieluja. Miljoonia syitä sanoa pahalle: Ei koskaan enää”.
Zelenskyi muistutti, että tänä vuonna ukrainalaiset kuulevat sanat "ei koskaan" eri lailla. "Ne kuulostavat tuskallisilta ja julmilta, koska ne eivät toteutuneet Ukrainassa 24. helmikuuta", hän sanoi.
Zelenskyi vakuutti kuitenkin, että pahalla on aina vain yksi kohtalo: loppu.
Koska ukrainalaisilla oli oma panoksensa Hitlerin vastaisen liittouman voitossa, maa selviää kaikesta: ”Tiedämme tämän varmasti, koska armeijamme ja koko kansamme ovat niiden jälkeläisiä, jotka voittivat natsismin. Joten he voittavat taas. Ja rauha tulee taas. Lopulta taas!”
Selviämme talven, joka alkoi 24. helmikuuta. Se kestää vielä 8. toukokuuta, mutta päättyy ehdottomasti. Ja Ukrainan aurinko sulattaa sen!
Ja perhe ja rakkaat, ystävät ja sukulaiset ovat taas yhdessä! Lopulta taas! Ja väliaikaisesti miehitettyjen kaupunkien ja kylien yllä liehuu jälleen lippumme. Lopulta taas! Ja tulemme yhteen. Ja rauha tulee olemaan! Lopulta taas! Eikä enää mustavalkoisia unelmia, vain sininen ja keltainen unelma. Lopulta taas!
Puheen voit lukea kokonaisuudessaan englannin kielellä täältä.
Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas vierailulla Kiovassa
Saksan liittopäivien puheenjohtaja Bärbel Bas vierailee tänään sunnuntaina Ukrainan pääkaupungssa Kiovassa. Hän kunnioittaa käynnillään toisen maailmansodan uhreja ja tapaa maan poliittista johtoa. Liittopäivien protokollapäällikön Enrico Brissa julkaisi viestipalvelu Twitterissä kuvia, joissa Bas tervehti Ukrainan pääministeriä Denys Šmyhalia. sekä keskustelee presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Jopa 60 ihmisen pelätään kuolleen pommin osuttua koulurakennukseen Itä-Ukrainan Bilohorivkassa
Koulurakennus Bilohorivkassa tuhoutui pommi-iskussa.
Jopa kuudenkymmenen ihmisen pelätään kuolleen Itä-Ukrainan Bilohorivkassa, jossa venäläiskone pudotti lauantaina pommin paikalliseen koulurakennukseen. Asiasta kertoi Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai.
Hänen kertomustaan ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä, eikä Venäjä ole kommentoinut asiaa, kertoo BBC.
Koulun raunioista on Haidain mukaan löydetty tähän mennessä kahden ihmisen ruumiit. Jopa kuudenkymmenen ihmisen pelätään kuolleen.
Lähes kaikki kylän asukkaat olivat Haidain mukaan suojautuneet koulun kellariin. Suojassa oli noin 90 ihmistä. Heistä 30 on pelastettu. Pelastettujen joukossa oli seitsemän loukkaantunutta.
Kuolonuhrien lopullinen määrä tiedetään Haidain mukaan vasta, kun rauniot saadaan raivattua.
Koulurakennus romahti pommin räjähtäessä. Se syttyi tuleen, jonka sammuttaminen kesti kolme tuntia, Haidai kertoi viestipalvelu Telegramissa.
Itä-Ukrainan Luhanskissa käydään parhaillaan kovia taisteluita, kun Venäjän joukot pyrkivät saartamaan ukrainalaisia.
Bilohorivkan kylä sijaitsee lähellä Ukrainan hallitsemaa Severodonetskin kaupunkia, jonka esikaupungeissa oli lauantaina rajuja yhteenottoja. Bilohorivkan kylästä tuli ukrainalaisen sanomalehden Ukrayinska Pravdan mukaan viime viikolla taistelujen keskus.
Venäläiset ovat Haidain mukaan pommittaneet myös naapurikylää Shypilovoa, jossa 11 ihmistä on jäänyt loukkuun pommitetun talon kellariin.
Pommitukset jatkuvat edelleen, mutta pelastajat yrittävät Haidain mukaan päästä paikalle.
Sunnuntaiaamuna Itä-Ukrainassa on kerrottu uusista taisteluista. Venäjän valtiolliset tiedotusvälineet ovat kertoneet separatistilähteisiin viitaten pommituksista Donetskin ja Holmivskyin kaupungeissa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan Ukrainassa on hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kirjattu ainakin 2345 siviilin kuolemaa ja 2919 siviilin loukkaantumista. Tiedot ovat huhtikuulta. Lisäksi tuhansien sotilaiden uskotaan kuolleen tai haavoittuneen kummallakin puolella rintamaa.
Ukrainassa yli 12 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta. Ukrainasta on lähtenyt 5,7 miljoonaa ihmistä, kun taas 6,5 miljoonan uskotaan jääneen kotiseudulleen.
Suuri osa Luhanskista on ollut venäjänmielisten separatistien hallinnassa kahdeksan vuoden ajan.
Venäjän Gazprom jatkaa kaasun tuontia Ukrainan kautta Eurooppaan
Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti sunnuntaina toimittavansa edelleen maakaasua Ukrainan kautta Eurooppaan sen mukaan, mitä eurooppalaiset ovat pyytäneet.
Pyynnöt olivat laskeneet 92,1 miljoonaan kuutiometriin 8. toukokuuta verrattuna 92,4 miljoonaan kuutiometriin 7. toukokuuta.
Asiasta kertoi Reuters.
Venäjä kertoi upottaneensa ukrainalaisaluksen
Venäjän puolustusministeriö kertoi sunnuntaina tuhonneensa ukrainalaisen sota-aluksen ohjusiskussa lähellä Odessaa.
Ministeriön mukaan Venäjä myös ampui alas kaksi ukrainalaista SU-24-konetta sekä helikopterin Käärmesaaren yläpuolella, kertoi uutistoimisto Reuters.
Venäjän tietoja ei ole voitu vahvistaa.
Ukrainalaiset ajoivat venäläiset joukot Harkovasta, venäläiset räjäyttivät perääntyessään kome siltaa
Mies pyöräili tuhoutuneen sillan yli lähellä Pechenegin kylää Harkovan alueella 5. toukokuuta.
Samaan aikaan kun Venäjä valmistautuu juhlimaan maanantain voitonpäivää, Venäjän joukot kokivat eilen lauantaina tappioita Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa. Ukrainalaiset joukot onnistuivat lauantaina ajamaan venäläiset joukot Harkovasta kohti koillisrajaa.
Perääntyessään Venäjän joukot räjäyttivät alueella kolme siltaa, kertoo The New York Times.
Ukrainalaisten sotilaslähteiden mukaan teko osoittaa, että venäläisillä ei ole aikomusta palata lähiaikoina.
Taistelua Harkovasta ei kuitenkaan ole vielä voitettu, lähteet arvioivat.
”Vaikka olemme tällä hetkellä voitolla, taistelu ei ole ohitse. Venäjän joukot pyrkivät todennäköisesti ryhmittäytymään uudelleen uutta hyökkäystä varten”, ukrainalaislähteet kertoivat The New York Timesille.
Washingtonissa toimiva tutkimuslaitos Institute for the Study of War arvioi, että takaisku pakottaa Venäjän armeijan valitsemaan, lähettääkö se vahvistuksiaan aiemman suunnitelman mukaisesti Itä-Ukrainaan vai sittenkin Harkovaan.
Harkovan edes takaisin vellova tilanne on tutkimuslaitoksen mukaan osa Itä-Ukrainan monimutkaista taistelukenttää. Useat kaupungit ovat jääneet Venäjän ja Ukrainan joukkojen väliin harmaalle vyöhykkeelle, jossa asukkaat ovat vaarassa joutua pommitusten kohteeksi.
"Venäläiset miehittäjät jatkavat Harkovan alueen siviili-infrastruktuurin tuhoamista", alueen kuvernööri Oleh Sinegubov sanoi viestipalvelu Telegramissa lauantaina. Yön yli jatkuneet pommitukset ja tykistöhyökkäykset ovat kohdistuneet hänen mukaansa moniin paikkoihin. Muun muassa alueella sijaitsevan Skovorodynivkan kaupungin kansallismuseo on tuhottu.
Venäjä teki lauantaina myös kuusi ohjusiskua eteläiseen satamakaupunkiin Odessaan, kertovat paikalliset viranomaiset. Neljä iskua osui huonekalutehtaaseen ja tuhosi kaksi korkeaa rakennusta. Kaksi ohjusta osui kaupungin lentokentälle, jonka kiitotie oli tuhottu jo aiemmin.
Venäjän joukkojen tavoitteena näyttää lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan olevan se, että ne valloittavat mahdollisimman suuren osan Itä-Ukrainan Donbasin alueesta ja karkottavat Ukrainan joukot, jotka ovat taistelleet Venäjän tukemia separatisteja vastaan Donetskin ja Luhanskin alueilla jo vuosia.
Noin 80 prosenttia näistä kahdesta hallintoalueesta on jo venäläisten hallussa.
Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi Facebookissa lauantaina, että venäläinen pommi osui Bilogorivkan kylän kouluun, jonka suojissa oli noin 90 ihmistä. Ainakin kahden ihmisen ruumiit on löydetty koulun raunioista, 30 ihmistä on pelastettu. Pelastustoimet keskeytettiin lauantai-iltana ja niiden oli määrä jatkua tänään sunnuntaina.
Venäjän joukot yrittävät piirittää myös itäisen Sievierodonetskin kaupungin. "Tilanne on vaikea, mutta toistaiseksi hallinnassa", Haidai sanoi The New York Timesin puhelinhaastattelussa.
Sotatutkimuksen instituutti pitää kuitenkin todennäköisenä, että venäläiset onnistuvat yrityksessään.
Suurin voitto Venäjälle on ollut tähän asti satamakaupunki Mariupol, jota venäläiset ovat pirittäneet pitkään. Suuri osa kaupungista on tuhoutunut ja lauantaina näytti siltä, että se alkaa olla täysin Venäjän hallinnassa.
Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosasto sanoi lauantaina, että venäläisiä upseereita siirrettiin taisteluasemista ja lähetettiin suojelemaan Mariupoliin suunnitteilla olevaa venäläistä sotilasparaatia.
Kaupunginvaltuuston neuvonantaja Petro Andruštšenko julkaisi perjantaina Telegramissa sarjan valokuvia, joissa Venäjän joukot kunnostivat "neuvostoajan muistomerkkejä" eri puolilla kaupunkia.
Yhdessä kuvassa Venäjän lippu näytti liehuvan sairaalan yläpuolella. Torstaina julkaistussa kuvassa kunnan työntekijät vaihtavat ukrainalaisia liikennemerkkejä venäjänkielisiin. Kuvien aitoutta ei ole voitu vahvistaa.
Perheitä jätettiin lukittuihin kellareihin Hostomelissa, kertoo paikallinen mies - "He sanoivat, että Zelenskyia ei ole enää"
Venäjän hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, torstaina 24. helmikuuta, Konstantin Dombrovskii, 19, oli lähdössä töihin Hostomelin Antonovin lentokentälle, kun hän kuuli räjähdyksiä. Pian hänelle soitettiin: "pysy kotona".
Venäläisten maahanlaskujoukot olivat ilmeisesti jo saapuneet lentokentälle. Paikalla käytiin taisteluita, mutta Ukrainan joukot saivat kentän haltuunsa ennen kuin venäläisten onnistui toimittaa vahvistuksia. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaksi venäläistä lentokonetta ja yhden helikopterin.
Myöhemmin taistelut lentokentällä jatkuivat ja venäläiset muun muassa tuhosivat siellä olleen maailman suurimman lentokoneen, Antonov AN-225:n tai Mriyan, "Unelman".
Maailman suurin lentokone Antonov An-225 tuhottuna Hostomelissa.
Kotiin perheensä luokse jäänyt Dombrovskii kertoo, että venäläissotilaat etenivät Hostomelissa hitaasti. Hostomel sijaitsee Butšasan pohjoispuolella, noin 30 kilometrin päässä Kiovasta länteen.
"He eivät kulkeneet tiellä, vaan rikkoivat aidat ja siirtyivät pihasta pihalle."
Tien toisella puolella asuva Dombrovskiin isoisä pyysi, ettei talon ovea rikottaisi ja antoi sotilaille avaimet.
"Sotilaat eivät koskeneet mihinkään, ottivat vain Jack Daniel's -pullon. Naapuritalosta he veivät kaikki tupakat ja ruoat. Sitten he menivät kolmanteen taloon, ja söivät ja joivat siellä nämä kaikki."
Kadun varressa olevien talojen puutarhoissa on isoja kuoppia, joissa venäläisten tykit olivat. Pihoilla on romua ja kasapäin isoja ammuslaatikoita. Aidan viereen on jäänyt venäläisten muonapakkaus. Peremmällä makaa alaston mallinukke, johon venäläiset Dombrovskiin mukaan harjoittelivat ampumista.
Dombrovskiin talolle sotilaat ehtivät noin viikko saapumisensa jälkeen, 4. maaliskuuta.
"Kun venäläiset tulivat, me olimme kellarissa. He sanoivat, että näyttäkää kädet. He yrittivät katsoa, onko käsissä jälkiä siitä, että joku on käyttänyt aseita."
Dombrovskiin mukaan miehet vietiin talolle, jossa oli paljon venäläisiä sotilaita. Miesten kädet sidottiin ja heitä kuulusteltiin.
"Venäläiset olivat huonosti organisoituneet ja tiesivät huonosti, mitä tapahtuu. He ryntäilivät sisään ja ulos."
Sotilaat kyselivät, missä Ukrainan joukot ovat, Dombrovskii sanoo.
"Sanoin ettemme ole nähneet heitä 24. päivä jälkeen. Kerroimme, että venäläinen kolonna on tuhottu läheisellä sillalla, mutta he eivät tienneet sitä, eivätkä voineet uskoa."
Dombrovskiin mukaan venäläiset väittivät, että Ukraina on pian Venäjän hallussa.
"He sanoivat, että (presidentti Volodymyr) Zelenskyia ei ole enää ja että (Julija) Tymoshenko johtaa nyt Ukrainaa ja että he sopivat tämän kanssa rauhanehdoista."
Dombrovskii sanoo, että kuulustelun jälkeen miehet, heidän perheensä ja naapurin perhe suljettiin naapurin kellariin. Kellaria vahdittiin tunnin verran, ja sitten sen ovi lukittiin rautaputkella. Dombrovskiin mukaan he saivat kuitenkin oven auki ja menivät pelastamaan viereisen talon asukkaat omasta kellaristaan. Oven eteen oli koottu tiiliä esteeksi, hän kertoo.
Dombrovskiin havaintojen mukaan Hostomelissa olleiden venäläisten käytös vaihteli.
"Ensimmäinen joukko uhkaili ja oli aggressiivisia. Muutaman päivän päästä tuli toinen joukko ja he olivat leppoisampia. Saimme oleskella pihalla, eivätkä he takavarikoineet puhelimiamme."
Dombrovskiin perhe pääsi pakenemaan 11. maaliskuuta. Kaupunkiin jääneiden paikallisten mukaan tämän jälkeen venäläiset olivat vihaisia. Dombrovskiin mukaan hänen siskonsa kummisetä sidottiin ja tätä ammuttiin päähän.
(STT)
Zelenskyi: "Valmistaudumme haavoittuneiden sotilaiden ja lääkäreiden evakuointiin Azovstalista"
Ukrainan presidentin Volodomyr Zelenskyin mukaan maan viranomaiset suunnittelevat yhdessä YK:n ja Punaisen ristin kansainvälisen komitean kanssa Azovstalin tehdasalueella yhä olevien haavoittuneiden lääkäreiden, sotilaiden ja muun sotilashenkilöstön evakuointia.
Asiasta kirjoittaa Kyiv Independent -lehti.
Zelenskyi kertoi evakuoinnin vaiheista myös lauantaina pitämässään päivittäisessä puheessa. Zelenskyin mukaan alueelta on evakuoitu noin 300 siviiliä, pääosin naisia ja lapsia.
Mariupolista pelastettuja siviilejä lauantaina.
"Tällä hetkellä valmistelemme evakuoinnin toista vaihetta, haavoituneiden sotilaiden ja lääkäreiden evakuointia."
Zelenskyin mukaan evakuoinnin toinen vaihe onnistuu vain, "jos kaikki noudattavat sopimuksia" ja "ilman valheita".
Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi eilen illalla uutistoimisto Reutersin mukaan, että piiritetyltä Azovstalin alueelta on saatu evakuoitua kaikki naiset, lapset ja vanhukset.
"Tämä osa Mariupolin humanitaarisesta operaatiosta on päättynyt", Vereštšuk kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.
Ilmahälytyssireenit soivat Ukrainan yössä
Siviilit siivosivat ohjusiskun jälkiä Odessassa lauantaina.
Mediatietojen mukaan ilmahälytyssireenit ovat soineet yön aikana Kiovan lisäksi ainakin Donetskin, Hmelnitskyin, Tšerkasyn, Lvivin ja Odessan alueilla.
Asiasta kirjoittaa muun muassa Kyiv Independent.
The Guardianin mukaan erityise pahasti ohjukset moukaroivat satamakaupunki Odessaa.
Odessan alueen sotilashallinnon tiedottajan Serhi Bratchukin mukaan iskut osuivat Odessaan sen jälkeen, kun kaupungin alueella oleviin kohteisiin oli aiemmin lauantaina osunut neljä ohjusta.
Bratchuk kertoi iskuista antamassaan tv-haastattelussa.
Lisäksi Ukrainan koillisosassa sijaitsevalle Sumyn alueelle osui lauantaina kaksi venäläisohjusta, alueen kuvernööri Dmytro Zhyvytskyi kertoi The Guardianin mukaan.
Obaman aikainen suurlähettiläs Michael McFaul kehottaa diplomaatteja boikotoimaan voitonpäivän paraatia
Venäjä valmistautuu näkyvästi maantaintaina järjestettävään voitonpäivän paraatiin siitäkin huolimatta, ettei Ukrainan sota tarjoa Venäjälle juurikaan juhlittavaa.
Yhdysvaltain entisen presidentti Barack Obaman aikainen Yhdysvaltojen Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul kertoi Twitterissä näkemyksensä voitonpäivän tukemisesta.
McFaul toivoi lauantaina julkaisemassaan tviitissä, että ne diplomaatit, jotka vastustavat Venäjän sotatoimia Ukrainassa, osoittavat Ukrainalle solidaarisuutta boikotoimalla paraatia.
Asiasta kirjoittaa muun muassa The Guardian.
McFaul perustelee kehotustaan etenkin Venäjän toimilla saada vallattua Mariupolissa sijaitseva Azovstalin terästehdas ennen voitonpäivän paraatia.
9. toukokuuta järjstettävällä voitonpäivän paraatilla juhlitaan Venäjän natsi-Saksasta saavuttamaa voittoa toisessa maailmansodassa. Voitonpäivä kuuluu venäläisten tärkeimpiin juhlapyhiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtakaudella voitonpäivänä on korostunut etenkin Venäjän sotilasmahdin esittely. Toisen maailmansodan voitto on myös noussut keskeiseksi osaksi maan virallista ideologiaa.
Moskovan keskustassa järjestetään voitonpäivänää suuri sotilasparaati, jonka lisäksi presidentti Putin pitää puheen.
Zelenskyin mukaan Venäjän joukot ovat tuhonneet tai vahingoittaneet lähes 200 kulttuuriperintökohdetta - "Edes terroristille ei tulisi mieleen iskeä ohjuksella museoon"
Kulttuurikohteita
on tuhottu useassa kylässä Harkova alueella. Miehet kantoivat
vaurioitunutta patsasta Skovorodynivkan kylässä. Kansallinen
kirjallisuusmuseo oli tuhoutunut ohjusiskussa.
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi kertoi päivittäisessä puheessaan lauantaina, että Venäjän miehitysjoukot ovat tuhonneet noin 200 ukrainalaista kulttuuriperintökohdetta.
"Venäjän armeija käytti viime yönä yhden ohjuksistaan tuhotakseen Harkovan alueella sijaitsevan filosofi Grigori Skovorodan museon. He käyttivät ohjusta tuhotakseen museon. No, vaikuttaa siltä, että museot, kristillinen elämänkatsomus ja itsetuntemus ovat kaikki uhkia nyky-Venäjälle", Zelenskyi sanoi.
Zelenskyin mukaan Venäjän joukot ovat sodan aikana onnistuneet tekemään joka päivä jotain sellaista, joka "jättää sanattomaksi".
"Edes terroristin mieleen ei tulisi kohdentaa iskuja museoihin. Tällainen on armeija, joka käy sotaa meitä vastaan, ja he haluavat tehdä saman myös muille Euroopan maille", Zelenskyi varoitti.
Venäläinen ohjus osui museoon myöhään perjantai-iltana. Ohjusiskun seurauksena 1600-luvulta peräisin oleva museona toiminut kartano tuhoutui ja paloi pahoin.
Grigori Skovoroda (1722–1794) asui ja työskenteli kartanossa viimeisinä elinvuosinaan.
Kyiv Independent: Venäjä saattaa tehdä ohjusiskuja sunnuntaina ja syyttää niistä Ukrainaa
Kyiv Independent -lehden mukaan Venäjä voi toteuttaa ohjusiskuja sunnuntaina 8. toukokuuta ja syyttää iskuista Ukrainaa.
Lehti kirjoitti asiasta sunnuntaina puoliltaöin.
Venäjän puolustusministeriön virheellisen väitteen mukaan Ukrainan asevoimat suorittaisivat ohjusiskuja tiuhaan asutuille Lvivin ja Volynin alueille.
Venäläiset pommittivat koulua, jonka pommisuojassa oli käytännössä koko kylä
Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoo, että venäläiäiset ovat pommittaneet koulua, johon oli kerääntynyt suojaan noin 90 ihmistä, käytännössä kaikki Luhanskin alueella sijaitsevan Bilohorivkan pikkuylän asukkaat.
Asiasta kirjoittaa Kyiv Independent.
Asukkaat olivat suojassa koulurakennuksen kellaritiloissa, joka on käytännössä kylän ainut pommisuoja. Rakennukseen osunut pommi tuhosi kuitenkin rakennuksen.
"Venäläiset veivät [kyläläisiltä] jopa sen mahdollisuuden suojautua, Haidai sanoi.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan koulun raunioista on löytynyt kaksi ruumista. Raunioista on pelastettu noin 30 ihmistä. Pelastusoperaatio on yhä käynnissä.
Ukrainalaisjoukkojen komentaja vetoaa: Mariupolin puolustajien aika loppuu kesken
Ukrainalaisjoukkoja komentava majuri Serhi Volyna on Kyiv Independent -lehden mukaan vedonnut maailmaa tekemään kaikkensa, jotta piiritetyssä Azovstalin tehdasaluella yhä olevat ukrainalaissotilaat saataisiin evakuoitua.
"Kaikki, mitä siellä tapahtuu, saattaa [ulkopuolelta] näyttää tosi-tv -ohjelmalta suoraan helvetistä", Volyna kertoi, ja jatkoi:
"Se kaikki on kuitenkin totta. Kipua, kärsimystä, nälkää, kyyneleitä, pelkoa ja kuolemaa."
Azovstalin tehdasalue sijaitsee Mariupolin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa. Vain se alue kaupungista on vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.
Ukrainan asevoimien johto kertoi aiemmin, että Venäjä on yhä atkanut iskujaan Azovstalissa.
Maailman terveysjärjestö WHO kerää todisteita Venäjän epäillyistä sotarikoksista
Maailman terveysjärjestö WHO piti lauantaina uutistoimisto Reutersin mukaan Kiovassa Ukrainassa lehdistötilaisuuden, jossa se ilmoitti keräävänsä todisteita Venäjän epäilyistä sotarikoksista.
WHO:n
hätätilatoiminnan johtaja Michael Ryan lupasi, että YK:n Kansainvälinen
tuomioistuin jatkaa Venäjän epäiltyjen sotarikosten tutkimista. Kuva on
Genevestä vuodelta 2019.
Asiasta kirjoittaa muun muassa The Guardian.
WHO:n hätätilatoiminnan johtaja Michael Ryan kertoi tilaisuudessa, että WHO:lla on todisteet jo 200 Venäjän tekemistä hyökkäyksistä ukrainalaisiin sairaaloihin ja klinikoihin. Hyökkäykset ovat loukkauksia kansainvälistä oikeutta kohtaan.
"Terveydenhuollon laitoksia vastaan tehdyt tahalliset hyökkäykset ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia, ja edustavat sellaisinaan sotarikoksia", Ryan sanoi.
Ryanin mukaan YK:n Kansainvälinen tuomioistuin jatkaa iskujen tutkimista, jotta hyökkäysten epäillyt rikolliset tarkoitusperät saadaan selvitettyä.
Venäjä on kiistänyt aiemmat syytteet sotarikoksista ja siviileihin kohdistuneista hyökkäyksistä Ukrainan sodan aikana, mutta länsimaiset asiantuntijat ovat suhtautuneet Venäjän väitteisiin yhä skeptisemmin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi torstaina, että Venäjän joukot ovat tuhonneet tai vahingoittaneet lähes 400 ukrainalaista terveydenhuoltoyksikköä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Ukraina on pyytänyt evakuointiapua myös Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestöltä.
CIA:n johtaja: Putin uskoo, ettei hänellä ole varaa hävitä
Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtaja Bill Burns arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on laskenut paljon sodan toisen vaiheen varaan ja uskoo, että hänen kannattaa painaa päälle kahta kovemmin.
Burns kertoi ajatuksistaan Ukrainan sodasta sanomalehti Financial Timesin Washingonissa järjestämässä tilaisuudessa, josta raportoi uutismedia CNN.
Burnsin mukaan Putinin asennoituminen voi tehdä sodan toisesta vaiheesta jopa vaarallisemman kuin sodan ensimmäinen vaihe oli.
CIA:n johtaja Bill Burns.
"Hän ei usko, että hänellä on varaa hävitä. Luulen hänen olevan vakuuttunut nyt siitä, että painamalla päälle entistä enemmän hän voi saavuttaa menestystä", Burns arvioi.
Burns totesi, ettei ole varma, onko Putinin uskoa Venäjän kykyyn murtaa Ukrainan vastarintaa vielä horjutettu.
"Niinpä panokset ovat korkeat."
Burnsin mukaan ei myöskään pidä aliarvioda ydinsodan vaaraa, vaikka tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että Venäjä suunnittelisi ydinaseiden käyttöönottoa.
"Ottaen huomioon miekan kalistelun, jota olemme kuulleet Venäjän johdosta, emme saa suhtautua liian kevyesti näihin mahdollisuuksiin", Burns sanoi.
Ukraina: Kaikki naiset, lapset ja vanhukset on evakuoitu Azovstalin tehdasalueelta
Kaikki naiset, lapset ja vanhukset on saatu evakuoitua piiritetyltä Azovstalin tehdasalueelta. Asiasta kertoi Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk uutistoimisto Reutersin mukaan.
"Tämä osa Mariupolin humanitaarisesta operaatiosta on päättynyt", Vereštšuk kirjoitti Telegram-viestipalvelussa.
Azovstalin tehdasalue sijaitsee Mariupolin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa. Vain se alue kaupungista on vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.
Terästehtaan maanalaisia verkostoja hyödyntäen ukrainalaisjoukot ovat pitkään tehneet vastarintaa Venäjän miehitysjoukkoja vastaan. Alueen suojissa on ollut myös lukuisia siviilejä, joita on YK:n ja Punaisen ristin avustuksella pyritty evakuoimaan.
Azovstalista evakuoitu pikkutyttö katseli bussin ikkunasta Bezimennessä perjantaina.
Aikaisemmin tänään venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan Donteskin Venäjä-mielinen "kansantasavalta" ilmoitti, että 50 ihmistä olisi evakuoitu saarretulta tehdasalueelta.
Lisäksi uutismedia CNN raportoi, että Donetskin "kansatasavallan" tiedonannon mukaan Mariupolista on tänään evakuoitu 152 siviiliä, joiden joukossa on 32 lasta.
Tiedossa ei ole, oliko näissä evakuoiduissa niitä, jotka ovat olleet jumissa Azovstalin tehdasalueella.
Venäjä on myös jatkanut iskujaan Azovstalissa, kertoi puolestaan Ukrainan asevoimien johto.
"Tykistö- ja panssarivaunutulen tukemana (vihollinen) jatkaa rynnäköitään", ukrainalaisjoukkojen johto kirjoitti Facebookissa tänään julkaistussa tiedotteessaan.
Venäjän duuman puhemies syyttää Yhdysvaltoja suorasta osallistumisesta sotaan
Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin syytti lauantaina Yhdysvaltoja sotilasoperaatioiden koordinoinnista Ukrainassa. Hänen mukaansa tämä toiminta merkitsee Yhdysvaltojen suoraa osallistumista Venäjän vastaisiin sotatoimiin.
"Washington käytännöllisesti katsoen koordinoi ja kehittelee sotilasoperaatioita ja siten suoraan osallistuu sotatoimiin maatamme vastaan", Volodin kirjoittaa Telegram-kanavallaan uutistoimisto Reutersin mukaan.
Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin
Vaikka Yhdysvallat ja Nato-maat ovat antaneet aseapua Ukrainalle, ne ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu varsinaisiin sotatoimiin, jotta niistä ei tule sodan osapuolia.
Yhdysvaltalaiset viranomaiset ovat kertoneet, että maa on antanut tiedusteluapua Urkainalle mutta ei täsmätietoa aseellisten iskujen kohdentamiseksi.
Yhdysvaltalaiset uutiskanavat CNN ja NBC kertoivat torstaina ja perjantaina, että Ukrainan huhtikuussa upottama Venäjän laivaston Moskva-lippulaiva tuhoutui osittain Yhdysvaltain tiedustelun avulla.
CNN:n lähteiden mukaan Ukrainan joukot havaitsivat aluksen ensin Mustallamerellä ja sen jälkeen varmistivat yhdysvaltalaisilta kumppaneiltaan, onko se todella Moskva.
Yhdysvallat vahvisti tiedon, mutta ei osallistunut päätökseen laivan upottamisesta, lähteet kertovat.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti uutiskanavien tiedot.
”Emme antaneet Ukrainalle erityistä kohdistustietoa Moskvasta”, sanoi Pentagonin tiedottaja John Kirby lausunnossa CNN:n mukaan.
”Emme olleet mukana ukrainalaisten päätöksessä iskeä laivaan tai operaatiossa, jonka he toteuttivat. Meillä ei ollut etukäteen tietoa Ukrainan aikomuksesta iskeä laivaan.”
Duuman puhemies Volodinin mukaan ulkomaalaiset neuvonantajat ovat tehneet töitä Ukrainassa "vallankaappauksesta" lähtien. Ilmaisullaan hän viittaa vuoden 2018 presidentinvaaleihin, joissa ukrainalaiset äänestivät Volodymyr Zelenskyin presidentiksi.
Berliinin poliisi kieltää sekä Venäjän että Ukrainan liput toisen maailmasodan päättymisen muistotilaisuuksissa
Berliinin poliisi on kieltänyt Venäjän ja Ukrainan lippujen käytön toisen maailmansodan muistopaikoilla sunnuntaina ja maanantaina järjestettävissä tapahtumissa, joissa muistetaan maailmansodan päättymistä. Asiasta kertoi BBC.
Myös niin sanottujen Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen liput sekä Venäjän sotasymbolit Z ja V ovat näissä Saksan pääkaupungin tapahtumissa kielletty.
Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andriy Melnyk oli tyrmistynyt päätöksestä kieltää maansa lippu muistotapahtumissa. Hänen mukaansa se tarkoittaa sitä, että hyökkääjää ja uhria kohdellaan samalla tavoin.
"Olemme järkyttyneitä, että Berliinin poliisi kielsi Ukrainaan liittyvät liput toukokuun kahdeksantena ja yhdeksäntenä päivänä. Tämä on läimäys vasten Ukrainan ja Ukrainan kansan kasvoja", lähettiläs sanoi.
Venäjällä vietetään Voitonpäivää eli juhlitaan voittoa natsi-Saksasta toukokuun yhdeksäntenä päivänä. Länsi-Euroopassa sitä vastoin juhlistetaan toisen maailmansodan päättymistä toukokuun kahdeksantena.
Venäjä tehnyt lauantaina useita ilmaiskuja eri puolilla Ukrainaa
Venäjä on tehnyt lauantaina useita ilmaiskuja Ukrainan eri osissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan iskut kohdistuivat satamakaupunki Odessaan, Harkovaan sekä pohjoiselle rajaseudulle Sumyyn. Lisäksi ukrainalaislehti The Kyiv Independent kertoo ohjusiskusta Donetskissa.
Ukrainalaisen
filosofin Grigori Skovodoran patsasta kannettiin turvaan
harkovalaisesta museosta, joka vaurioitui lauantaina pommituksissa.
Odessan paikallishallinnon tiedottaja kertoi lauantaina iltapäivällä, että Venäjä oli ampunut kaupunkiin useita ohjuksia. Ohjusten aiheuttamista vahingoista tai kuolonuhreista ei Reutersin mukaan vielä ollut tietoja. Venäjä iski aiemmin lauantaina neljällä ohjuksella kaupunkia ympäröiville alueille.
Sumyssa paikallishallinnon edustaja kertoi lauantaina Telegram-sovelluksessa Venäjän ohjusten iskeneen kahteen rajalla olevaan kohteeseen. Edustajan mukaan yksi rajavartija loukkaantui.
Harkovassa Venäjän pommi-isku tuhosi Grigori Skovorodan museon Skovorodynivkan kylässä. Skovoroda oli ukrainalainen 1700-luvulla elänyt runoilija ja filosofi. Iskussa loukkaantui 35-vuotias museon työntekijä. Museon arvokkaimmat esineet oli ehditty siirtää turvaan ennen iskua.
Lisäksi ukrainalaislehti The Kyiv Independent kertoo Venäjän tehneen lauantaina ohjusiskun Donetskiin. Kostiantynivkan kylään kohdistuneessa iskussa kuoli lehden mukaan kaksi ihmistä ja loukkaantui yhdeksän. Lehden mukaan paikallisessa lyseossa syttyi tulipalo iskun seurauksena, jota sammutetaan edelleen.
Venäjän odotetaan lisäävän ilmaiskuja Ukrainassa lähipäivinä ennen maanantain voitonpäivän juhlallisuuksia.
Pohjois-Korea tuomitsee Suomen ja Ruotsin hakeutumisen Natoon
Pohjois-Korean puolustusministeriö arvosteli perjantaina Suomen ja Ruotsin aikeita pyrkiä puolustusliitto Naton jäseneksi. Asiasta kertoi eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap.
Puolustuministeriö totesi julkilausumassa verkkosivullaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vain kärjistää sotilaallista vastakkainasettelua Venäjän kanssa ja järkyttää sotilaallista tasapainoa Itämerellä.
"Mainitut tosiasiat todistavat, että Yhdysvallat ja länsi pitävät Ukrainan tilannetta ainutlaatuisena tilaisuutena kaventaa Venäjän strategista tilaa tiukentemalla saartoverkkoa Venäjän ympärillä", julkilausumassa sanotaan.
Ministeriö myös varoitti, että tällainen siirto Yhdysvalloilta ja muilta länsimailta vain nostattaa voimakkaamman reaktion Venäjältä.
Ukraina kertoo tuhonneensa venäläisen maihinnousualuksen
Ukrainan puolustusministeriö kertoo Twitterissä tuhonneensa jälleen yhden venäläisaluksen. Ministeriön mukaan Bayraktar TB2 -lennokki-iskussa Käärmesaaren lähellä tuhoutui Serna-luokan maihinnousualus.
Ukraina on kertonut BBC:n mukaan tuhonneensa tähän mennessä 11 venäläistä sota-alusta. Suurin niistä oli Moskva-risteilijä, joka oli Venäjän laivaston lippulaiva Mustallamerellä.
Berliinin poliisi tutkii pommia, joka heitettiin kerrostaloasuntoon - Venäjä pitää tekoa venäläistoimittajiin kohdistuvana häirintänä
Berliinin poliisi tutkii omatekoista pommia, joka heitettiin perjantaina Berliinin Steglitzissä sijaitsevan kerrostalon ikkunasta sisään. Talossa asuu venäläisen uutistoimiston työntekijöitä.
Pulloon rakennettu pommi on jo tehty toimintakelvottomaksi, Berliinin poliisin tiedottaja kertoi lauantaina Reutersille.
Rikostutkijat ja syyttäjät tutkivat nyt, kuinka vaarallinen pommi oli ja ketä vastaan se oli suunnattu.
Venäjän Berliinin-suurlähetystön mukaan pullo oli heitetty kerrostalon ikkunasta sisään perjantai-iltana. Talossa asuu suurlähetystön mukaan Venäjän valtion uutistoimiston Rian toimittajia.
Venäjän ulkoministeriö vaati lauantaina Saksan ja muiden EU- ja Nato-maiden viranomaisia ryhtymään toimiin suojellakseen ulkomailla työskenteleviä venäläisiä toimittajia ja heidän perheitään.
"Näemme tämän suorana häirintänä, joka kohdistuu venäläiseen mediaan ja sen työntekijöihin lännessä”, lausunnossa todettiin.
Sen mukaan EU:n päätös poistaa venäläiset tiedotusvälineet radioaalloilta oli lähtölaukaus häirintään, joka voi pahimmillaan johtaa jopa murhiin.
Ria näytti perjantaina videomateriaalia, jossa näkyi eristetty katu sekä suojapukuun pukeutunut pomminpurkaja.
Useiden venäläisten radio- ja televisiokanavien toiminta on kielletty Euroopassa, koska niiden on katsottu levittävän Kremlin propagandaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Venäjä kutsuu toimintaansa Ukrainassa erikoisoperaatioksi ja sanoo suojelevansa maata fasisteilta. Ukraina ja länsi sanovat, että väitteille fasisteista ei ole mitään perusteita ja että kyse on hyökkäyssodasta.
Venäjän valtiolliset uutistoimistot Sputnik ja Russia Today -kanava kiellettiin Euroopan unionissa 2. maaliskuuta.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell perusteli kieltoa sillä, että Kremlin järjestelmällistä tietojen manipulointia ja disinformaatiota käytetään operatiivisena välineenä Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan.
Ruotsin turvallisuuspolitiikka on seissyt tyhjän päällä, sanovat tutkijat
Kuva ruotsalaisesta sotilaasta Vastervikin sotaharjoituksissa syyskuussa 2021.
Ruotsin turvallisuuspolitiikka on vuosien ajan perustunut liittoutumattomuuteen, mutta maalta on puuttunut kyky itsenäiseen puolustukseen, arvioivat uutistoimisto TT:n haastattelemat tutkijat.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n turvallisuuspoliittinen asiantuntija Mike Winnerstig luonnehtii Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa ontoksi. Hänen mukaansa se ei ole pitkään aikaan vastannut maan todellista puolustuskykyä.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professori Kjell Engelbrekt toteaa puolestaan. että Ruotsi jatkoi puolustuksensa alasajoa vielä pitkään sen jälkeen kun Venäjä alkoi varustautua uudelleen.
(STT)
Valko-Venäjän aktivistit tekivät 80 sabotaasi-iskua Venäjän joukkojen huollosta vastaaville rautateille, sanoo oppositiojohtaja Tsihanouskaja
Valko-Venäjän opposition aktivisteilla oli merkittävä rooli siinä, että Venäjän joukot joutuivat luopumaan tavoitteestaan vallata Ukrainan pääkaupunki Kiova, sanoo maanpaossa oleva valkovenäläinen oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja.
Hän kertoi BBC:lle, että aktivistit tekivät 80 sabotaasia rautateille, joita pitkin hoidettiin venäläisten joukkojen huoltoa ennen kuin ne vetäytyivät Pohjois-Ukrainasta noin kuukausi sitten.
Osa Venäjän joukoista hyökkäsi Ukrainaan Valko-Venäjältä. Naton arvion mukaan Valko-Venäjällä oli juuri ennen Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäystä noin 30 000 venäläissotilasta.
Tsihanouskajan mukaan opposition aktivistit ovat myös toimittaneet Ukrainalle tiedustelutietoa venäläisjoukkojen liikkeistä ja ohjusten laukaisemisesta.
Valkovenäläisten suuri enemmistö, 86 prosenttia, vastustaa Tsihanouskajan mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. ”Ukrainan ja Valko-Venäjän kohtalot liittyvät toisiinsa. Ukrainan voitto voisi auttaa Valko-Venäjää vapautumaan itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinnosta”, hän sanoo.
Lukašenka on pysynyt vallassa Venäjän avulla. Aivan viime aikoina hän on kuitenkin on ottanut etäisyyttä Venäjän hallintoon. Arvioiden mukaan Venäjä pyrkii työntämään Lukašenkaa neutraalimpaan asemaan, jotta se voisi käyttää häntä välikätenä suhteessa Ukrainaan.
Venäjä ilmoitti tuhonneensa viime yönä useita Ukrainan armeijan varastoja
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti lauantaina, että Venäjän joukot ovat tuhonneet Ukrainan Harkovassa lähellä Bohoduhivin rautatieasemaa sijaitsevan varastorakennuksen, jossa säilytettiin Yhdysvalloista ja Euroopan maista tuotuja armeijan varusteita
Venäläiset joukot osuivat ministeriön mukaan lauantain vastaisen yön aikana 18:aan Ukrainan armeijan rakennukseen. Joukossa oli muun muassa kolme ammusvarastoa, jokta sijaitsivat Datšnessa lähellä Odessan satamakaupunkia.
Asiasta kertoi Reuters.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan rasittaa ankarasti Venäjän armeijaa, Britannia sanoo
Mies käveli tuhoutuneen venäläisen panssarivaunun piipun päällä Irpinissä 6. toukokuuta.
Venäjän armeijan tehokkaimmat ja kehittyneimmät yksiöt maksavat suuren hinnan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, totesi Britannian puolustusministeriö viestipalvelu Twitterissä lauantaina. Ministeriön mukaan Venäjältä vie pitkän aikaa ja se joutuu maksamaan huomattavia summia rahaa, jotta se pystyy korvaamaan armeijansa menetykset.
Ministeriön mukaan ainakin yksi venäläinen T-90M-panssarivaunu on tuhoutunut Ukrainassa taisteluissa.
Huippumodernia T-90M panssarivaunua pidetään Venäjän kehittyneimpänä operatiivisessa käytössä olevana panssarivaununa. Venäjän parhaiten varustelluilla joukko-osastoilla, mukaan lukien Ukrainassa taistelevat, on käytössä noin sata T-90M-panssarivaunua.
T-90M-panssarivaunun tuhoutumisesta kertoi muun muassa The Kyiv Independent-lehden toimittaja Ilja Ponomarenko Twitterissä.
Venäjä varoitti Britanniaa: Pakotteet voivat johtaa kahdenvälisten suhteiden lopulliseen tuhoutumiseen
Britannian Venäjälle määräämät pakotteet johtavat jatkuessaan "väistämättä kahdenvälisten suhteiden vaurioitumiseen ja lopulliseen tuhoutumiseen Venäjän ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansojen välillä", totesi Venäjän ulkoministeriö perjantaina tiedotteessaan.
Ministeriö julkaisi lausuntonsa sen jälkeen, kun Britannian Moskovan-suurlähettiläs Deborah Bronnert oli kutsuttu perjantaina Venäjän ulkoministeriöön. Käynnin aiheena olivat Britannian uusimmat Venäjää koskevat pakotteet, jotka kohdistuvat muun muassa Venäjän valtion televisio- ja radioyhtiöön. Asiasta kertoi Venäjän ulkoministeriö ja siitä raportoi muun muassa CNN.
"Suurlähettiläälle kerrottiin, että tämän kaltaisia tuhoavia toimia on mahdotonta hyväksyä", ministeriö totesi.
Ministeriön mukaan pakotteiden määrääminen venäläisille tiedotusvälinelle "vain siksi, että niiden kattavuus ja tulkinta maailman tapahtumista eivät sovi länsimaisiin kaavoihin, vahvistaa jälleen kerran selvästi brittiläisten poliitikkojen kaksinaamaisuuden ja kyynisyyden. Heille median vapaus ei merkitse mitään muuta kuin työkalua, jolla ratkaistaan markkinaongelmia”.
Ministeriö syytti Britanniaa sekä pakotteiden määräämisestä että lausunnoista, jotka "sisälsivät Venäjään kohdistuvia uhkauksia ja valheita höystettynä suoranaisilla hävyttömyyksillä”.
"Venäjä vastaa jatkossakin tiukasti ja päättäväisesti kaikkiin Lontoon käynnistämiin pakotteisiin ja ryhtyy vastatoimiin", tiedotteessa todettiin.
Zelenskyi kutsui Saksan johtajat vierailulle Ukrainaan Venäjän voitonpäivänä maanantaina
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut Saksan liittokansleria Olaf Scholzia vierailulle Ukrainaan maanantaina 9. toukokuuta, jolloin Venäjä viettää voitonpäivää.
Scholzin vierailu Ukrainassa olisi Zelenskyin mukaan voimakas kannanotto. Perinteisesti Saksan johtajat ovat osallistuneet Moskovassa voitonpäivän juhlallisuuksiin, joilla muistetaan natsi-Saksasta saatua voittoa 8. toukokuuta 1945.
Zelenskyi osoitti kutsunsa myös Saksan presidentille Frank-Walter Steinmeierille.
Asiasta kertoo The Guardian.
Ukraina on jo viikkoja arvostellut Saksaa siitä, että se on suhtautunut nihkeästi aseiden toimittamiseen Ukrainaan. Saksa on niin ikään ollut haluton tukemaan Euroopan unionin tavoitetta asettaa venäläinen energia tuontikieltoon. Saksa on hyvin riippuvainen Venäjän kaasusta.
Zelenskyi ei maininnut Saksaa nimeltä, mutta kuvasi puheessaan "ihmisiä, jotka haluavat saada happea vaikka eivät edes yritä hengittää".
”He keikuttavat venettä, piileskelevät varjossa ja kuvittelevat voivansa väistellä sadepisaroita, vaikka vettä sataa kaatamalla ja kaikki ovat läpimärkiä”, Zelenskyi sanoi.
Brittiläiselle Chatham House -ajatushautomolle Zelenskyi on tarjoutunut käymään neuvotteluja Venäjän kanssa. Ehdoksi hän asetti, että Venäjä vetäytyisi niille alueille, jotka se oli vallannut Ukrainalta ennen helmikuun 24. päivänä aloittamaansa hyökkäyssotaa.
Zelenskyi korosti kuitenkin, että neuvottelutarjous perutaan, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainan joukkoja tai siviilejä vastaan Mariupolin evakuoinnin aikana.
“Jos Venäjä tappaa siviilejä tai sotilaita, jotka voitaisiin vapauttaa, emme voi käydä diplomaattisia neuvotteluja heidän kanssaan”, Zelenskyi sanoi.
Hän toisti käsityksensä, jonka mukaan venäläiset valmistelevat voiton paraatia pitkään piirittämässään Mariupolissa.
“Mariupol ei koskaan kaadu. Enkä puhu sankaruudesta, vaan siitä, että kaupungissa ei ole enää mitään hävittävää. Se on jo tuhottu”, Zelenskyi sanoi.
Venäjä oli ilmoittanut avaavansa evakuointikäytävät loukkuun jääneille siviileille Mariupolin Azovstalin tehdasalueelta torstaina, perjantaina ja lauantaina.
Ukrainan mukaan Venäjä kuitenkin rikkoi tulitaukoa perjantaina.
Mariupol on kärsinyt Venäjän 10 viikkoa kestäneen hyökkäyssodan tuhoisimmasta piirityksestä. Azovstalin tehdasalue on kuitenkin edelleen Ukrainalaisten hallussa.
Ukrainan armeijalähteiden mukaan alueella taistelee pari sataa ukrainalaista sotilasta, joista monet ovat päättänet ennemmin kuolla kuin antautua.
Venäläisoligarkki vahvisti Chelsean miljardikaupat
Yhdysvaltalaisen baseballseura LA Dodgersin osaomistaja Todd Boehly.
Englannin Valioliigassa pelaava Chelsea kertoo tiedotteessaan, että yhdysvaltalaisen Todd Boehlyn johtama ryhmä ostaa jalkapalloseuran. Boehly on yhdysvaltalaisen baseballseura LA Dodgersin osaomistaja.
Sopimus on arvoltaan 4,25 miljardia puntaa eli noin 4,97 miljardia euroa. 2,5 miljardia puntaa käytetään joukkueen osakkeisiin ja 1,75 miljardilla on tarkoitus sijoittaa seuraan.
Britannian hallitus on aiemmin asettanut Chelsean omistajalle, venäläisoligarkki Roman Abramovitšille talouspakotteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi hänen varojaan on jäädytetty. Toimien vuoksi Abramovitš joutui laittamaan seuran myyntiin.
Lue lisää: Venäläisoligarkki Roman Abramovitš pakkomyi Chelsean miljardeilla
STT
Zelenskyi: Ukraina hyväksyisi rauhan, jossa Venäjä vetäytyy takaisin hyökkäystä edeltäneisiin asemiin
Rauhansopimus Ukrainan sodassa riippuu siitä, suostuuko Venäjä vetäytymään takaisin asemiin, joissa se oli ennen helmikuun hyökkäystään, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Tämä on Ukrainan minimivaatimus, presidentti kertoi puheessaan brittiläiselle Chatham House -ajatushautomolle. Asiasta kertoo Britannian yleisradio BBC.
Zelenskyi sanoi olevansa "Ukrainan, ei pikku-Ukrainan" johtaja. Hänen mukaansa Ukraina ei aio hyväksyä Venäjän aluevaltauksia sodan alkamisen jälkeen.
Zelenskyi ei kuitenkaan maininnut mitään Krimistä, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014.
"Jotta sota Venäjän ja Ukrainan välillä loppuu, pitäisi helmikuun 23. päivän tilanne palauttaa", presidentti vastasi BBC:n kysymykseen.
Viittaus sodan alkua edeltäneeseen päivään voi tarkoittaa, ettei Ukraina vaadi itselleen takaisin Krimin niemimaata rauhanehtona.
Venäjä voisi myös pitää hallussaan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet muttei koko maakuntia, jotka se on tunnustanut itsenäisiksi.
Zelenskyi toivoi myös diplomaattisen vuoropuhelun aloittamista uudelleen Venäjän ja Ukrainan välillä.
"Vaikka he ovat tuhonneet siltamme, uskon, etteivät aivan kaikki sillat ole vielä tuhoutuneet", hän sanoi.
YK:n turvallisuusneuvosto vältti sanaa "sota" ensimmäisessä Ukraina-julistuksessaan
YK:n pääsihteeri António Guterres kuvattuna 5. toukokuuta New Yorkissa.
YK:n turvallisuusneuvosto on saanut aikaiseksi ensimmäisen julistuksensa Ukrainasta sen jälkeen kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä 24. helmikuuta.
"Tänään turvallisuusneuvosto puhui ensimmäistä kertaa samalla äänellä Ukrainan rauhan puolesta", YK:n pääsihteeri António Guterres totesi perjantaisessa lausunnossaan.
Julistuksessa ei kuitenkaan mainittu sanaa "sota". Tämä johtuu siitä, että Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja sillä on siten veto-oikeus neuvostossa. Esimerkiksi helmikuun lopussa Venäjä torpedoi lausunnon, jossa maan hyökkäys Ukrainaan tuomittiin. Venäjän mukaan Ukrainassa ei ole käynnissä sota, vaan "sotilaallinen erikoisoperaatio".
Sodasta puhumisen sijaan turvallisuusneuvosto "ilmaisi syvän huolensa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Ukrainassa". Julistuksessa myös muistutettiin YK:n jäsenmaita niiden velvollisuudesta ratkaista "kansainväliset kiistat" rauhanomaisin keinoin.
Kädenlämpöisyydestään huolimatta julistuksen katsottiin olevan ensimmäinen askel parempaan suuntaan.
"On rohkaisevaa, että diplomatialle on tilaa neuvostossa. Joskus hiljainen diplomatia on paljon tehokkaampaa kuin kasa lausuntoja", Meksikon YK-suurlähettiläs Juan Ramón de la Fuente arvioi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Biden ja Trudeau keskustelivat turvallisuusavusta Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau keskustelivat perjantaina puhelimitse Ukrainan tilanteesta.
Maiden johtajat korostivat sitoumustaan siihen, että Venäjä saadaan vastuuseen sotatoimistaan Ukrainassa. Lisäksi he keskustelivat Ukrainan hallitukselle tarjottavasta turvallisuusavusta, Valkoinen talo kertoi tiedotteessa.
Tiedotteessa ei tarkemmin eritelty, millaisesta turvallisuusavusta olisi kyse.
Lisäksi Biden ja Trudeau puhuivat miljoonille ukrainalaisille jaettavasta humanitaarisesta ja taloudellisesta avusta.
Ukrainalaisia varoitetaan pysymään poissa metsistä voitonpäivänä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja maan viranomaiset kehottavat ukrainalaisia varovaisuuteen tulevana viikonloppuna. Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradio BBC.
Syynä on Venäjän ensi maanantaina juhlistama voitonpäivä, jonka pelätään johtavan ohjus- ja ilmaiskujen kiihtymiseen Ukrainassa lähipäivinä.
Perjantaisessa iltaraportissaan presidentti pyysi ihmisiä noudattamaan tarkasti yleistä järjestystä ja ulkonaliikkumisrajoituksia.
"Pyydän kaikilta kansalaisilta etenkin näinä päivinä, etteivät he suhtautuisi välinpitämättömästi ilmahälytyksiin", Zelenskyi sanoi.
"Pyydän, tämä on elämänne, lastenne elämä."
Ukrainalaiset eivät saa esimerkiksi mennä metsiin sellaisilla alueilla, jotka ovat olleet venäläisten miehittäjien hallussa. Tämä johtuu maiden mahdollisesta miinoituksesta.
Kiovan pormestari Vitali Klytško on kehottanut kiovalaisia pysymään sisätiloissa sunnuntaista maanantaihin. Kyse ei ole virallisesta ulkonaliikkumiskiellosta, mutta tapahtumia ei järjestetä tuona aikana ja kaupungissa on lisätty valvontaa.
Myös Klytško sanoi, että ilmahälytyksiä ei saisi jättää huomiotta.
"Lähipäivinä on suurella todennäköisellä ohjusiskuja Ukrainan kaikilla alueilla. Olkaa varuillanne ja huolehtikaa omasta turvallisuudestanne!" hän sanoi CNN:n mukaan.
Ukraina: Venäjä lähettää krimiläisiä sotimaan omaa maatansa vastaan
Ihmiset kävelivät mainoksen ohi, jossa oli Venäjän Z-symboli. Kuva Krimiltä huhtikuulta.
Venäjä lähettää ukrainalaisia varusmiehiä Krimiltä sotimaan omaa maatansa vastaan, sanoo Ukrainan presidentin pysyvä edustaja Tamila Taševa Krimin autonomiselta alueelta.
Asiasta kertoo ukrainalainen uutistoimisto Ukrinform.
”Krimin niemimaalta lähetetään hyvin aktiivisesti varusmiehiä sotaan taistelemaan omaa maatamme vastaan”, Taševa sanoi.
Hän kertoo, että julkisten tietojen mukaan Krimillä on järjestetty hiljattain 72 venäläissotilaan hautajaiset, mutta oikeasti heistä 41 oli Krimin asukkaita. Taševan mukaan luvut ovat todellisuudessa paljon suuremmat.
