Selailen tässä nippua keväisiä lehtiä, joita ei ehtinyt niin tarkemmin katsoa aikanaan ja kesäkin tuli oltua Suomessa.
Siis:
lehti numero12. Kulttuurisivun liitenumerona on 19.3. 2015 tästä sotalapsiasiasta kahdellakin kielellä. Tässä on liite Finska Krigsbarn. Medlemstidning för Riskförbundet Finska Krigsbarn Årgång 20. Nr 2/2015. http://finskakrigsbarn.se
Riksförbundet Finska Krigsbarn ( RFK)
toimii yhdyssiteenä ja tukena paikallisille sotalapsiyhdistyksille ja
edustaa tarvittaessa yhteyksissä viranomaisten, julkisen viestinnän ja
muiden valtakunnallisten yhteisöjen kanssa. Liiton tavoitteena on
edistää sotalasten välistä kanssakäymistä ja kokemusten vaihtoa,
tukea heille tärkeiden henkilöiden etsinnöissä sekä levittää tietoja
lastensiirroista ja sota-ajan tapahtumista. Liitto tukee
lastensiirtojen tutkimusta ja niiden tulosten hyödyntämistä
yhteiskunnassa. Toisen maailmansodan aikana, vuosina
1939-45 lähetettiin Suomesta toisiin pohjoismaihin noin 80 000 lasta.
Suurin osa lapsista tuli Ruotsiin, mutta myös Tanskaan siirrettiin noin
4000 suomalaislasta. Lapset olivat iältään 1-14 vuotiaita, ja lähes
kaikki saapuivat ilman vanhempiaan tai aikuisia lähiomaisia.
Vaikka Ruotsissa vietetty aika saattoi monelle lapselle olla
myönteinen kokemus on se toisille jättänyt lähtemättömän syvät haavat
jotka eivät umpeudu. Lastensiirrot ja niiden vaikutukset ovat merkittävä osa Ruotsin ja Suomen sosiaalihistoriaa. Se ei saa unohtua. Ruotsissa toimii viisi paikallista
sotalapsiyhdistystä, ja koko Ruotsin kattava suoraliittymän
jäsenyhdistys. Keskusliittoon kuuluu lähes 900 jäsentä. Vastaavia
järjestöjä on melkein kaikissa Euroopan maissa.
Löydän artikkelin KAI ROSNELL. Svårt att hitta uppgifter om finska krigsbarn på arkiven i Norge.
(Suomennosta) "Tuula Eskeland ja Ole B Stöer ovat kuitenkin ottaneet selvittääkseen suomalaisten sotalasten Norjaan siirtoja, mikä on vähemmän tutkittuakin ja asiasta on mainintoja vain sulkeissa joidenkin muistelmateosten yhteydessä tai lyhyissä artikkeleissa, joita aiemmat sotalapset ovat kirjoittaneet. Tuula Eskeland on eläkkeelläoleva suomenkielen lehtori Kööpenhaminan yliopistosta. Hän on vuosia toiminut Norjassa,, Oslossa ja Tromsössä ja väitöskirjansa hän teki Norjan suomalaisseutujen suomalaista paikannimistä. Hän on tehnyt myös tutkimusta tanskansuomalaisten lasten kielellisestä kehityksestä.
Ole B.Stöer on advokaatti ja asuu Norjan eteläisimmässä osassa Kristiansandin lähistöllä. Häntä aihe on kiinnostanut siitä asti, kun hän kuuli sukulaistensa kertoneen heillä olleesta suomalaisesta sotalapsesta. Fakta-aineistoa on erittäin vähän. Valtionarkistossa on jonkin verran Oslossa, mutta jokseenkin lajittelemattomana. Puuttuu esim. suomalaislasten täydelliset nimiluettelotkin. Suomen kansallisarkistossa Helsingissä on kuitenkin eräs lista kuljetuksesta joka suoritettiin Pohjoismaisen Avustuskeskuksen toimesta. Lähtö oli 29. helmikuuta Helsingistä ja Osloon tulo 4. maaliskuuta ja matka kulki Tornista haaparantaan ja sieltä örebrohon, josta junaryhmän osa jatkoi Tanskaan ja jokin osa Osloon. Luettelo ei ole kuitenkaan täydellinen ja monta nimeä puuttuu.
Ylipäätänsä mahdotontakin oli saada aikaan kaikista lapsista täydellisiä luetteloita, koska osa matkusti yksityisteitse Norjaan. Muutamia heistä ei edes laskettu "sotalapsiin", koska he matkustivat äitiensä kanssa. Näitä olivat Kristian Olsoni ja Christel Sonck. Kuitenkin heidän äkkipikainen kotiutuksensa järjestettiin organisaatioitten ja konsulaatin avustuksella.
Kai Rosnell kävi Oslossa sijaitsevassa valtionarkistossa elokuussa 2006 löytääkseen tiedon kaikista niistä suomalaislapsista, jotka olivat Norjassa sodan aikana. Hän selasi koko joukon mappeja ja pani muistiin nimet ja Norjan osoitteet kahdeksastakymmenestä (80) lapsesta ja noin kahdestakymmenestä (20) äidistä. On luetteloita myös niistä suomalaislapsista,, joita ryhminä lähetettiin kotiin sen jälkeen kun saksalaiset olivat miehittäneet Norjan 8. huhtikuuta 1940.
Nämä listat eivät ole täydellisiä. Sen takia on vaikea sanoa aivan tarkkaa lukumäärää siitä kuinka monta lasta todellisuudessa on ollut sotalapsina Norjassa.
Kai Rosnell kertoo tehneensä yhteenvedon löytämistään listoista ja tuloksena on 146 lasta ja 43 aikuista. Tämä on huomattavasti enemmän kuin virallinen lukumäärä "107".
Tuula Eskeland ja Ole B Stöer puolestaan ovat löytäeen osan niistä "minun listoistani", jotka mainitsee Aaro Waronen kirjassaan "Sotakokemuksia lapsen silmin" (2011). Heidän on onnistunut myös jäljittää joitain näistä lapsista ja saada heihin yhteys. On tarkoituksena saada haastattelu mahdollisimman monelta.
Tuula Eskeland ja Ole B Stöer ovat lisäksi tavanneet Kai Rosnellin ja he ovat vaihtaneet keskenään informaatiota: He heat saanett kopiot Rosnellilta kaikesta siitä aineistosta, jonka hän Oslosta löysi, sillä he eivät olleet itse käyneet siinä arkistossa. Rosnell toivoo heille onnea Norjaan suuntautuneen sotalapsitoiminnan jatkodokumentointiin ja lupaa auttaa apuansa niin paljon kuin pystyy.
Dokumentaatio on välttämätöntä, jotta Norjan koko panos Suomen ja Suomen lapsien hyväksi ei painu täysin unohduksiin"
Kommentti:
Tuoteryhmä: Suomalaiset kirjat > Historia > Henkilö- ja sukuhistoria > Elämäkerrat. Muistelmat
Kommentti:
- Aaro Waronen"Sotakokemuksia lapsen silmin" (2011). 160 s. Suomen kielellä
Tuoteryhmä: Suomalaiset kirjat > Historia > Henkilö- ja sukuhistoria > Elämäkerrat. Muistelmat
Aaro Warosen kirjassa on niin paljon epäselvää että uskon että suurin osa hänen Norjan "kokemuksista" on keksitty. Ei ole ainakaan totta!
SvaraRaderaAaro Warosen kirjassa on niin paljon epäselvää että uskon että suurin osa hänen Norjan "kokemuksista" on keksitty. Ei ole ainakaan totta!
SvaraRadera