R. Mäkelän kirja Lempäälän veteraanien kertomuksista (2010)

31.1. 2011 Meidän kylässä Lempäälässä on paikallisia elävän historian kirjoittajia. Ritva Mäkelä on kirjoittanut jopa meidän sukumme firman, Lempäälän Luontaiskylpylän pienestä historiasta katsauksia. Häneltä tulee nykyisin isompia teoksia. Erästä niistä olen juuri lukemassa: Sota muistoissa. Lempäälän veteraanien kertomuksia. Kirja on ilmestynyt viime vuonna ISBN 978-953-99940-2-1. Siinä on haastattelunsa antanut 64 sotaveteraaniamme, joiden kertomukset esitetään aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Kirjan kokoamisaikana kolme sotaveteraania siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Kyseessä olevat sodat ovat nykyään elävän sukupolven aikaisia.

• Ensinnäkin se sota, joka alkoi Neuvostoliiton hyökätessä 30.11. 1939 Suomen kimppuun, talvisota, joka kesti kaikkiaan 105 päivää.

• Sitten Suomen jatkosota, joka alkoi 25. 6. 1941
• Sitten seurasi välirauha 4.9. 1944.

• Lopuksi tui Lapin sota Suomessa olevaa saksalaisarmeijaa vastaan ja siihen ryhdyttiin 1.10. 1944 ja se sota päättyui 25.4. 1945: viimeiset natsiarmeijalaiset poistuivat Suomesta 27.4. 1944, jolloin maamme katsoi sodan päättyneeksi.

Kirjan tapahtumien seuraamisessa on hyötyä kartoista, joita minulla kotona on:
(1) Suomi Finland Yleiskartta 1: 400 000 Gerneralkarta. Maanmittaushallituksen toimittama . Utgiven av Lantmäteristyrelsen 1943. Helsinki. Maanmittaushallituksen kivipaino.
(2) Salminen Väinö. Viena-Aunus. Itä-Karjala sanoin ja kuvin. Karttaliite. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava 1941.

Minä kuulun juuri sodan jälkeen syntyneeseen sukupolveen. Sotaveteraanien lapset ovat minun ikätovereitani.

W Bartlett et R C Sherrif (Seere Sario) . Matkan pää (1934, WSOY)

Luin lokakuussa 2011  käännöskirjan. Kääntäjä oli Seere Sario. Kirja Verner Bartlett et R.C. Sherrif . Matkan pää. Kirjassa on 324 sivua. Se on myös WSOY:n painama , Porvoossa 1934. Uotin kirjastossa sen numero on 98. mustakantinen.
Tämä kirja kertoo ensimmäisen maailmansodan päivistä kuinka englantilaiskoulupojat kaverukset kasvavat, tulivat asevelvollisuusikään ja sitten heidät lähetetään tehtäviinsä Saksaa vastaan käydyn sodan eturintamaan liittoutuneitten joukossa Ranskan maalla. Saksa hyökkäsi kaakossa La Frereen asti. Sotamarsalkka Sir Douglas Haigin päiväkäsky mainitaan sisällöltään kirjan loppulauseena. Yksinkertaista ja mielenkiintoista ja realistista luettavaa.

K. Wilkuna,Lövingin seikkailut (1936) Suomen heimosta 1700-luvulla

Lokakuu 2011. Olen lukenut muutamia 1920- 1930-luvulla julkaistuja suomalaisia kirjoja kuten:

Kyösti Wilkuna: Lövingin seikkaillut. Kirja kertoo Isonvihan ajoista pikkuvihan alkupäiviin. 1700- luvun Suomen heimon tilanteesta.
Kirja perustui Tapani Löfving nimisen suomalaisen Narvassa syntyneen miehen päiväkirjaan. Hän syntyi 23. 12. 1689 ja kuoli majurina Porvoossa Hommenäs- kruununtilallaan 87 vuotiaana 22 lokakuuta 1777. Hän oli tosiaan aikansa Simson ja Daavid suomalaisheimoissa.
Kirja on julkaistu vuonna 1936 ja WSOY painoi sen Porvoon laakapainossa.
Kirja kuuluu Uotin luontaiskylpylän asiakaskirjastoon ja on numero 40 Uotin mustakantisessa alkuperäissarjassa.

Lapin sodan ajalta kuvausta , Tornion maihinnousu 1944

Lempäälän kirjastosta  havaitsin    vuodelta 1965 oleva kirja, jonka Arvi A. Karisto oy on painattanut Hämeenlinnassa.  Kirja on dokumenttiteos, muistelma, kuvaus, missä seurataan suomalaisten miesten matkaa Kolmannen valtakunnan saksalaisarmeijan vankeina , kun suomalaisten oli käännytettävä saksalaiset pois Suomesta toisen maailmansodan loppuvaiheitten aikana. Pauli Haapakoski, yksi vankkurien vetäjistä, on tarkastanut, että romaani vastaa tositapahtumia. Natsiarmeijan karkoitusoperaatiossa natsit noudattivat poltetun maan taktiikkaa etääntyessään Suomesta ja suomalaiset olivat ärhäkästi kannoilla, mutta osa suomalaisista joutui vangiksi ja niin heitä joutui Tornion tienoolta kuolemanmarssiin, joka alkoi Rovaniemeltä Skibotniin Norjaan ja sieltä laivalla Mo-i Ranan kauppalaan, sieltä junalla Trondheimin kautta Osloon ja edelleen Tönsbergin vankileiriin, sieltä Kongsvingeriin, eräänlaiselle uudelleenkoulutusleirille ellei viety Saksaan. Muutama jääkäri pakeni sieltä rajan yli Ruotsiin ja pystyi palaamaan Suomeen, joten asiasta on saatu tietoa.