Venäjä valloitti Ukrainalta Krimin niemimaan vuonna 2014 ja liitti sen laittomasti itseensä. Taševan mukaan Venäjä on sen jälkeen järjestänyt värväystilaisuuksia niemimaalla ja vuosittain noin 5 000 krimiläistä on värvätty Venäjän armeijaan.
Jos kuolleet ovat syntyneet Krimillä tai asuneet siellä ennen vuotta 2014, he ovat todennäköisesti ukrainalaisia, Taševa sanoo. Hänen mukaansa Venäjän toimissa on kyse on sotarikoksesta.
Myös Venäjän omat lait estävät varusmiesten lähettämisen sotaan.
Biden: Yhdysvallat antaa lisää tarvikeapua Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti perjantaina uudesta sotilastarvikepaketista Ukrainalle. Apupakettiin kuuluu lisää ammuksia, tutkalaitteita ja muita varusteita.
Uutistoimisto Reutersin yhdysvaltalaisen virkamieslähteen mukaan paketin arvo on 150 miljoonaa dollaria. Biden ei lausunnossaan eritellyt paketin suuruutta.
Uutistoimisto AFP:n virkamieslähteen mukaan pakettiin kuuluu 25 000 ammusta. Ne on ilmeisesti tarkoitettu Yhdysvaltain aiemmin antamiin kenttätykkeihin.
Lisäksi mukaan pakettiin kuuluu muun muassa radiohäirintälaitteita ja varaosia.
Ennen perjantaita Bidenin hallinto on lähettänyt Ukrainalle jo yli 3,4 miljardin dollarin arvosta aseita.
Yhdysvaltain nykyinen rahoitus Ukrainalle on käytännössä kulutettu loppuun. Biden yrittääkin painostaa kongressin hyväksymään suuren, yli 33 miljardin apupaketin, jonka olisi tarkoitus riittää viideksi kuukaudeksi.
Biden perustelee, että Ukrainan onnistumiseksi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten on pidettävä asetoimitukset Ukrainaan käynnissä ilman keskeytyksiä.
Zelenskyi: Azovstalin puolustajien pelatamiseksi yritetään diplomaattista ratkaisua
Ukraina pyrkii diplomaattiseen ratkaisuun pelastaakseen Azovstalin puolustajat, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myöhään perjantaina. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Piiritetyssä Mariupolissa sijaitseva Azovstalin tehdasalue on viimeinen ukrainalaisjoukkojen hallussa pitämä alue kaupungissa. Alueelta on evakuoitu perjantaina kymmeniä siviilejä.
Zelenskyin mukaan Azovstalin puolustajien pelastaminen vaatii vaikutusvaltaiden välittäjien ja valtioiden mukana oloa.
Presidentti ei antanut videoviestissään yksityiskohtia siitä, miten pelastusoperaatio järjestettäisiin ja keitä siinä olisi mukana.
Italia takavarikoi Putiniin liitetyn luksusjahdin
Italian hallitus on määrännyt takavarikoitavaksi luksusjahdin, joka on mediatietojen perusteella yhdistetty Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Noin 700 miljoonan dollarin (664 miljoonan euron) arvoinen kuusikantinen Scheherazade-niminen luksusjahti on ollut syyskuusta lähtien kunnostettavana Marina di Carrarassa Italiassa.
Viimeaikainen toiminta satama-alueella on kuitenkin osoittanut merkkejä siitä, että jahdin vesille laskemista olisi suunniteltu.
Italian valtiovarainministeriö kertoi tiedotteessaan, että tutkimusten mukaan jahdin omistajalla on siteitä "Venäjän hallituksen merkittäviin tekijöihin".
Yhdysvaltain puolustusministeriö ei pysty vahvistamaan tietoja venäläisen ohjusfregatin iskusta
Yhdysvaltain puolustusministeriön lehdistösihteeri John Kirbyn mukaan Yhdysvalloilla ei ole tietoa mahdollisesta Admiral Makarovin iskusta. Brittilehti The Guardian kertoo Kirbyn kommenteista.
Aiemmin kerrottiin, että vahvistamattomien mediatietojen mukaan Venäjän laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral Makaroviin Mustallamerellä olisi osunut Ukrainan ohjus. Tietojen mukaan Ukrainan puolustus olisi upottanut laivan Neptune-merimaaliohjuksilla.
Kirbyn mukaan Yhdysvallat on tarkastellut asiaa koko päivän, mutta tietoja ei pystytä vahvistamaan.
Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.
CNN: Uudet satelliittikuvat näyttävät kaivaukset Mariupolin pommitetulla draamateatterilla
Tuoreista Maxar Technologies -yhtiön satelliittikuvista näkyy uutiskanava CNN:n mukaan, että pommitetun Mariupolin draamateatterin laajat kaivaukset ovat käynnissä. Uudet satelliittikuvat on otettu 6. toukokuuta.
Satelliittikuvissa näkyy nostokurkia ja työkoneita teatterilla.
Alue on nyt Venäjän hallinnassa ja taistelujen aiheuttaman sekasorron raivaus on käynnissä useissa osissa kaupunkia.
Mariupolin draamateatteria pommitettiin 16. maaliskuuta. Ukrainalaisviranomaiset syyttivät Venäjää iskusta pommisuojaksi muutettuun draamateatteriin. Teatterin edustalla luki isoin kirjaimin, että sen sisällä on lapsia. Pommisuojassa piileskeli satoja, kenties jopa yli tuhat ihmistä.
Uutistoimisto AP kertoi aiemmin tällä viikolla, että iskussa olisi kuollut 600 ihmistä, joista osa oli rakennuksen sisäpuolella ja osa sen ulkopuolella. AP:n uusi luku on kaksi kertaa suurempi kuin ukrainalaisviranomaisten ilmoittama aiempi luku 300 kuolleesta.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Ukraina-päätöslauselman yksimielisesti – perää rauhanomaista ratkaisua
YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt ensimmäisen Ukrainaa koskevan päätöslauselman sitten Venäjän hyökkäyksen alun. Neuvosto antaa tukensa pääsihteeri António Guterresin pyrkimyksille saada aikaan rauhanomainen ratkaisu.
Pian päätöslauselman hyväksymisen jälkeen Venäjä kaatoi vetollaan toisen päätöslauselmaehdotuksen, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan tuomittiin ja Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa omalle alueelleen.
YK on jäänyt sivurooliin Ukrainan sodassa, koska Venäjä pystyy pysyvänä turvallisuusneuvoston jäsenenä estämään kaikki itselleen epämieluisat toimet ja päätöslauselmat.
(STT)
Ainakin 50 siviiliä evakuoitu Azovstalin terästehtaalta Mariupolissa
Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoo Telegram-kanavallaan, että Ukraina on evakuoinut Azovstalista tänään 50 naista, lasta ja ikääntynyttä ihmistä. Hänen mukaansa operaatio jatkuu huomenna sekä Azovstalista että muualta Mariupolista.
25 siviiliä on uutistoimisto Reutersin mukaan evakuoitu Azovstalin terästehtaan tiloista Mariupolissa ja viety Mariupolin itäpuolella sijaitsevaan Bezimenneen, joka on venäläisjoukkojen miehittämä. Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan 23 siviiliä lisää olisi lähtenyt linja-auton kyydissä tehtaalta.
Reutersin paikalla Bezimennessä olevat toimittajat raportoivat, että paikalle saapui linja-autoja ja YK:n sekä Punaisen Ristin henkilökuntaa on läsnä saattamassa evakuoituja ihmisiä vastaanottopisteelle, jolla organisoidaan evakuointeja. Vastaanottopisteen henkilökunta sanoi odottavansa useita evakuointibusseja Azovstalista.
Yhdysvaltalaisen CNN:n mukaan on toistaiseksi epäselvää, ovatko Bezimenneen tänään tehdyt evakuoinnit Venäjän omia operaatioita vai osa yhdessä YK:n ja Punaisen Ristin kanssa toteutettavia evakuointeja. Mariupolin pormestarinvirasto kertoi CNN:lle, ettei tiennyt uusimmista evakuoinneista. Yhteisoperaatio alkoi torstaina, ja ihmisiä oli tarkoitus evakuoida Azovstalista perjantaina.
Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenko kertoo CNN:n mukaan Ukrainan televisiossa, että evakuointeja on vaikea kommentoida niiden ollessa kesken, mutta hän kertoi evakuointien olevan käynnissä.
"[Evakuointi]prosessi on käynnissä", hän sanoi.
"Kun ihmiset ovat Ukrainan kontrolloimalla alueella, kun he ovat saaneet ensiapua ja ovat turvassa, sitten voimme puhua määristä."
Kansainvälisen Punaisen Ristin jäsenet saattoivat Azovstalin tehdasalueelta evakuoituja ihmisiä Bezimennessä perjantaina.
Viime viikonloppuna tehtaalta saatiin evakuoitua Ukrainan, YK:n ja Punaisen Ristin yhteisoperaatiossa noin sata ihmistä, joista suurin osa jatkoi busseilla Keski-Ukrainan Zaporižžjaan.
Aiemmin perjantaina Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi Telegram-kanavallaan perjantaina, että Azovstalin terästehtaan alueella siviilejä evakuoimaan saapuvaan autoon olisi osunut Venäjän isku. Iskussa kuoli yksi taistelija ja loukkaantui kuusi.
