måndag 16 november 2015

Sariolan kirja (1) Marskin ritareista ja virkaohjesäännöistä (2) Susikoskesta .

SARIOLA Mauri ( 15.11. 1924 Hattula - 9.11.8. 1985 Hki)
 (Marskin ritarit. 81. painos  5. painos ISBN 951-35-0053-5. Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino, Espoo 1977. 

Sariolan kirjassa huokuu  tuo  armeijä-alan sanasto kaikin tavoin.
Tuolta Iltatähden hyllyltä löysin tämän Sariolan kirjan.  Siinä näkyy kirjailijan hyvä tuntemus  puolustusvoimien rakenteesta ja sanastosta. Otan tähän esimerkin käskynsiirtojärjestelmästä päämajan pöydältä toteuttamistasoon. 

sivulta 186

-Lopulta tuli vallan päämajasta käsky--erään asemasotavaiheen aikana-
Käsky lähti päämajasta armeijakuntaan
Sieltä se lähetettiin divisioonan esikuntaan
Tämä antoi käskyn mennä oikeaoppisen virkatien mukaan alaspäin rykmenttiin
Sieltä se välitettiin pataljoonaan. 
Komppanianpäällikkö antoi (havaitusta pesäkkeestä)  käskyn joukkueenjohtajana  toimivalle vänrikille. Tämä antoi käskyn mennä eteenpäin alikersantille, joka johti  puolijoukkuetta. 
 Alikersantti ryhtyi (itse)  muutaman miehen kanssa yritykseen, offensiiviin.
Hän olisi voinut työntää tehtävän vielä korpraalille. 
Sodan päätyttyä ryhdyttiin etsimään syyllisiä--

Marskin Ritareita on 191. Mauri Sariola  kuvaa kirjassaan haastattelun aikana elossa olleen 35 ritarin elämästä   välähdyksen ikuistaen myös  ritarien puhetapaa ja ilmaisuja.  Näistä miehistä on mainittu Einar Schadewitz, Gustaf Magnusson, Vilho Rättö, Kaarlo Linnakko, Pentti Iisalo, Eino Mallila, Gregorius Ekholm, Hans von essen, Ahti Vuorensola, lauri Skyttä, Toimi Ovaskainen, Paavo Nuotio, lauri heino, Eino Laihiala, Viljo Salminen, Ilmari Honkanen, Osmo Laakso, Esko Karjalainen, Aarne Ahola, Johan Similä, Paavo Suoranta, Toivo Ovaska, Erkki Korpi, Vilho Pikkarainen, Eino Kiiveri, Auno Kuiri, Olli Aulanko, Carl-Birger Kvikant, Tuomo Gerdt, Timo Koivu, Nils Katajainen, Lauri Törni, Adolf Ehrnroth, Nimetön ritari, Jouko Pirhonen.

ESIPUHEESSA Mauri  Sariola kertoo, mitten pohjatiedot perustuvat haastattelukierroksiin ja henkilökohtaiseen tapaamiseen. Siinä vaiheessa ritareista oli 110 elossa. Hän halusi  tällä kirjallaan antaa läpileikkauksen ritarien valintaperiaatteista  ja samalla kuvan armeijastamme. Syvyysleikkauksessa kirja käsittelee everstistä sotamieheen ja vaakatasossa  on otettu huomioon eri aselajit. Ritariksi nimityksen hetken sotilasarvot on mainittu.
Nyt kun kävin Suomessa  viimeksi huomasin laivan lehtitarjonnassa olevan ritarista  Lauri Törnistä lehden kannessa kuvan  ja lehdessä  uusden artikkelin oelvan saatavilla: 
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-lauri-torni-katosi-vietnamin-viidakkoon-thornen-kopteri-yritti-nousta-pilvien-ylapuolelle/

-
18.11. 2015 Iltatähden hyllyltä lainasin toisen Mauri Sariolan kirjan. Se on dekkari Susikoskesta. Juoni on traaginen  ja loppua ei tosiaan arvaa edeltä. Tapahtumat sijotautuvat  rehevään Hämeeseen ja välillä Helsinkiin.Sodan heijastuksena on kirjassa eräs  sotasaaliinaa Suomen  maahan johtunut ase .
Sininen Lyhty. ISBN 951-20-1650-8.
Kirjan lehdet alkoivat jo tippua, joten asetin teipin, 3 teippiä,,  kolmeen aukeamaan.  että pysyy koossa. Vaikutaa siis luetulta kirjalta. 211 sivua.




Inga kommentarer:

Skicka en kommentar