Sanastoa:
Törnsberg
Under Tysk ockupation av Norge i Världen kriger II, Berg koncentrationsläger konstruerades nära Tønsberg. I 1948 blev Tønsberg domkyrkastad av Stift av Tunsberg (Tunsberg bispedømme) skapat när länen av Buskerud och Vestfold avskildes från Stift av Oslo.

Kongsvinger
Fästningen har aldrig intagits i strid. Under andra världskriget fanns bland annat en SS-skola inlogerad på fästningsområdet för det norska germanska SS under polisministern Jonas Lie i Vidkun Quislings regering. Kongsvingers fästning finns på Norska Wikipedia om Kongsvinger, se nedan.

Jos hakee netistä Pauli Haapakoski -nimellä, saa mm seuraavaa tekstiä vastaukseksi:

Sitaatti

Saksalaisen Konekiväärikomppania 13:n historiikki kertoo:

”Se oli taistelun loppu Tornion pohjoispuolella. Suomalaisista ja saksalaisista oli tullut vihollisia, aseveljistä voittajia ja voitettuja, vangittuja ja valtiaita. Se oli katkera loppu pataljoonalle, joka oli vuosikausia selvinnyt ilman tällaista verenvuodatusta. Nyt oli kuolleita Tornion niityillä ja pelloilla enemmän kuin kaikkina näinä vuosina yhteensä. Haavoittuneiden määrä oli epätavallisen suuri. Komppanian johtajista kaatuivat yliluutnantit Kiefer ja Erhard, esikuntavääpeli Bischof. Liian moni sotilas menetti henkensä. Valitettavasti tarkkoja lukuja ei ole. … Monet haavoittuneet, joukossa toisen ja kolmannen komppanian johtajat kapteeni Cremer ja kapteeni Bellman, ja ne, jotka näistä kauhuista hengissä selvisivät, vangittiin ja kuljetettiin … Venäjän vankileireillä he viruivat aina vuosiin 1948 – 49 ja pitempäänkin.” 

Kulju kuvaa Kivirannan - Alavojakkalan motin laukeamisen jälkinäytöstä:

”Iltapäivällä Suomen III Armeijakunnan upseerit saapuivat paikalle seurassaan venäläinen eversti, joka sai nyt todisteita välirauhansopimuksen täyttämiselle. Motin alueelta löytyi kaatuneiden lisäksi runsaasti sotasaalista itänaapuriin toimitettavaksi. Venäläiseversti saattoi tyytyväisenä tarkastella edustamansa suurvallan politiikan jälkiä, kun samaan aikaan suomalaiset kantoivat kaatuneitaan tien varteen viimeistä matkaa varten. Saksalaiset kaatuneet jätettiin pitkäksi aikaa kentälle todisteiksi taistelujen rajuudesta. … ” 

Kulju ei mässäile sodan kauhuilla, mutta jos jollakin tämän päivän ihmisellä elämän ja sodan realiteetit ovat hukassa, voisi Kuljun teoksen lukeminen olla hyväksi. Itsensä huonoon fyysiseen kuntoon päästäneen nykyisen nuoren ikäpolven kannattaisi myös tutustua sodan vaatimiin rasituksiin ja suorituksiin. Historiattomien pintaliitäjien tulisi ehdottomasti opiskella Suomen historiaa, opiskelun voisi aloittaa vaikka Kuljun teoksesta ”Tornion maihinnousu 1944. Lapin sodan avainoperaatio”. ...

Oma kommentti.

Suoraan sanoen K Isotalon kirja vuodelta 1965 ei ole koskaan osunut tielleni aiemmin ja minulla on ollut tosiaan tyhjä aukko tietämyksessä mitä tulee vaiheisiin, jolloin natsisaksalaiset alkoivat kadota Suomesta. Henkilökohtaisesti tiedän sen mitä lempääläläiset tietävät. Että Lempäälässä oli internoimisleiri 1944-5 kun natsien sota-onni alkoi muuttua tappioksi, Internoidut olivat saksalaisia, unkarilaisia tai heidän kanssaan naimisissa olleita suomalaisia. Isäni puhui hyvin saksaa ja toimi tulkkinakin tarvittaessa. Olen ajatellut kirjoittaa joitain kappaleita Isotalon kirjasta netille. Olen viikon sisällä jo kaksi kertaa lukenut kirjan kannesta kanteen. Tämä  artikkeli on Eläkepäivätblogistani vuodelta 2011

Jemenin kurjuuden tila. UNHCR raporttia

Sitaatti UNHCR  teksistä. 

The world cannot afford to let Yemen slip into the abyss.”

Ayman Gharaibeh, UNHCR Representative to Yemen

Fighting in Yemen, already one of the poorest countries in the Middle East, has severely compounded needs arising from long years of poverty and insecurity. The worsening violence has disrupted millions of lives, resulting in widespread casualties and massive displacement, and the situation is rapidly deteriorating.

Civilians bear the brunt of the crisis, with 22.2 million Yemenis now in need of humanitarian assistance. Those forced to flee their homes are especially at risk. 2 million people now languish in desperate conditions, away from home and deprived of basic needs. The situation is so dire that almost 1 million displaced Yemenis have lost hope and tried to return home, even though it is not yet safe.
Yemen is facing a humanitarian catastrophe. Without help, many more lives will be lost to violence, treatable illnesses or lack of food, water and shelter.

What is UNHCR doing to help?

We provide life-saving aid to displaced Yemenis, as well as to refugees and asylum-seekers, across the country.
Under the humanitarian coordination system in Yemen, we lead in the provision of protection, shelter and non-food items. We provide emergency shelter, mattresses, blankets, sleeping mats, kitchen sets, buckets and more to help those displaced and most vulnerable. Our assistance has reached people in need in all 20 governorates affected by the conflict.
Our shelter kits help families repair homes damaged in the conflict, and we refurbish public buildings and settlements that now host displaced families. We support health facilities that serve refugees, asylum-seekers and Yemenis affected by violence, and we work to prevent and control the spread of cholera, which has arisen as a result of the conflict.
We provide legal and financial assistance as well as psycho-social support services to help those affected by the war.
We also continue to protect and support more than 280,000 refugees and asylum-seekers, mainly from the Horn of Africa, who remain in Yemen despite the conflict and are particularly at risk.
However, limited funding for our work in Yemen – currently only 47 per cent – means we are not able to fully address these massive needs, limiting our capacity to provide life-saving relief.

More information:

• Data on arrivals from Yemen in other countries
• Yemen – weekly update (10-16 November 2017)

Sotahistoriaa Berliinin valtauksesta 1945.

https://artiklar.krigsmyter.nu/484e4bfd/8f433da1-nazitysklands-apokaplyps
Slaget vid Seelow, Oderdalen 16.-19. 4. 1945
Tämä apokalyptinen taistelu kuvataan linkissä. se oliSeelowin kohdalla maailman siihenastisista suurin tykistöhyökkäys ja ensimmäinen vaihe 77 venälisen divisioonan  hyökkäyksessä 16. 4. 1945. tämä toistelu tapahtui päivinä 16-19.4. 1945.

Miten  Pauli Huhtalan kirja Toinen maailmansota (1948 Otava Hki) hahmottaa   painotuoreessa kirjassaan suuret rintamaliikkeet  siltä  kriittiseltä ja ratkaisevalta kevättalvelta 1945 ? Siteeraan hänen kirjastaan sivulta   332-7  yleisnäkymää, joka Suomessa oli vuonna 1948 näistä tapahtumista. Suomalaiillahan oli itsellään oma   olemassaolo  kyseessä samalla.
--kuin  pienellä lammaslaumalla kun suuret  saurukset  ottelevat keskenään apokalyptistä sotaa.

Sivu 332
VENÄLÄISTEN TALVIHYÖKKÄYS
Unkarissa taistelut alkoivat jo tammikuun 2. päivänä, saksalaisten ryhtyessä vastahyökkäykseen molemminpuolin Tonavaa Budapestin länsi- ja luoteispuolella pyrkimyksenä tukea Budapestin puolustusjoukkojen taistelua. Vastahyökkäys sai aluksi hyvän vauhdin, ja venäläisten oli tyhjennettävä aikaisemmin valtaamansa Esztergom ja Szekesfehervar. Mutta saksalaisten vastahyökkäys ei voinut kestää yli kolminkertaista ylivoimaa, ja tammikuun loppuun mennessä 1945 se oli ehtynyt saamatta aikaan helpotusta Budapestin puolustukselle.

Puolan suunnalla venäläisten hyökkäys alkoi tammikuun 12. päivänä 1945  lähes 700 km:n levyisellä rintamalla. Venäläiset  suuntasivat hyökkäykseen erittäin vahvojen armeijaryhmien ohella aivan  tavattoman voimakkaat lento-, panssari- ja tykistövoimat.

Hyökkäyksen painopiste oli aluksi Varsovan suunnalla, missä venäläiset ensimmäisten hyökkäyspäivien kuluessa onnistuivat saartamaan kaupungin  ja pakottivat saksalaiset  vetäytymään. Varsova antautui 17.1. 1945, ja siitä alkaen oli koko Puolan rintama yhtämittaisessa aaltomaisessa vyörymisliikkeessä länttä kohti. Venäläisten hyökkäys suuntautui nyt  kolmea päätavoitetta kohti: Etelässä marsalkka Konjevin joukot painoivat saksalaista puolustusta kohti Sleesiaa, keskustassa marsalkka Zukovin joukot hyökkäsivät kohti Posenia, ja pohjoisempana marsalkka Rokossovskin joukot suuntautuivat kohti Danzigia ja Itä-Preussia.

Hyökkäysliike kehittyi eteenpäin viikko viikon jälkeen venäläsiten saavuttaessa yhä uutta maastoa lännessä, saksalaisten vetäytymisen muodostuessa viimein suorastaan paonomaiseksi. Tammikuun 1945 lopulla venäläiset ilmoittivat saksalaisten siihen mennessä menettäneen 800 000 miestä kaatuneina ja 350 000 miestä vankeina; venäläisten käsiin oli saman ilmoituksen mukaan joutunut 3000 lentokonetta, 4500 panssarivaunua ja 12 000 tykkiä.  Nämä luvut voivat olla pyöristettyjä, mutta antanevat kuitenkin jonkinlaisen kuvan saksalaisten pakoretkestä.

MArsalkkqa Rokossovskin joukot saavuttivat tammikuun 26. päivänä Danzigin lahden ja olivat siten etelästä päin saartaneet Itä-Preussin sinne ryhmitetyn voimaryhmän. Saksalaisten vastarinta oli täällä kuitenkin tavattoman sitkeätä. danzig antautui maaliskuun 27. päivnä 1945, mutta Königsbergiä puolustettiin sitkeästi aina 9.4. 1945  saakka.

Pahimpana vaarana saksalaisille olivat kuitenkin Berliiniä kohti hyökkäävät marsalkka Zukovin joukot, joiden etenemisnopeus oli pelottavan suuri. Venäläiset saavuttivat jo tammikuun 1945 lopulla Poznanin kaupungin Varsovan ja Berliinin puolivälissä. Sitkeästi puolustettu Poznan saarrettiin ja antautui vasta helmikuun 1945 lopulla, muta venäläiset jatkoivat viivyttelemättä hyökkäystään sen ohi. Tammikuun lopulla Zukovin joukot tunkeutuivat Saksan Pommeriin ja tammikuun viimeisenä päivänä Brandenburgiin. Tämän jälkeen Zukovin hyökkäys hidastui ja saavutti Oderin vasta maaliskuun 12. päivänä.

Marsalkka Konjevin joukot olivat samanaikaisesti tunkeutuneet Shleesiaan ja saavuttivat leveällä  rintamalla Oderin Breslaun luona helmikuun puolivälissä. Zukovin oikean sivustan joukot saavuttivat Oderin Stettinin suunnassa helmikuun alussa ja valloittivat kuukautta myöhemmin tämän kaupungin.

Unkarin rintamalla taistelut olivat jatkuneet yhtämittaisesti saksalaisten epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen.  Venäläiset kohdistivat erityisen suuria voimia Budapestin valloitukseen. Ratkaiseva taistelu Unkarin pääkaupungista alkoi tammikuun 30. päivänä, ja sitä kätyiin sitkeästi talo talolta kahden viikon ajan. Helmikuun 12. päivänä saarrettiin ja vangittiin Budapestin puolustuksen komentaja, kenraalieversti Wildenbruch ja n. 30 000 suurimmalta osalta haavoittunutta miestä.

Budapestin valloituksen jälkeen Unkarissa alkoi toinen saksalaisten vastahyökkäys, johon Saksa oli irrottanut voimia myös länsirintamalta. Vastahyökkäys alkoi helmikuun puolivälissä ja suuntautui osin Budapestin länsipuolelta, osin Tonavan pohjoispuolelta itään. Tämä vastahyökkäys kesti aina maaliskuun puoliväliin saakka, mutta sillä eivät saksalaiset enää saavuttaneet mitään tuloksia.

Viikkoa saksalaisten vastahyökkäyksen päättymisen jälkeen alkoi venäläisten uusi offensiivi koko Unkarin ja Slovakian rintaman leveydeltä- Tähän hyökkäykseen osallistui kolme venäläistä armeijaryhmää: Tolbuhinin, Malinovskin ja Petrovin.  Marsalkka Tolbuhinin armeijaryhmän oikea sivusta
 hyökkäsi Tonavan suunnassa Wieniä kohti ja sen vasen sivusta bulgarialaisin joukoin vahvistettuna Steiermarkiin, Marsalkka Malinovskin joukot hyökkäsivät Wieniä kohti Tonavan pohjoispuolitse ja kenraali Petrovin  armeijaryhmä, jota tässä vaiheessa komensi kenraali Jeremenko, Tshekkoslovakiassa Prahaa kohti.
Huhtikuun alkupäivinä 1945 Tolbuhinin joukot saavuttivat Wienin, jolloin alkoi raivoisa taistelu kaupungin omsituksesta. Kymmennen vuorokauden taistelun jälkeen Wien  oli, 13.4. 1945, venäläisten hallussa. Wienin valloituksen jälkeen suunntaaiin venäläisiä voimia hyökkäykseen myös Grazin, Linzin ja Prahan suuntaan.

TAISTELU BERLIINISTÄ
Venäläisten talvihyökkäyksen kulminoituessa Oder-linjalle saksalaiset  ryhtyivät kiireisesti varustamaan tätä viimeistä puolustuslinjaansa, ja venäisten ryhmittäessä joukkojaan uutta hyökkäystä varten jäi saksalaisille muutamien viikkojen hengähdysaika. huhtikuun 1945 puoliväliin mennessä lännestä hyökkäävät Liittoutuneet olivat Reinin linjan murrettuaan edenneet nopeasti sisä-Saksaan ja venäläistgen ratkaisuhyökkäyksen alkaessa saavuttaneet yleisen linjan Dresdenin -Leipzigin-Magdeburgin-Hampurin länsipuolella. Liittoutuneet olivat siis suurin piirtein katsottuna lännessä Elbe-linjalla ja idässä Oder-linjalla.

Venäläiset  olivat ryhmittyneet siten, että Stettinin maastossa oleva marsalkka Rokossovskin armeijaryhmä oli valmistautunut hyökkäämään Stralsundin-Wismarin-Rostockin suuntaan Itämeren rannikolle. Zukovin armeijaryhmä oli Küstrinin maastossa Oderin itäpuolella valmiina hyökkäämään Berliiniin ja marsalkka Konjevin armeijaryhmä Görlitzin-Breslaun maastossa valmiina  hyökkäämään osin etelästä Berliinin suuntaan ja pääosin suoraan länteen Elbe-joelle.

Venäläisten hyökkäys alkoi Kustrinin suunnalla huhtikuun 19. päivänä, ja he pääsivät nopeasti ja suurin voimin ylittämään Oderin. berliinin ja Oderin  väliselle 100 km:n alueelle saksalaiset olivat rakentaneet runsaasti tilapäisiä puolustusasemia, mutta mikään niistä ei kyennyt estämään venäläisten  joukkojen vyöryä. Zukovin joukot saavuttivat etumaisilla osillaan berliinin itälaidat jo 23.4. Venäläsiet suutnasivat nyt voimia berliiniä kohti saartaen myös berliinin länsipuolelle; niin että kaupunki oli 25.4. mennessä täydelleen saarrettu. saksalaiset puolustivat pääkaupunkiaan erityisen sitkeästi, mutta taistelu oli toivotonta, koska venäläiset olivat aivan ylivoimaisia. Venäläisten  materiaalipanos Berliinin valloituksessa oli huomattavan suuri, eivätkä saksalaiset puolustusjoukot, jotka suurimmaksi osaksi oli vasta äskettäin palvelukseen kutsuttuja kotijoukkoja, kyenneet torjumaan venäläisten  hyökkäystä. Kymmenikunta päivää Berliinissä riehuivat katutaistelut, mutta 3.5. 1945 kaupunki oli venäläsiten hallussa.

---

• Kommentti: Löydän Seelovin kukkuloiden taistelusta tuoreen wikipediatiedonkin suomeksi ja ruotsiksi.
• https://sv.wikipedia.org/wiki/Slaget_vid_Seelowh%C3%B6jderna

TILANNEKATSAUSTA 10.1. 2018

Katselen tätä blogia ja päivitän.
Koska lähi-idän sodan tilanne tuli genosidiseksi ja veritulvaksi, jätin  sen seuraamisen koska uhrien määrä kasvoi exponentiaalisesti yhtäkkiä ja kansainväliset voimat  stuivat  vaikuttamaan tilanteeseen.
Ehkä nyt on ns. Aftermath - Syyrian sodalle.
Sen takia  katson tätä blogia ja mitä siihen on kertynyt vuodesta 2009 ja siten kerään tilannekatsauksia tällä viikolla Viikko  2  2018.
samalla koetan seuloa minne ihmiskunnassa raivoava genosidihengen  myrskynsilmä on siirtynyt tai siirtymässä.

Soditaanko tänään maapallolla ja missä?

• Katson, mitä  heijastaa Suomen Aamulehti tänään:

www.aamulehti.fi 

Tiedetään,että Pohjoismaissa naapurimaitten keskistä poliittista jännitystä herättää lentokoneiden viiletys  valtiorajan ylittäen ilman tunnistautumista,  ehkä vahingossa ehkä härnäyksenä.  Tästä presidenttimme on ottanut kantaa ja lehti kirjoittaa näin 10.1. 2018:

Lauri Nurmi

Väite: "Suomen aloite lentoturvallisuuden lisäämisestä loi uutta: Nato ja Venäjä ovat pitkästä aikaa edes jostain samaa mieltä. Kun yhteydet ovat auki, niin pitää olla herkkyyttä reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tarjota myös uusia avauksia." (lähde: Sauli Niinistön kampanjasivut verkossa)
Tuomio: Sinne päin
Presidentti Sauli Niinistö tapasi 1. heinäkuuta 2016 Venäjän presidentin Vladimir Putinin Kultarannassa. Niinistö nosti kahdenkeskisissä keskusteluissa ja niiden jälkeisessä lehdistötilaisuudessa esille lentoturvallisuuden parantamisen Itämerellä. Niinistö totesi muun muassa seuraavasti: "Olenkin ehdottanut, että pyrittäisiin Itämeren alueella sopimaan yhteisesti, että transponderit otetaan käyttöön, ettei ilman niitä tapahdu lentoja."
Putin sanoi Venäjän ottavan Itämeren alueen lentoturvallisuuden parantamisen esille seuraavassa Nato–Venäjä-neuvoston kokouksessa.
----

Syksyllä 2016 tasavallan presidentin kanslia tarkensi Helsingin Sanomille, että Niinistö oli keskustellut transpondereiden käytöstä Venäjän presidentinhallinnon silloisen päällikön Sergei Ivanovin kanssa joulukuussa 2015. (29.10.2016) Lisäksi Suomi oli pitänyt Itämeren lentoturvallisuuden parantamista esillä kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa.

---

Vaikka Niinistön kampanjasivuilla kirjoitetaan Suomen aloitteesta, Itämeren lentoturvallisuuden parantaminen oli Naton kirjallisen lausunnon mukaan sen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa esityslistalla jo aiemmin. Tästä myös Niinistö itse on muistuttanut. Kampanjasivuilla annetaan ymmärtää presidentin tehneen uuden avauksen, joka loi jotain uutta. Tämä on siinä mielessä totta, että Niinistön sanat edistivät diplomaattista vuoropuhelua. 
Itämeren ilmatilassa jännitteet ovat kuitenkin ennallaan. Esimerkiksi kesällä 2017 venäläishävittäjä uhkasi ruotsalaista tiedustelukonetta kansainvälisessä ilmatilassa, minkä seurauksena Ruotsi kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. (27.6.2017) Niinistön kampanjassaan esittämä väite on siis "sinne päin".

Aamulehti  onkii myös Suomen 100 vuotiaan valtion alkuhistoriasta  asiaa päivän postiin. jokainen suomalainen oli jompaa kumpaa puolta ns punaisia tai valkoisia ja siitä onkin sitten aina jutun juurta. Varsinkin maamme  sen aikaisesta verilammikosta, Tampereesta.
https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/lahtareita-punikkeja-ja-vaari-jolla-oli-menneisyys-200646794

Aamulehden nettiversion  etusivulle eimahdu ulkomaailman rauhattomuuksia-  tyypillinen suomalaisen sanomalehden  pääsivu.

• Entä Iltalehti?

Iltalehti.fi 
Lähinnä  uutisissa  ihmiskohtaloita ja tragedioita. harvinainen tapaus:  valas pelastanut valastutkijan hailta.  luonnonilmiöitä.  vaikeitten mastopalojen jälkeen sateet aiheuttneet  mutavyöryä Kaliforniassa ja  maisemat ovat muuttuneet kuin "sodan jälkeisiksi".  Tsunamivaroitus karibiaan koska hondurasin lähellä meren alueella ollut matalalla syvyydellä 7.6 maanjäristys, tai siis merenpohjan järistys ja se  aiheutanee 0.3 m- 1 m tsunamia  vuorovesivaikutuksen nousukorkeuden päälle.  Sillä on merkitystä mataalilla saarilla .Siellä on yhdellä liikasentilläkin merkityksesnä. katsoin uutisen vielä  CNN:stä ja lähetin linkin  Dominicaan   sukulaistytölle.
Joku isis-terroristi on oikeuden edessä julmuuksistaan.   Venäjän  armeijan taholta on  siivilöity  ammuksia kantavia lennokkeja Syyriassa sodan jåälkisiivouksena. "Wow" tuli heti vastauksena linkkiin. Dominikassa on saatu korjattua  kommunikaatioyhteydet  syyskuun  Maria hurrikaanin jälkeen.  Se hurrikaani oli kova koetus  monelle Karibian maalle.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801092200656499_ul.shtml

Entä Hesari?

• Myanmar 

Genosidinen aalto  Myanmarissa kohdistuu Rohinga nimiseen heimoon tai kansaan. 
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005519206.ht

Pohjois-Korea vakuttaa kohdistavansa  sotilaallisen aktiivisuutensa " vain Yhdysvaltoja kohtaan, eikä naapuriaan kohtaan.
mutta luonnolliesti rakettikehittelyssa tippuvien rakettien  vaara kohdistuu lähelle ennenkuin ne alkavat yltää Yhdysvaltoihin asti. Kerrotaan jopa että jokin raketti olisi tippunut Pohjois-Korean omaan kylään tuhoa aiheuttaen.

• Hesari kirjoittaa  tänään Koreoista.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005518994.html
(Tämä on siksi tärkeä ja uusi asia,  että otan talteen pitkän sitaatin!) 

Katriina Pajari HS

Julkaistu: 10.1. 7:49

Peking

Etelä-Korea ja Pohjois-Korea tapasivat tiistaina, mitä jäi käteen?
Jonkin verran urheilumieltä ja hyvää tahtoa, sekä suuri joukko asiantuntijoita, jotka muistuttavat, että puheyhteyden palautumisesta huolimatta perusongelma eli Pohjois-Korean ydinaseohjelma säilyi muuttumattomana.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-In puhui medialle Soulissa varhain keskiviikkona Suomen aikaa.
”Tämä on vasta alku”, presidentti Moon totesi lehdistötilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan. ”Eilinen oli ensimmäinen askel, ja mielestäni saimme hyvä lähdön.”
Seuraava askel on ydinaseohjelman lopettamisesta puhuminen, Moon totesi. Pohjois-Korea ei suostunut puhumaan asiasta ensimmäisessä tapaamisessa.
Yonhap-uutistoimiston mukaan Pohjois-Korean edustajat antoivat ”vahvan vastalauseen” kun eteläkorealaiset yrittivät puhua ydinaseista.
Keskiviikkona Moon totesi olevansa halukas istumaan alas ja keskustelemaan Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa. Moon on valmis tapaamiseen ”milloin tahansa” kunhan se järjestetään oikeissa oloissa.
”Pelkästä tapaamisen ilosta ei kannata tavata. Jos neuvottelu pidetään, olosuhteet pitää olla luotu ja tuloksia on saatava.”
Koreoiden välistä suurta ydinasekeskustelua on kuitenkaan tuskin luvassa lähiaikoina.
Pohjois-Korea totesi tapaamisessa, että sen ydinaseilla on vain yksi maali. Niistä ei siis ole syytä keskustella Etelä-Korean, Venäjän tai Kiinan kanssa.
”Kaikki aseemme, mukaan lukien atomi- ja vetypommit sekä ballistiset ohjukset, on osoitettu ainoastaan Yhdysvaltoihin”, Pohjois-Korean pääneuvottelija Ri Son-gwon totesi Reutersin mukaan.
”Tämän aiheen esille nostaminen saattaisi aiheuttaa negatiivisia seurauksia ja mitätöidä kaikki tänään saavutetut hyvät asiat.”
Etelä-Korean Pyeongchangissa pidetään talviolympialaiset helmikuussa. Tiistain tapaamisen tuloksena varmistui, että Pohjois-Korea osallistuu kisoihin tänä vuonna ja sotavoimien välinen suora puhelinyhteys palautetaan.
Se on ensimmäinen kerta, kun maa lähettää urheilijoitaan olympialaisiin sellaiseen maahan, jonka kanssa se on virallisesti sodassa.
Kun Soulissa järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1988, Pohjois-Korea boikotoi kisoja ja pyrki häiritsemään niitä pudottamalla eteläkorealaisen matkustajakoneen kisoja edeltävänä talvena. Turmassa kuoli 115 ihmistä.
Pohjois-Korean urheilijoiden osallistumista pidetään turvatakuina kisoille, joten uutinen otettiin ilolla vastaan sekä Etelä-Koreassa että muualla

maailmassa. Yhdysvallat suhtautui neuvotteluihin varauksella mutta positiivisesti. Japani, Kiina ja Venäjä kiittivät.
Monet kansainväliset asiantuntijat ovat pitäneet Koreoiden neuvotteluja Pohjois-Korean yrityksenä iskeä kiilaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean liittolaisuuteen. Tiistain tapaaminen oli ensimmäinen kahteen vuoteen.
Moon vakuutti keskiviikkona, että niin ei tule tapahtumaan.

”Ydinaseeton Korean niemimaa on tavoite, jonka edistämisestä kaksi Koreaa on [aikoinaan] sopinut. Se on perusasia, josta emme tule ikinä luopumaan”, Moon sanoi South China Morning Postin mukaan.
Moon on kannattanut neuvotteluratkaisua Pohjois-Korean kriisiin koko ajan. Verrattuna esimerkiksi Donald Trumpiin, Moonin linja on ollut hyvin maltillinen. Trump on huomattavasti läheisempi esimerkiksi Japanin pääministeri Shinzo Aben kanssa kuin Moonin.
Etelä-Koreassa johto harvemmin julkisesti kritisoi liittolaistaan Yhdysvaltoja, eikä niin tapahtunut nytkään.
”Meillä ei ole näkemyseroja Yhdysvaltain kanssa”, Moon sanoi AFP:n mukaan.
Moon painotti, että Pohjois-Korea saatiin neuvottelupöytään kansainvälisten pakotteiden ansiosta mutta lisäsi, että jos pakotteita kovennetaan entisestään, se voi johtaa yhä kiristyvään tilanteeseen ja arvaamattomiin aseellisiin konflikteihin.
Moon antoi kiitosta neuvotteluista myös Trumpille. Trump on aiemmin todennut, ettei edistysaskelta olisi otettu ilman hänen panostaan.
”Presidentti Trumpin rooli neuvotteluiden toteutumisessa oli todella suuri”, Moon sanoi. ”Haluan ilmaista kiitollisuuteni hänelle.”

Näissä uutisissa maapalle on  eräänlainen viipalepuolikas.
katson sen takia  kaukaisempia uutisiakin, jota  sotavaarat  näkyisivät.

•  Sydsvenskan

Tässä lehdessä ei nyt ole erityistä ulkomailta. Skånessa on tapahtunut perhetragedia, jossa koko perhe on löydetty kuolleena omakotitalosta.

• Aftonbladet mainitsee Tunisian levottomuuksista.

https://www.aftonbladet.se/senastenytt/ttnyheter/utrikes/article27271014.ab

(Mikä syy?  vastaus: Tunisian valtiontalous ja budjetti ja verotuspäätökset)

UTRIKESmindre än 20 min sedan

Tunisien. Fler än 200 personer har gripits i samband med oroligheterna i Tunisien. Dussintals har skadats i sammandrabbningar, däribland 46 poliser, uppger en talesperson för landets inrikesdepartement.

Protester har utbrutit i 20 tunisiska städer efter att landets regering föreslagit en budget i samspråk med sin största långivare, Internationella valutafonden. De föreslår skattehöjningar på bland annat bilar, telefonsamtal, internet, hotell samt en prisökning på 

•  SYYRIAN tragedia jatkuu

The Guardian varoittaa uuden humanitaarisen katastrofin kehittymsisestä Syyriassa eilisestä lähtien.
Syyriassa vielä  tänään väestöä lähdössä taas pakenemaan kotikonnuiltaan.
https://www.theguardian.com/world/2018/jan/09/syrian-forces-advance-on-countrys-last-rebe

Kareem Shaheen in Istanbul

Tue 9 Jan ‘18 12.31 GMT Last modified on Tue 9 Jan ‘18 22.01 GMT

Tens of thousands of people have fled a government assault on Idlib, Syria’s last rebel-held province, prompting warnings of a humanitarian catastrophe.

The regime advance comes amid what a senior aid worker described as a “systematic” attack on hospitals in the region. Eight have been hit at the end of December and beginning of January. One such attack in the town of Maarat al-Numan on 3 January killed a baby girl, who was just two hours old, and her father. Two nurses and a doctor were wounded.

“The major goals are to deprive people of healthcare, kill opposition medical workers and push people to flee,” said Ahmad al-Dbis, safety and security director for the Union of Medical Care and Relief Organisations (UOSSM), which runs dozens of hospitals in Syria. “The medical situation is a tragedy.”

• BBC kertoo Israelin tapahtumista 

Jälleen joku palestiinalainen on salamurhannut juutalaisen  asukkaan, autoaan ajavan suurilapsisen perheen isän, rabbiinin, ampumalla häntä kohti pitkän monikymmenisen luotisarjan ohiajavasta autosta.  Sikemin eli Nablusin lähellä Havat Gilad kylän kohdalla. Israelin Armeija etsii salamurhaajaa.

 Israeli security forces are searching for a suspected Palestinian gunman or gunmen who killed an Israeli settler in the occupied West Bank on Tuesday.
Raziel Shevach, a 35-year-old rabbi and father of six, was attacked as he drove near the settlement outpost of Havat Gilad, west of the city of Nablus.
His car was reportedly hit by dozens of rounds fired from a passing vehicle.
The Israeli army sent reinforcements to the area on Wednesday and set up roadblocks near Palestinian villages.
"Entrances and exits to and from the villages surrounding Nablus will be possible only after security checks," a military statement said.
Chief of Staff Lt-Gen Gadi Eizenkot told reporters: "Our main focus at the moment is on locating and arresting the terror cell, and preventing additional attacks."
Palestinian security sources said they were so far not aware of any arrests.

Klo 15:27 10 Jan 2018  

Jatkuu illalla klo 20:16
 Raamatun ajoista  sota on kuulunut neljään  yli-inhimilliseen suureen  vitsaukseen, mikä ihmiskutnaa voi kohdata- täässä ei sinänsä oteta huomioonmitään asteroideja ym  universaalisia  impakteja.
SOTA, KATO, NÄLÄNHÄTÄ ja TAUDIT.
Itse asiasa ei ole sotaa, johon ei kuulu nämä kaikki neljä.
Ilman sotaa  valtio kuin valtio pystyy  järkevästi kontrolloimaan kadot, ravinnon saannin ja tautitilanteen.
Ei edes  tarvitse kuvitella että sotia käyvässä maassa maanviljely kukoistaisi- se voi kukoistaa vasta rauhan aikana, kun on miinat ja muut vaaratekijät seulottu maasta pois. Nykyaikana nälänhätätilanteita käsittelee jo kansainvälsiet järejstöt ja  koetaa akuutisti avustaa.  Tautien suhteen samoin, mutta sotatilanne on   auttajille  hengenvaarallinen riski. Jemenissä  sairaanhoitohenkilökunta oli niin  vaarallisesti altistettu että sieltä vetäydettiin pois (Jemenissä ei ole yhtään toiminnassa olevaa EU-edustustoa tällä hetkellä 10.1. 2018)  ja nyt on  nähtävissä kammottavaa epidemioiden lisääntymistä ja tilanteen kartoistustakaan  ei  ole voitu WHO:n taholta  tieteellisen tarkasti tehdä. Koleran arvellaan niittäneen  jo miljoona. joidenkin tietojen  mukaan.  Nyt näkyy myös toinen kurjuuden tauti, kurkkumätä (difteria) , leviävän. Siihenkin olisi rokote.
http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2017/medicines-diphtheria-yemen/en/
Paradoxaalista kaikessa on, että maailman rikkain valtio on tämän kurjuuden pesäkkeen naapurivaltio.   Suomen valtiolla on hyvät diplomaattiset suhteet huippumoderniin Saudi-Arabiaan, myös terveydenhoidon  alalla.
Jemenistä varmaan pitäisi kirjoittaa oma kappaleensa hahmottavaa yhteenvetoa tähän sodansana-blogiin.  Mihin on kadonnut se Jemen, jonka  tunnen  jemeniläisen hebreanopettajani perheen  kautta? Se on maa jossa on  monituhatvuotinen hieno kulttuurinsa. Miksi se on  kuin ajanut päin kalliota ja mennyt murskaksi nykyajan  ihmiskunnassa?