Ukrainalaistaistelija Myhailo Veršynin kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että Venäjän joukot olivat kahden päivän ajan aktiivisesti yrittäneet rynniä tehtaalle, jossa Mariupolin ukrainalaispuolustus pitää viimeistä linnakettaan. Veršynin mukaan Venäjän iskuissa on kuollut myös siviilejä, jotka ovat olleet tehtaan bunkkereissa pommisuojassa jo viikkoja.
Arviot siviilien määrästä Azovstalin tehtaan syövereissä ovat vaihdelleet. Kuvernööri Kyrylenko kertoi torstaina, että siviilejä olisi silloin ollut jumissa tehtaalla noin 200.
Muokkaus kello 21:42: Lisätty Vereštšukin kommentit evakuoinneista.
Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa: Yhdysvaltalaisten vältettävä suuria julkisia kokoontumisia voitonpäivän aikaan
Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa varoitti perjantaina Venäjällä olevia yhdysvaltalaisia, että nämä välttäisivät suuria julkisia kokoontumisia voitonpäivän 9. toukokuuta ympärillä. Suurlähetystön mukaan julkisia kokoontumisia olisi vältettävä "jännitteiden vuoksi". Uutiskanava CNN kertoo asiasta.
Lähetystön mukaan paikallisviranomaiset ovat rajoittaneet liikkumista Moskovassa voitonpäivän juhlintojen tapahtumapaikoilla, joilla juhlallisuuksia myös harjoitellaan ennen maanantaita.
"Aiempina kertoina poliisin läsnäolo tapahtumien ympäristössä on lisääntynyt. Ottaen huomioon jatkuvat jännitteet, Yhdysvaltain kansalaisten tulisi välttää julkisia kokoontumisia", lähetystö sanoi.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on aiemmin kehottanut Yhdysvaltain kansalaisia poistumaan Venäjältä välittömästi.
Ukraina ja maailma valmistautuvat maanantain voitonpäivään, G7-maat kokoustavat sunnuntaina
Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki sanoi perjantaina uutiskanava CNN:n mukaan, että sunnuntaiksi suunniteltu G7-maiden videokokous on tarkoituksella aikataulutettu juuri sunnuntaille 8. toukokuuta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu kokoukseen.
Maanantaina 9. toukokuuta Venäjällä vietetään voitonpäivää, jolloin Venäjällä juhlitaan natsi-Saksasta saavutettua voittoa toisessa maailmansodassa. Valkoisen talon mukaan G7-maiden kokous on tarkoituksella ajoitettu päivää ennen voitonpäivää.
Psakin mukaan on Venäjän presidentti Vladimir Putin on merkinnyt voitonpäivän päiväksi, jolloin juhlittaisiin myös Venäjän voittoja Ukrainassa. Psakin mukaan Putin ei kuitenkaan ole voittanut.
Aiemmin kerrottiin Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston mukaan Venäjä olisi valmistautumassa julistamaan liikekannallepanon 9. toukokuuta. Putin saattaa julistaa sodan Ukrainalle voitonpäivänä, useat länsimaiden viranomaiset sanoivat.
Aiemmin tällä viikolla Ukrainan hallinto väitti, että Venäjä aikoisi järjestää voitonpäivän paraatin Mariupolin satamakaupungissa. Mariupol on ollut 24. helmikuuta alkaneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien yksi sodan keskeisimmistä taistelupaikoista.
Kreml sanoi perjantaina, ettei se ole varma, järjestetäänkö paraatia Mariupolissa juuri voitonpäivänä, mutta Kremlin mukaan aika voitonpäivän juhlinnalle Mariupolissa koittaa vielä.
Useissa ukrainalaiskaupungeissa on kehotettu välttämään liikkumista ulkona voitonpäivän alla ja itse voitonpäivänä.
Valkoinen talo kiistää tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle venäläiskenraalien tappamiseksi
Valkoisen talon mukaan mediatiedot siitä, että Yhdysvallat olisi tarjonnut Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien tappamiseen, eivät pidä paikkaansa.
Uutistoimisto Reuters kertoo Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psakin lausunnosta.
Aiemmin Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti tarjonneensa Ukrainalle tiedustelutietoja venäläisten kenraalien sijainnista heidän tappamisekseen.
Pentagonin tiedottajan John Kirbyn mukaan ministeriö ei anna tiedustelutietoa korkea-arvoisten sotilasjohtajien sijainnista taistelukentillä. Hän kuitenkin sanoi, että Yhdysvaltain tiedustelu auttaa Ukrainan joukkoja ”puolustamaan maataan”.
Aiemmin The New York Times kertoi, että Yhdysvallat olisi tiedustelutietojensa avulla auttanut Ukrainan armeijaa paikantamaan ja tappamaan useita venäläiskenraaleja sodan aikana.
Reutersin lähteet: Bidenin odotetaan hyväksyvän uuden 95 miljoonan euron asepaketin Ukrainaan
Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin odotetaan hyväksyvän uuden Ukrainaan toimitettavan sotatarvikepaketin, joka olisi kooltaan vähintään noin 95 miljoonaa euroa (100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria).
Asiasta kertoivat kolme yhdysvaltalaisviranomaista uutistoimisto Reutersille perjantaina.
Nimettöminä pysytelleet viranomaiset sanoivat, että uusi sotatarvikepaketti sisältäisi aiempaa enemmän sotatarvikkeita esimerkiksi haupitsien kaltaisiin järjestelmiin.
Zelenskyi: Yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakotettu Venäjälle
Yli 500 000 ukrainalaista on pakotettu Venäjälle sodan aikana, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Islannin parlamentille perjantaille.
"Heidät pakotettiin menemään sinne. Heidän asiakirjansa ja viestintävälineensä takavarikoidaan. Heidät lähetetään tuon vieraan maan kaukaisille alueille sopeutumaan sinne", presidentti sanoi.
Hän korosti puheessaan, että Venäjälle pakotettujen ukrainalaisten määrä ylittää Islannin väestön määrän. Uutiskanava CNN kertoo Zelenskyin puheesta.
Islannin ulkoministeri Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir kiitti Twitterissä Ukrainan presidenttiä voimakkaasta ja koskettavasta puheesta.
Vahvistamattomat mediatiedot: Venäläiseen ohjusfregattiin osunut Ukrainan ohjusisku
Vahvistamattomien mediatietojen mukaan Venäjän laivastoon kuuluvaan ohjusfregatti Admiral Makaroviin Mustallamerellä on osunut Ukrainan ohjus. Aluksen kerrotaan olevan pahasti vaurioitunut. Alus on ollut lähellä Käärmesaarta.
Tiedot pohjautuvat paikallisen mediasivusto Dumskajan raportteihin. Myös sosiaalisessa mediassa lähti perjantaina laajasti kiertämään tieto ohjusiskusta alukseen, samoin useat ukrainalaiset mediat uutisoivat tapauksesta epävarmoihin tietoihin pohjautuen. Tietoja ei ole vahvistettu virallisista lähteistä.
Myös esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi asiasta.
Tietojen mukaan Ukrainan puolustus olisi upottanut laivan Neptune-merimaaliohjuksilla. Kyseessä olisivat samanlaiset ohjukset kuin millä Ukraina upotti Moskva-aluksen huhtikuun puolivälissä.
Asiasta kysyttiin aiemmin perjantaina Kremliltä. Tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei Venäjällä ole tietoa tällaisesta tapauksesta.
BBC:n mukaan länsimaiden puolustusviranomaiset eivät ole nähneet vielä mitään, joka vahvistaisi tiedon ohjusiskusta.
Admiral Makarov otettiin käyttöön vuonna 2017 eli se on varsin uusi. Alus on 125 metriä pitkä ja siihen mahtuu henkilökuntaa noin 200 henkeä. Sen kotisatama on ollut Krimillä sijaitseva Sevastopol.
Alus kuuluu Venäjän Mustanmeren laivaston Admiral Grigorovitš -luokkaan.
Yhdysvaltalainen Forbes arvioi perjantaina, että laiva olisi Ukrainalle houkuttelevin kohde upotetun Moskvan jälkeen.
(Anni Keski-Heikkilä HS, Helmi Muhonen HS)
Zelenskyi voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa Venäjän joukot palaavat samoihin asemiin kuin 23. helmikuuta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että hän voisi hyväksyä rauhansopimuksen, jossa sovittaisiin Venäjän joukkojen palaamisesta niihin asemiin, joissa ne olivat 23. helmikuuta eli päivää ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo asiasta.
BBC:n toimittaja kysyi, mihin Venäjän pitäisi vähintään myöntyä, jotta rauhasta saataisiin sovittua.
"Venäjän joukkojen palaaminen sinne, missä ne olivat 23. helmikuuta. Mutta jotta tämä voisi tapahtua, pitäisi käydä diplomaattista vuoropuhelua. Meidän puoleltamme kaikkia diplomaattisia siltoja ei ole vielä poltettu", hän vastasi.
Zelenskyi ei maininnut vastauksissaan Krimiä, jonka Venäjä miehitti vuonna 2014. BBC:n mukaan Zelenskyin vastaus kuitenkin saattaisi viitata siihen, että hän olisi valmis tunnustamaan Venäjän hallinnan niemimaalla osana rauhanratkaisua.
Ei ollut myöskään selvää, mitä Zelenskyin lausunto tarkoittaisi Donetskin ja Luhanskin alueiden kannalta, sillä osa niistä on ollut Venäjän tukemien separatistien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar