SARIOLA Mauri ( 15.11. 1924 Hattula - 9.11.8. 1985 Hki)
(Marskin ritarit. 81. painos 5. painos ISBN 951-35-0053-5. Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino, Espoo 1977.
Sariolan sadosta tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauri_Sariola.
Sariolan kirjassa huokuu tuo armeijä-alan sanasto kaikin tavoin.
Tuolta Iltatähden hyllyltä löysin tämän Sariolan kirjan. Siinä näkyy kirjailijan hyvä tuntemus puolustusvoimien rakenteesta ja sanastosta. Otan tähän esimerkin käskynsiirtojärjestelmästä päämajan pöydältä toteuttamistasoon.
sivulta 186
-Lopulta tuli vallan päämajasta käsky--erään asemasotavaiheen aikana-
Käsky lähti päämajasta armeijakuntaan.
Sieltä se lähetettiin divisioonan esikuntaan.
Tämä antoi käskyn mennä oikeaoppisen virkatien mukaan alaspäin rykmenttiin.
Sieltä se välitettiin pataljoonaan.
Komppanianpäällikkö antoi (havaitusta pesäkkeestä) käskyn joukkueenjohtajana toimivalle vänrikille. Tämä antoi käskyn mennä eteenpäin alikersantille, joka johti puolijoukkuetta.
Alikersantti ryhtyi (itse) muutaman miehen kanssa yritykseen, offensiiviin.
Hän olisi voinut työntää tehtävän vielä korpraalille.
Sodan päätyttyä ryhdyttiin etsimään syyllisiä--
Marskin Ritareita on 191. Mauri Sariola kuvaa kirjassaan haastattelun aikana elossa olleen 35 ritarin elämästä välähdyksen ikuistaen myös ritarien puhetapaa ja ilmaisuja. Näistä miehistä on mainittu Einar Schadewitz, Gustaf Magnusson, Vilho Rättö, Kaarlo Linnakko, Pentti Iisalo, Eino Mallila, Gregorius Ekholm, Hans von essen, Ahti Vuorensola, lauri Skyttä, Toimi Ovaskainen, Paavo Nuotio, lauri heino, Eino Laihiala, Viljo Salminen, Ilmari Honkanen, Osmo Laakso, Esko Karjalainen, Aarne Ahola, Johan Similä, Paavo Suoranta, Toivo Ovaska, Erkki Korpi, Vilho Pikkarainen, Eino Kiiveri, Auno Kuiri, Olli Aulanko, Carl-Birger Kvikant, Tuomo Gerdt, Timo Koivu, Nils Katajainen, Lauri Törni, Adolf Ehrnroth, Nimetön ritari, Jouko Pirhonen.
ESIPUHEESSA Mauri Sariola kertoo, mitten pohjatiedot perustuvat haastattelukierroksiin ja henkilökohtaiseen tapaamiseen. Siinä vaiheessa ritareista oli 110 elossa. Hän halusi tällä kirjallaan antaa läpileikkauksen ritarien valintaperiaatteista ja samalla kuvan armeijastamme. Syvyysleikkauksessa kirja käsittelee everstistä sotamieheen ja vaakatasossa on otettu huomioon eri aselajit. Ritariksi nimityksen hetken sotilasarvot on mainittu.
Nyt kun kävin Suomessa viimeksi huomasin laivan lehtitarjonnassa olevan ritarista Lauri Törnistä lehden kannessa kuvan ja lehdessä uusden artikkelin oelvan saatavilla:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-lauri-torni-katosi-vietnamin-viidakkoon-thornen-kopteri-yritti-nousta-pilvien-ylapuolelle/
-
18.11. 2015 Iltatähden hyllyltä lainasin toisen Mauri Sariolan kirjan. Se on dekkari Susikoskesta. Juoni on traaginen ja loppua ei tosiaan arvaa edeltä. Tapahtumat sijotautuvat rehevään Hämeeseen ja välillä Helsinkiin.Sodan heijastuksena on kirjassa eräs sotasaaliinaa Suomen maahan johtunut ase .
Sininen Lyhty. ISBN 951-20-1650-8.
Kirjan lehdet alkoivat jo tippua, joten asetin teipin, 3 teippiä,, kolmeen aukeamaan. että pysyy koossa. Vaikutaa siis luetulta kirjalta. 211 sivua.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar