Stalinin kanava- mikä se oli? Kuolemankanava

• Historianet:   21.04.2014 TAUSTATIETO Stalinin kanavasta, jonka  raivauksessa kuoli 50 000 pakkotyövankia. 

Stalin halusi kanavan laivastoa varten

Vartija osoitteli Mosin-kiväärillään uhkaavasti uupuneita ja palelevia vankeja, jotka lähtivät hitaasti kävelemään talvisen koivumetsän halki. Elettiin marraskuuta 1931 Neuvostoliitossa, ja kymmeniätuhansia vankeja oli saapunut Karjalan korpimaiden halki tavaravaunuissa rakentamaan kanavaa Äänisjärveltä Vienanmerelle. Kanavaa pitkin Neuvostoliitto voisi siirtää laivaston aluksia Vienanmeren ja Itämeren välilä nopeasti ja muilta salaa. Se tarjoaisi siis Neuvostoliitolle mahdollisuuden rakentaa vahva pohjoinen laivasto.

Stalin oli valmis uhraamaan tuhansia vankeja

Salaisen poliisin OGPU:n johtaja Genrih Jagoda sai kanavahankkeen johdettavakseen, ja hän päätti, että se toteutettaisiin pakkotyönä Gulag-vankileireillä. Kaikkialta maasta kuljetettiin 130 000 vankia Karjalaan raatamaan Stalinin unelman kimpussa alkeellisissa olosuhteissa henkensä kaupalla. 

Lue artikkeli Stalinin kuolemankanavasta ja työleiriläisten kärsimyksistä Karjalan korpimailla TK-Historiasta 7/2014.

• Hemmo Koskimies kirjoittaa Arvo Tuomisen  Stalinin kanava-dokumentista

TV1 näytti eilen 5.11. 2012  mielenkiintoisen ja loistavan Arvo Tuomisen tekemän dokumentin Stalinin kanavasta. Suomalaisille stalinismi on niin suuri mysteerio, että se halutaan kuitata venäläisyydellä ja venäläisten pahuudella. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli mitä suurimassa määrin, myös monikansallinen ja kulttuurinen järjestelmä ja ideologia. Arvo Tuomisen dokumentissa Stalinin kanava sijoitetaan oikeaan asemaan ja merkitykseen Neuvostoliiton historiassa.  Kanavasta muodostui Leninin jälkeisen sosialistisen kehityksen yksi erityispiirteistä, jota mallia levitetiin ympäri venäjää. Stalinin kanavan idean ja järjestelmän luoja oli suomenruotsalainen Naftalin Frenkel. Hänen synnyinpaikasta ei ole tietoa, mikä ei se ollut tuohon aikaan mikään poikkeus, sillä virtasihan ihmisiä rakentamaan ihanneyhteiskuntaa ympäri maailman. Miesparka itsekään ei tainnut tietää syntymäpaikastaan. Ruotsia hän kuitenkin puhui ja "suomen ilmeisesti unohtanut". Naftalin itse oli pakkotyössä Solovetsikissa, jossa hän kehitti idean työleireistä ja Stalinin kanavan taloudellisesta markityksestä. Lopulta Frenkel pääsi esittämään "asiansa"  Moskovaan, joka hyväksyttiin ilmeisesti ihan Stalinin itsensä toimesta. Naftalista itsestä tuli projektin itseoikeutettu johtaja. Stalinin kanavasta muodostui "mahtava sosialismin voimainnäyte".   Lapiolla ja hakkuilla ennätysajassa 30 kuukaudessa rakennettu 227 kilometriä pitkä kanava (huomattava osa järviä) syntyi kymmenien tuhansien ihmisten työllä. Frenkel itse ei ollut mikään ideologi, vaan talousmies ja suunnitteli valtavan työn taloudelliselta kannalta. Kymmenien tuhansien työläisten organisoiminen työyksiköihin ja suurimpiin prikaateihin sekä niiden tehokas käyttö maansiirrossa lapiopelillä oli "nerokkuuden" osoitus.

Työläiset jaettiin kolmeen ryhmään.  Riskit- ja sankarityöläiset, jotka tekivät parhaan tuloksen saivat eniten ruokaa,  keskitasoiset heikompivoimaset vähemmä ja kaikista vähimmälle ruuassa jäivät heikoimmat. Tällä systeemillä voimakkaat työläiset pysyivät hengissä ja heikot kuolivat  ja kanavatyö edistyi.

Frenkelillä oli apunaan ympäri Venäjää "kiinniotetut" alan asiantuntijat, jotka osallistuivat työn suunnitteluun ja organisointiin sekä johtamiseen. Stalinin leirin varsinainen ideologia oli s että työnsankaruus ja työkuolema (kärsimys ja orjuus)  johtaa kommunismiin (taivaaseen),  josta saavat nauttia seuraavat sukupolvet. Vankileirin ihmispoloset uskoivat tähän teoriaan ja nöyrtyivät orjatyöhön ilman kapinaa ja uskoivat uuden ihmisen syntyvän (tuonpuoleisessa). Uskomaton, mutta ymmärrettävää maassa, jossa juuri oli suoritettu työväenluokan vallankumous. Maaorjuus jatkui leirityöorjuutena. Olipa Naftalin Frenkel suomenruotsalainen tai ei Stalinin pelasti hänet kuoleman tuomiolta ja Naftalin eli 1960-luvulle asti. Kaikkien maiden proletariaatit eivät myöskään yhtyneet.

Arvo Tuomisen loistavasta dokumentista syntyy uusia ja uusia kysymyksiä, joita varmaan on selvitetty, mutta, joista meillä Suomessa ei ole tietoakaan.

Linkki: