- Katson, mitä heijastaa Suomen Aamulehti tänään:
Tiedetään,että Pohjoismaissa naapurimaitten keskistä poliittista jännitystä herättää lentokoneiden viiletys valtiorajan ylittäen ilman tunnistautumista, ehkä vahingossa ehkä härnäyksenä. Tästä presidenttimme on ottanut kantaa ja lehti kirjoittaa näin 10.1. 2018:
Väite: "Suomen aloite lentoturvallisuuden lisäämisestä loi uutta: Nato ja Venäjä ovat pitkästä aikaa edes jostain samaa mieltä. Kun yhteydet ovat auki, niin pitää olla herkkyyttä reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tarjota myös uusia avauksia." (lähde: Sauli Niinistön kampanjasivut verkossa)
Tuomio: Sinne päin
Presidentti Sauli Niinistö tapasi 1. heinäkuuta 2016 Venäjän presidentin Vladimir Putinin Kultarannassa. Niinistö nosti kahdenkeskisissä keskusteluissa ja niiden jälkeisessä lehdistötilaisuudessa esille lentoturvallisuuden parantamisen Itämerellä. Niinistö totesi muun muassa seuraavasti: "Olenkin ehdottanut, että pyrittäisiin Itämeren alueella sopimaan yhteisesti, että transponderit otetaan käyttöön, ettei ilman niitä tapahdu lentoja."
Putin sanoi Venäjän ottavan Itämeren alueen lentoturvallisuuden parantamisen esille seuraavassa Nato–Venäjä-neuvoston kokouksessa.
----
Syksyllä 2016 tasavallan presidentin kanslia tarkensi Helsingin Sanomille, että Niinistö oli keskustellut transpondereiden käytöstä Venäjän presidentinhallinnon silloisen päällikön Sergei Ivanovin kanssa joulukuussa 2015. (29.10.2016) Lisäksi Suomi oli pitänyt Itämeren lentoturvallisuuden parantamista esillä kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa.
---
Vaikka Niinistön kampanjasivuilla kirjoitetaan Suomen aloitteesta, Itämeren lentoturvallisuuden parantaminen oli Naton kirjallisen lausunnon mukaan sen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa esityslistalla jo aiemmin. Tästä myös Niinistö itse on muistuttanut. Kampanjasivuilla annetaan ymmärtää presidentin tehneen uuden avauksen, joka loi jotain uutta. Tämä on siinä mielessä totta, että Niinistön sanat edistivät diplomaattista vuoropuhelua.Itämeren ilmatilassa jännitteet ovat kuitenkin ennallaan. Esimerkiksi kesällä 2017 venäläishävittäjä uhkasi ruotsalaista tiedustelukonetta kansainvälisessä ilmatilassa, minkä seurauksena Ruotsi kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. (27.6.2017) Niinistön kampanjassaan esittämä väite on siis "sinne päin".
Aamulehti onkii myös Suomen 100 vuotiaan valtion alkuhistoriasta asiaa päivän postiin. jokainen suomalainen oli jompaa kumpaa puolta ns punaisia tai valkoisia ja siitä onkin sitten aina jutun juurta. Varsinkin maamme sen aikaisesta verilammikosta, Tampereesta.
https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/lahtareita-punikkeja-ja-vaari-jolla-oli-menneisyys-200646794
Aamulehden nettiversion etusivulle eimahdu ulkomaailman rauhattomuuksia- tyypillinen suomalaisen sanomalehden pääsivu.
- Entä Iltalehti?
Lähinnä uutisissa ihmiskohtaloita ja tragedioita. harvinainen tapaus: valas pelastanut valastutkijan hailta. luonnonilmiöitä. vaikeitten mastopalojen jälkeen sateet aiheuttneet mutavyöryä Kaliforniassa ja maisemat ovat muuttuneet kuin "sodan jälkeisiksi". Tsunamivaroitus karibiaan koska hondurasin lähellä meren alueella ollut matalalla syvyydellä 7.6 maanjäristys, tai siis merenpohjan järistys ja se aiheutanee 0.3 m- 1 m tsunamia vuorovesivaikutuksen nousukorkeuden päälle. Sillä on merkitystä mataalilla saarilla .Siellä on yhdellä liikasentilläkin merkityksesnä. katsoin uutisen vielä CNN:stä ja lähetin linkin Dominicaan sukulaistytölle.
Joku isis-terroristi on oikeuden edessä julmuuksistaan. Venäjän armeijan taholta on siivilöity ammuksia kantavia lennokkeja Syyriassa sodan jåälkisiivouksena. "Wow" tuli heti vastauksena linkkiin. Dominikassa on saatu korjattua kommunikaatioyhteydet syyskuun Maria hurrikaanin jälkeen. Se hurrikaani oli kova koetus monelle Karibian maalle.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801092200656499_ul.shtml
Entä Hesari?
- Myanmar
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005519206.ht
Pohjois-Korea vakuttaa kohdistavansa sotilaallisen aktiivisuutensa " vain Yhdysvaltoja kohtaan, eikä naapuriaan kohtaan.
mutta luonnolliesti rakettikehittelyssa tippuvien rakettien vaara kohdistuu lähelle ennenkuin ne alkavat yltää Yhdysvaltoihin asti. Kerrotaan jopa että jokin raketti olisi tippunut Pohjois-Korean omaan kylään tuhoa aiheuttaen.
- Hesari kirjoittaa tänään Koreoista.
(Tämä on siksi tärkeä ja uusi asia, että otan talteen pitkän sitaatin!)
Peking
Etelä-Korea ja Pohjois-Korea tapasivat tiistaina, mitä jäi käteen?
Jonkin verran urheilumieltä ja hyvää tahtoa, sekä suuri joukko asiantuntijoita, jotka muistuttavat, että puheyhteyden palautumisesta huolimatta perusongelma eli Pohjois-Korean ydinaseohjelma säilyi muuttumattomana.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-In puhui medialle Soulissa varhain keskiviikkona Suomen aikaa.
”Tämä on vasta alku”, presidentti Moon totesi lehdistötilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan. ”Eilinen oli ensimmäinen askel, ja mielestäni saimme hyvä lähdön.”
Seuraava askel on ydinaseohjelman lopettamisesta puhuminen, Moon totesi. Pohjois-Korea ei suostunut puhumaan asiasta ensimmäisessä tapaamisessa.
Yonhap-uutistoimiston mukaan Pohjois-Korean edustajat antoivat ”vahvan vastalauseen” kun eteläkorealaiset yrittivät puhua ydinaseista.
Keskiviikkona Moon totesi olevansa halukas istumaan alas ja keskustelemaan Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa. Moon on valmis tapaamiseen ”milloin tahansa” kunhan se järjestetään oikeissa oloissa.
”Pelkästä tapaamisen ilosta ei kannata tavata. Jos neuvottelu pidetään, olosuhteet pitää olla luotu ja tuloksia on saatava.”
Koreoiden välistä suurta ydinasekeskustelua on kuitenkaan tuskin luvassa lähiaikoina.
Pohjois-Korea totesi tapaamisessa, että sen ydinaseilla on vain yksi maali. Niistä ei siis ole syytä keskustella Etelä-Korean, Venäjän tai Kiinan kanssa.
”Kaikki aseemme, mukaan lukien atomi- ja vetypommit sekä ballistiset ohjukset, on osoitettu ainoastaan Yhdysvaltoihin”, Pohjois-Korean pääneuvottelija Ri Son-gwon totesi Reutersin mukaan.
”Tämän aiheen esille nostaminen saattaisi aiheuttaa negatiivisia seurauksia ja mitätöidä kaikki tänään saavutetut hyvät asiat.”
Etelä-Korean Pyeongchangissa pidetään talviolympialaiset helmikuussa. Tiistain tapaamisen tuloksena varmistui, että Pohjois-Korea osallistuu kisoihin tänä vuonna ja sotavoimien välinen suora puhelinyhteys palautetaan.
Se on ensimmäinen kerta, kun maa lähettää urheilijoitaan olympialaisiin sellaiseen maahan, jonka kanssa se on virallisesti sodassa.
Kun Soulissa järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1988, Pohjois-Korea boikotoi kisoja ja pyrki häiritsemään niitä pudottamalla eteläkorealaisen matkustajakoneen kisoja edeltävänä talvena. Turmassa kuoli 115 ihmistä.
Pohjois-Korean urheilijoiden osallistumista pidetään turvatakuina kisoille, joten uutinen otettiin ilolla vastaan sekä Etelä-Koreassa että muualla
Etelä-Korea ja Pohjois-Korea tapasivat tiistaina, mitä jäi käteen?
Jonkin verran urheilumieltä ja hyvää tahtoa, sekä suuri joukko asiantuntijoita, jotka muistuttavat, että puheyhteyden palautumisesta huolimatta perusongelma eli Pohjois-Korean ydinaseohjelma säilyi muuttumattomana.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-In puhui medialle Soulissa varhain keskiviikkona Suomen aikaa.
”Tämä on vasta alku”, presidentti Moon totesi lehdistötilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan. ”Eilinen oli ensimmäinen askel, ja mielestäni saimme hyvä lähdön.”
Seuraava askel on ydinaseohjelman lopettamisesta puhuminen, Moon totesi. Pohjois-Korea ei suostunut puhumaan asiasta ensimmäisessä tapaamisessa.
Yonhap-uutistoimiston mukaan Pohjois-Korean edustajat antoivat ”vahvan vastalauseen” kun eteläkorealaiset yrittivät puhua ydinaseista.
Keskiviikkona Moon totesi olevansa halukas istumaan alas ja keskustelemaan Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa. Moon on valmis tapaamiseen ”milloin tahansa” kunhan se järjestetään oikeissa oloissa.
”Pelkästä tapaamisen ilosta ei kannata tavata. Jos neuvottelu pidetään, olosuhteet pitää olla luotu ja tuloksia on saatava.”
Koreoiden välistä suurta ydinasekeskustelua on kuitenkaan tuskin luvassa lähiaikoina.
Pohjois-Korea totesi tapaamisessa, että sen ydinaseilla on vain yksi maali. Niistä ei siis ole syytä keskustella Etelä-Korean, Venäjän tai Kiinan kanssa.
”Kaikki aseemme, mukaan lukien atomi- ja vetypommit sekä ballistiset ohjukset, on osoitettu ainoastaan Yhdysvaltoihin”, Pohjois-Korean pääneuvottelija Ri Son-gwon totesi Reutersin mukaan.
”Tämän aiheen esille nostaminen saattaisi aiheuttaa negatiivisia seurauksia ja mitätöidä kaikki tänään saavutetut hyvät asiat.”
Etelä-Korean Pyeongchangissa pidetään talviolympialaiset helmikuussa. Tiistain tapaamisen tuloksena varmistui, että Pohjois-Korea osallistuu kisoihin tänä vuonna ja sotavoimien välinen suora puhelinyhteys palautetaan.
Se on ensimmäinen kerta, kun maa lähettää urheilijoitaan olympialaisiin sellaiseen maahan, jonka kanssa se on virallisesti sodassa.
Kun Soulissa järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1988, Pohjois-Korea boikotoi kisoja ja pyrki häiritsemään niitä pudottamalla eteläkorealaisen matkustajakoneen kisoja edeltävänä talvena. Turmassa kuoli 115 ihmistä.
Pohjois-Korean urheilijoiden osallistumista pidetään turvatakuina kisoille, joten uutinen otettiin ilolla vastaan sekä Etelä-Koreassa että muualla
Monet kansainväliset asiantuntijat ovat pitäneet Koreoiden neuvotteluja Pohjois-Korean yrityksenä iskeä kiilaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean liittolaisuuteen. Tiistain tapaaminen oli ensimmäinen kahteen vuoteen.
Moon vakuutti keskiviikkona, että niin ei tule tapahtumaan.
”Ydinaseeton Korean niemimaa on tavoite, jonka edistämisestä kaksi Koreaa on [aikoinaan] sopinut. Se on perusasia, josta emme tule ikinä luopumaan”, Moon sanoi South China Morning Postin mukaan.
Moon on kannattanut neuvotteluratkaisua Pohjois-Korean kriisiin koko ajan. Verrattuna esimerkiksi Donald Trumpiin, Moonin linja on ollut hyvin maltillinen. Trump on huomattavasti läheisempi esimerkiksi Japanin pääministeri Shinzo Aben kanssa kuin Moonin.
Etelä-Koreassa johto harvemmin julkisesti kritisoi liittolaistaan Yhdysvaltoja, eikä niin tapahtunut nytkään.
”Meillä ei ole näkemyseroja Yhdysvaltain kanssa”, Moon sanoi AFP:n mukaan.
Moon painotti, että Pohjois-Korea saatiin neuvottelupöytään kansainvälisten pakotteiden ansiosta mutta lisäsi, että jos pakotteita kovennetaan entisestään, se voi johtaa yhä kiristyvään tilanteeseen ja arvaamattomiin aseellisiin konflikteihin.
Moon antoi kiitosta neuvotteluista myös Trumpille. Trump on aiemmin todennut, ettei edistysaskelta olisi otettu ilman hänen panostaan.
”Presidentti Trumpin rooli neuvotteluiden toteutumisessa oli todella suuri”, Moon sanoi. ”Haluan ilmaista kiitollisuuteni hänelle.”
Näissä uutisissa maapalle on eräänlainen viipalepuolikas.
katson sen takia kaukaisempia uutisiakin, jota sotavaarat näkyisivät.
- Sydsvenskan
- Aftonbladet mainitsee Tunisian levottomuuksista.
(Mikä syy? vastaus: Tunisian valtiontalous ja budjetti ja verotuspäätökset)
Tunisien.
Fler än 200 personer har gripits i samband med oroligheterna i
Tunisien. Dussintals har skadats i sammandrabbningar, däribland 46
poliser, uppger en talesperson för landets inrikesdepartement.
Protester
har utbrutit i 20 tunisiska städer efter att landets regering
föreslagit en budget i samspråk med sin största långivare,
Internationella valutafonden. De föreslår skattehöjningar på bland annat
bilar, telefonsamtal, internet, hotell samt en prisökning på - SYYRIAN tragedia jatkuu
Syyriassa vielä tänään väestöä lähdössä taas pakenemaan kotikonnuiltaan.
https://www.theguardian.com/world/2018/jan/09/syrian-forces-advance-on-countrys-last-rebe
Tens of thousands of people have fled a government assault on Idlib, Syria’s last rebel-held province, prompting warnings of a humanitarian catastrophe.
The regime advance comes amid what a senior aid worker described as a “systematic” attack on hospitals in the region. Eight have been hit at the end of December and beginning of January. One such attack in the town of Maarat al-Numan on 3 January killed a baby girl, who was just two hours old, and her father. Two nurses and a doctor were wounded.
“The major goals are to deprive people of healthcare, kill opposition medical workers and push people to flee,” said Ahmad al-Dbis, safety and security director for the Union of Medical Care and Relief Organisations (UOSSM), which runs dozens of hospitals in Syria. “The medical situation is a tragedy.”
- BBC kertoo Israelin tapahtumista
Israeli security forces are searching for a suspected Palestinian gunman or gunmen who killed an Israeli settler in the occupied West Bank on Tuesday.
Raziel Shevach, a 35-year-old rabbi and father of six, was attacked as he drove near the settlement outpost of Havat Gilad, west of the city of Nablus.
His car was reportedly hit by dozens of rounds fired from a passing vehicle.
The Israeli army sent reinforcements to the area on Wednesday and set up roadblocks near Palestinian villages.
"Entrances and exits to and from the villages surrounding Nablus will be possible only after security checks," a military statement said.
Chief of Staff Lt-Gen Gadi Eizenkot told reporters: "Our main focus at the moment is on locating and arresting the terror cell, and preventing additional attacks."
Palestinian security sources said they were so far not aware of any arrests.
Klo 15:27 10 Jan 2018
Jatkuu illalla klo 20:16
Raamatun ajoista sota on kuulunut neljään yli-inhimilliseen suureen vitsaukseen, mikä ihmiskutnaa voi kohdata- täässä ei sinänsä oteta huomioonmitään asteroideja ym universaalisia impakteja.
SOTA, KATO, NÄLÄNHÄTÄ ja TAUDIT.
Itse asiasa ei ole sotaa, johon ei kuulu nämä kaikki neljä.
Ilman sotaa valtio kuin valtio pystyy järkevästi kontrolloimaan kadot, ravinnon saannin ja tautitilanteen.
Ei edes tarvitse kuvitella että sotia käyvässä maassa maanviljely kukoistaisi- se voi kukoistaa vasta rauhan aikana, kun on miinat ja muut vaaratekijät seulottu maasta pois. Nykyaikana nälänhätätilanteita käsittelee jo kansainvälsiet järejstöt ja koetaa akuutisti avustaa. Tautien suhteen samoin, mutta sotatilanne on auttajille hengenvaarallinen riski. Jemenissä sairaanhoitohenkilökunta oli niin vaarallisesti altistettu että sieltä vetäydettiin pois (Jemenissä ei ole yhtään toiminnassa olevaa EU-edustustoa tällä hetkellä 10.1. 2018) ja nyt on nähtävissä kammottavaa epidemioiden lisääntymistä ja tilanteen kartoistustakaan ei ole voitu WHO:n taholta tieteellisen tarkasti tehdä. Koleran arvellaan niittäneen jo miljoona. joidenkin tietojen mukaan. Nyt näkyy myös toinen kurjuuden tauti, kurkkumätä (difteria) , leviävän. Siihenkin olisi rokote.
http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2017/medicines-diphtheria-yemen/en/
Paradoxaalista kaikessa on, että maailman rikkain valtio on tämän kurjuuden pesäkkeen naapurivaltio. Suomen valtiolla on hyvät diplomaattiset suhteet huippumoderniin Saudi-Arabiaan, myös terveydenhoidon alalla.
Jemenistä varmaan pitäisi kirjoittaa oma kappaleensa hahmottavaa yhteenvetoa tähän sodansana-blogiin. Mihin on kadonnut se Jemen, jonka tunnen jemeniläisen hebreanopettajani perheen kautta? Se on maa jossa on monituhatvuotinen hieno kulttuurinsa. Miksi se on kuin ajanut päin kalliota ja mennyt murskaksi nykyajan ihmiskunnassa?
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar