Nämä asiat sinun on Venäjän hyökkäyksestä tiedettävä kello 21.40
Kokosimme viisi pointtia Ukrainan sodasta ja siitä, mitä tilanteesta tiedetään 24. helmikuuta kello 21.40.
Ukrainan
sotilaita Mariopolin kaupungin liepeillä 24. helmikuuta sen jälkeen
kun Venäjä oli ilmoittanut sotilasoperaatiosta Ukrainassa.
Aamulehti
Mitä tapahtui aamulla: Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti torstaina aamulla ennen kello viittä Suomen aikaa televisioidussa puheessa, että Venäjä käynnistää sotilasoperaation Ukrainassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi aamulla torstaina 24. helmikuuta. Useat lähteet kertoivat nopeasti räjähdyksistä eri puolilla maata. Venäjän kerrottiin hyökkäävän Ukrainaan useasta suunnasta. Ukrainaan julistettiin poikkeustila. Venäjän maajoukot ylittivät rajan hieman ennen kello kymmentä.
Mikä on tilanne nyt: Etelä-Ukrainassa sijaitseva Mariupol on kovan hyökkäyksen kohteena, kertoo uutistoimisto Reuters. Nimetön diplomaattilähde kertoi Reutersille torstaina, että satamakaupungin laitamilla on havaittu satoja räjähdyksiä.
Kaupunki joutui hyökkäyksen kohteeksi jo aiemmin päivällä. Paikalliset viranomaiset kertoivat, että 26:tta ihmistä hoidettiin sen jälkeen sairaalassa.
Mariupol sijaitsee vain noin 10 kilometrin päässä separitistien hallitsemista alueista.
Venäjä sai aikaisemmin torstaina haltuunsa Tšernobylin ydinvoimalan alueen, kerrotaan Ukrainan presidentinkansliasta uutistoimisto Reutersin mukaan. Lisäksi presidentinkansliasta vahvistetaan, että Venäjä on saanut haltuunsa myös Hostomelin lentokentän alueen lähellä Kiovaa.
Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan julistettiin torstaina illansuussa ulkonaliikkumiskielto. Se on voimassa iltakymmenestä aamuviiteen.
Uutistoimisto AFP:n virallisten lähdetietojen mukaan eri puolilla Ukrainaa on kuollut ainakin lähes 70 ihmistä, joiden joukossa on sekä sotilaita että siviilejä.
Kartta näyttää keskeisiä alueita Ukrainasta.
Miten maailma reagoi: Sotilasliitto Nato on päättänyt aktivoida joukkoja, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukkoja. Asiasta kertoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan suunnitelmissa lähettää Naton joukkoja Ukrainaan. Lähipäivinä Nato lähettää lisää joukkoja liittouman itäosiin.
Maailman johtajat ovat tuominneet hyökkäykset voimakkaasti. G7-maiden johtajat aikovat myös asettaa Venäjää vastaan uusia pakotteita. Moldova ja Liettua aikovat julistaa poikkeustilan Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjällä vangittu oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on arvostellut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Niinistö kuvasi aamun olleen ennakkovaroituksista huolimatta järkytys.
Britannian pääministeri Boris Johnson on kertonut uusista pakotteista, joita maa asettaa Venäjää vastaan vastauksena hyökkäykselle Ukrainaan. Pakotteet koskevat yli sataa venäläistä henkilöä ja toimijaa. Lisäksi Britannia kieltää Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin koneita laskeutumasta lentokentilleen.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi, että Yhdysvallat lisää pakotteita venäläisen eliitin edustajille ja neljälle pankille. Näiden pankkien joukossa on Bidenin mukaan valtiollinen VTB-pankki. Yhdysvallat rajoittaa lisäksi Venäjän mahdollisuuksia käydä kauppaa dollareilla. Venäjän-kaupan rajoitusten arvioidaan leikkaavan puolet Venäjään korkean teknologien tuonnista ja iskevän muun muassa asevoimien modernisoimiseen ja avaruusohjelmaan. Lisäksi Yhdysvallat lähettää lähipäivinä 7000 sotilasta lisää Eurooppaan. Joukot jäävät asemiin Saksaan muun muassa rauhoitellakseen Naton liittolaisia.
Miten tapahtumat ovat edenneet: Maanantaina 21. helmikuuta Venäjä tunnusti Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden. Ukrainan sota on eskaloitunut nopeasti, muutamien viikkojen aikana. Sotaa edelsivät Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiset sotaharjoitukset. Joukkoja Ukrainan rajoille on siirretty marraskuusta lähtien.
Millainen uhka Ukrainan sota on: Tilannetta pidetään uhkaavana myös Euroopan turvallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi aamulla Ylen haastattelussa, että Venäjä haluaa kontrolloida koko naapurustoa. Tilanne on tulenarka, ja se muuttuu koko ajan.
Uutinen päivittyy.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar