Norjassakin on ollut Suomen sotalapsia

Ruotsinsuomalainen- niminen lehti ruotsalaisessa versiossa kertoi Norjaan esti siirretyistä suomalisista sotalapsista muutaman artikkelin. Koska asia on minulle aivan uusi, niin tässä pistän muutaman rivin muistiin.
Selailen tässä nippua keväisiä  lehtiä, joita ei ehtinyt niin tarkemmin katsoa  aikanaan ja kesäkin tuli oltua Suomessa.
 Siis:
lehti numero12. Kulttuurisivun liitenumerona on 19.3. 2015  tästä sotalapsiasiasta  kahdellakin kielellä.  Tässä on liite Finska Krigsbarn. Medlemstidning för Riskförbundet Finska Krigsbarn Årgång 20. Nr 2/2015. http://finskakrigsbarn.se 

Riksförbundet Finska Krigsbarn ( RFK) toimii  yhdyssiteenä ja tukena paikallisille sotalapsiyhdistyksille  ja edustaa tarvittaessa yhteyksissä viranomaisten, julkisen viestinnän ja muiden valtakunnallisten yhteisöjen kanssa. Liiton tavoitteena on edistää sotalasten välistä kanssakäymistä ja kokemusten vaihtoa,  tukea heille tärkeiden henkilöiden etsinnöissä sekä levittää tietoja lastensiirroista ja sota-ajan tapahtumista.  Liitto tukee lastensiirtojen tutkimusta ja niiden tulosten hyödyntämistä yhteiskunnassa. Toisen maailmansodan aikana, vuosina 1939-45 lähetettiin Suomesta  toisiin pohjoismaihin noin 80 000  lasta. Suurin osa lapsista tuli Ruotsiin, mutta myös Tanskaan siirrettiin noin 4000 suomalaislasta. Lapset olivat iältään 1-14 vuotiaita, ja lähes kaikki  saapuivat  ilman vanhempiaan  tai  aikuisia lähiomaisia. Vaikka Ruotsissa vietetty aika saattoi  monelle  lapselle olla myönteinen kokemus on se toisille jättänyt  lähtemättömän syvät haavat jotka eivät umpeudu.  Lastensiirrot ja niiden vaikutukset ovat merkittävä osa Ruotsin ja Suomen sosiaalihistoriaa. Se ei saa unohtua. Ruotsissa toimii viisi paikallista sotalapsiyhdistystä,  ja koko Ruotsin kattava suoraliittymän jäsenyhdistys. Keskusliittoon kuuluu lähes 900 jäsentä. Vastaavia järjestöjä on melkein kaikissa Euroopan maissa.

Löydän artikkelin KAI ROSNELL.  Svårt att hitta uppgifter om finska krigsbarn på arkiven i Norge.

(Suomennosta) "Tuula Eskeland ja Ole B Stöer  ovat kuitenkin  ottaneet selvittääkseen suomalaisten sotalasten Norjaan siirtoja, mikä on vähemmän tutkittuakin ja asiasta on mainintoja vain sulkeissa joidenkin muistelmateosten yhteydessä tai lyhyissä artikkeleissa, joita aiemmat sotalapset ovat kirjoittaneet. Tuula Eskeland on eläkkeelläoleva suomenkielen lehtori Kööpenhaminan yliopistosta.  Hän on vuosia toiminut Norjassa,, Oslossa ja Tromsössä ja väitöskirjansa hän teki Norjan suomalaisseutujen suomalaista paikannimistä. Hän on tehnyt myös tutkimusta tanskansuomalaisten lasten kielellisestä kehityksestä. 

Ole B.Stöer on advokaatti ja asuu Norjan eteläisimmässä osassa Kristiansandin lähistöllä.  Häntä aihe on kiinnostanut siitä asti, kun hän kuuli sukulaistensa kertoneen heillä olleesta  suomalaisesta sotalapsesta.  Fakta-aineistoa on erittäin vähän. Valtionarkistossa on jonkin verran Oslossa, mutta jokseenkin lajittelemattomana. Puuttuu esim. suomalaislasten täydelliset  nimiluettelotkin. Suomen kansallisarkistossa Helsingissä on kuitenkin eräs lista kuljetuksesta joka suoritettiin Pohjoismaisen Avustuskeskuksen  toimesta. Lähtö oli 29. helmikuuta Helsingistä ja Osloon tulo 4. maaliskuuta ja matka kulki Tornista haaparantaan ja sieltä örebrohon, josta junaryhmän osa  jatkoi Tanskaan ja  jokin osa Osloon. Luettelo ei ole kuitenkaan täydellinen ja monta nimeä puuttuu. 

Ylipäätänsä  mahdotontakin oli saada aikaan kaikista lapsista  täydellisiä luetteloita, koska osa matkusti  yksityisteitse Norjaan. Muutamia heistä ei edes laskettu "sotalapsiin", koska he matkustivat  äitiensä  kanssa.  Näitä olivat  Kristian Olsoni ja Christel Sonck. Kuitenkin heidän äkkipikainen kotiutuksensa järjestettiin organisaatioitten ja konsulaatin avustuksella. 

Kai Rosnell kävi Oslossa sijaitsevassa  valtionarkistossa  elokuussa 2006 löytääkseen tiedon kaikista niistä suomalaislapsista, jotka olivat Norjassa sodan aikana.  Hän selasi koko joukon mappeja ja pani muistiin nimet ja Norjan  osoitteet  kahdeksastakymmenestä (80) lapsesta ja noin kahdestakymmenestä (20)  äidistä. On luetteloita myös niistä suomalaislapsista,, joita ryhminä lähetettiin kotiin sen jälkeen kun saksalaiset olivat miehittäneet Norjan 8. huhtikuuta 1940. 

Nämä listat eivät ole täydellisiä. Sen takia on vaikea sanoa aivan tarkkaa lukumäärää siitä kuinka monta lasta todellisuudessa on ollut  sotalapsina Norjassa. 

Kai Rosnell kertoo tehneensä yhteenvedon löytämistään listoista ja tuloksena on 146 lasta ja 43 aikuista. Tämä on huomattavasti enemmän kuin virallinen lukumäärä "107". 

Tuula Eskeland ja Ole B Stöer puolestaan ovat  löytäeen osan niistä  "minun listoistani",  jotka  mainitsee Aaro Waronen kirjassaan "Sotakokemuksia lapsen silmin" (2011). Heidän  on onnistunut myös jäljittää joitain näistä lapsista ja saada heihin yhteys.  On tarkoituksena saada haastattelu mahdollisimman monelta.

Tuula Eskeland ja Ole B Stöer ovat lisäksi  tavanneet Kai Rosnellin ja  he ovat  vaihtaneet keskenään informaatiota: He heat saanett kopiot Rosnellilta  kaikesta siitä aineistosta, jonka hän Oslosta löysi, sillä he eivät olleet  itse käyneet siinä arkistossa.  Rosnell toivoo heille onnea Norjaan suuntautuneen sotalapsitoiminnan  jatkodokumentointiin ja lupaa  auttaa  apuansa  niin paljon kuin pystyy. 

Dokumentaatio on välttämätöntä, jotta Norjan koko panos Suomen ja Suomen lapsien hyväksi ei painu  täysin unohduksiin"

 Kommentti:

• Aaro Waronen"Sotakokemuksia lapsen silmin" (2011). 160 s.  Suomen kielellä

Tämä kirja on kertomus pienestä helsinkiläisestä Aaro-pojasta. Aaro oli yksi niistä seitsemästäkymmenestä tuhannesta lapsesta, jotka lähetettiin Suomesta sodan jaloista pakoon. Matka Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan oli monelle lapselle hyvin traumaattinen kokemus, joka vaikutti vielä sodan jälkeisinä vuosina heidän elämäänsä.

Tuoteryhmä: Suomalaiset kirjat > Historia > Henkilö- ja sukuhistoria > Elämäkerrat. Muistelmat

• http://www.norna.org/?q=l-nkar