Esitysmateriaalia (Sitaatti internetistä)
| Jos teitä pyydetään luennoimaan sotalapsiasiasta johonkin tilaisuuteen on tämä Helsingin sotalapsi yhdistykselle tehty esitys vapaasti käytettävissänne. |
Lastensiirrot Suomesta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan viime sotien aikana
Suomen valtion sodan aikana 1939-40 ja 1941-46 asettamat tavoitteet lastensiirroille
Talvisodan ajalta ei löydy erillisiä kirjattuja tavoitteita. Toiminta oli hyvin nopeaa, lähes paniikinomaista. Syynä sodan alun terroripommitukset siviiliväestöä kohtaan. Aloite tuli ruotsalaisilta. Välirauhan aikana siirrettiin huonokuntoisia lapsia Ruotsiin kuntoutumaan kesällä 1941 ruotsalaisten aloitteesta. Mukana paljon talvisodan aikana Ruotsissa olleita. Kesällä 1941 Suomi ei ollut halukas siirtämään lapsia Ruotsiin. Syyt: kuljetuskapasiteetin puute ja ”muut syyt”. Uusi tarjous Ruotsista syyskuussa 1941. Sos. ministeri Fagerholm hyväksyi sen välittömästi. Lastensiirtokomitean pöytäkirjassa 3.9.1941 mainitaan jatkosodan lastensiirtojen aloittamisen syiksi: – takaisin vallatun Karjalan jälleenrakentamisessa tarvittavat karjalaisäidit eivät voi viedä mukanaan pieniä lapsiaan. Tavoitteena oli Karjalaan paluun helpottaminen. - elintarvikepula. Tavoitteena oli elintarvikepulan lievittäminen ja lasten saaminen paremman ruokahuollon piiriin. Talvi 1942 ”nälkätalvi”. Jopa armeijan muona-annoksia jouduttiin supistamaan neljänneksellä 15.12.1941. Lastensiirtokomitea loi seuraavat neljä ryhmää lapsista, joita voitiin Ruotsiin siirtää: – karjalaislapset, joiden vanhemmat palasivat jälleenrakennustöihin Karjalaan – pommituksissa vaurioituneiden kotien lapset – invalidien lapset – kaatuneiden lapset, jotka eivät saaneet kummiavustusta.
Perimmäinen
syy väestöpoliittinen: nousevan sukupolven hengen ja terveyden
turvaaminen. Siirrot ajateltiin pienimuotoisiksi ja lyhytaikaisiksi (6
kk).Sosiaaliministeri Fagerholm laajensi ”siirtokelpoisten" lasten
ryhmää niin,
että loppujen lopuksi kaikki, jotka halusivat lapsensa Ruotsiin lähettää, voivat sen tehdä. Perusteluja ei kontrolloitu, ratkaisevaa oli perheen äidin mielipide isän rintamalla olon vuoksi. Asiasta syntyi eräänlainen ”muotivirtaus”, jota kiihdytti valtion tiedotuslaitoksen siirtoja suosiva propaganda ja kaiken kritiikin kieltävä sensuuripäätös tammikuussa 1942. N.25 %:n sotalapsen kohdalla ei ole ilmoitettu syytä Ruotsiin lähettämiseen. Vuonna 1944 lähettämisten syynä Helsingin ja muiden kaupunkiemme terroripommitukset helmikuussa 1944, Karjalan evakuointi ja seuranneen kesän vaikea tilanne rintamalla. Kyseessä oli väliaikainen huoltotoimenpide. Vanhemmilta vaadittiin kirjallinen sitoumus siitä, ettei lasta jätetä missään olosuhteissa pysyvästi Ruotsiin. Toimittiin lapsen parasta tarkoittaen. Kokemuksia tällaisesta avustusmuodosta ei ollut.
Eduskunta keskustelee lastensiirroista
Eduskunnan oikeistopuolueet esittivät v.1942 huolensa lasten menettämisestä (IKL, Kokoomus). Esitettiin vaatimus vuonna 1931 solmitun yhteispohjoismaisen sopimuksen irtisanomisesta. Tämän sopimuksen mukaan adoptio tapahtui lapsen oleskelumaan lainsäädännön mukaisesti ja lapsen kotimaan viranomaisilla oli vain lausunnonanto-oikeus. Taustalla myös poliittisia tekijöitä: haluttiin erkaannuttaa Suomea muista Pohjoismaista ja lähentää Saksaan. Saksan lähettiläs Blücher oli viitannut raportissaan lastensiirtojen herättämään myönteiseen poliittiseen vaikutukseen Suomessa. Oikeistopuolueiden aktiivisuus johti vain adoptioseurannan tarkentumiseen: adoptioanomukset tuli ohjata Suomen ulkoministeriön kautta. Valtiollinen sensuuri kielsi tammikuussa 1942 jyrkästi kaiken Ruotsiin suuntautuvien lastensiirtojen arvostelun. Valtion tiedotuslaitos perusti erillisen yksikön Ruotsiin suuntautuvaa propagandaa varten. Lastensiirtojen hyödyntäminen oli eräs propagandatavoitteista Fagerholm korosti vuonna 1943 henkilökohtaista vastuutaan asiassa. Hänelle oli todetessaan, kunnia-asia tuoda kaikki lapset kotiin: ”Det är liksom en hederssak att också återföra dem till Finland, så att inte några tusen eller några hundraden tappas bort på vägen.” Lastensiirtojen mittasuhteet Yhteensä siirrettyjen lasten lukumäärä kohoaa arviolukuun n. 80.000 lasta. Määrä vastaa suunnilleen vuonna 1939 syntyneiden suomalaislasten kokonaismäärää. Toteutus: siirrot Ruotsiin
(jatkuu)
|
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar