http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset-vapaaehtoiset
https://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ
Talvisodan aikana monissa maissa ilmoittautui vapaaehtoisia
taistelemaan Suomen puolesta. Ruotsalainen noin 8 000 miehen osasto ehti
sotaan mukaan helmikuun lopulla 1940 Sallan alueella, jossa se otti
yhdessä rinnallaan toimineiden norjalaisten kanssa rintamavastuun
suomalaisilta. Ruotsalaisiin joukkoihin kuului myös alun perin
16-koneinen lento-osasto. Ruotsalaisten otettua rintamavastuun
saattoivat suomalaiset siirtää Sallassa olleita joukkoja
Viipurinlahdelle. Sallan taisteluissa kaatui 26 ruotsalaista
vapaaehtoista.
Halukkaita vapaaehtoisia Suomeen oli esimerkiksi Iso-Britanniassa 8
900, Italiassa 5 000 ja Unkarissa 25 000. Hallitusten ulkopoliittinen
varovaisuus ja oman maan edut vaikeuttivat lähtöä. Ruotsalaisten lisäksi
maahamme ehti tulla noin 1 000 tanskalaista, 700 norjalaista, 341
unkarilaista valmiiksi muodostettuna joukkona, 350 amerikansuomalaista
ja 228 Iso-Britannian kansalaista. Valtaosa ei ehtinyt mukaan
sotatoimiin. Sen sijaan tanskalaisia hävittäjälentäjiä osallistui
menestyksellisesti talvisodan ilmataisteluihin.
Ulkomaalaisten vapaaehtoisten psykologinen merkitys oli suomalaisille
hyvin merkittävä sen lisäksi, että huomattavan suuri ruotsalainen
joukko osallistui itse taisteluihin.
Jatkosodassa Suomen asevoimissa taisteli yhteensä noin 7 000
ulkomaalaista vapaaehtoista.
Heistä oli 3 273 virolaisia, 1694
ruotsalaisia, 777 inkeriläisiä ja 204 tanskalaisia. Muista maista oli 74
miestä. Neuvostoliiton suomensukuisista kansoista oli
sotavankileireiltä ilmoittautunut vapaaehtoiseksi lisäksi noin
1 000
miestä.
Pääosa virolaisista eli ”Suomen pojista” oli sijoitettu
Jalkaväkirykmentti 200:aan, ja he taistelivat urhoollisesti Karjalan
Kannaksella kesän 1944 raskaissa torjuntataisteluissa. Saman vuoden
elokuussa rykmentin sotilaat siirrettiin Viroon, jossa he jatkoivat
saksalaisten alaisuudessa taistelua maahan tunkeutuvia
neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan. Ruotsalainen pataljoona toimi
vuonna 1941 Hangon rintamalla. Myöhemmin ruotsalaisista muodostettiin
erillinen komppania, joka taisteli kesällä 1944 Karjalan kannaksella
kunnioituksen ansaitsevalla tavalla.
Jatkosodan ulkomaalaisten vapaaehtoisten merkitys suomalaisille oli
ennen kaikkea tunteessa siitä, että Suomea ei ollut unohdettu sekä avun
tuoma yhteenkuuluvuuden tunne, joka on jatkunut sodan jälkeenkin
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar