1972 Sopimus bioaseen kansainvälisestä käyttökiellosta on tehty Genevessä
(Biological and Toxic Weapons Convention and Treaty).
Se sallii kuitenkin bioaseen tutkimisen sikäli kuin se on tarpeen puolustuksen suunnittelemiseksi. Sopimusten ongelmana on se, että ne ovat voimassa lähinnä vain rauhan aikana. Sota merkitsee sopimuksetonta tilaa, jolloin on varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin. Myös sopimuksen edelleen kehittäminen on ollut vaikeaa ja 7.12.2001 päättynyt konferenssi jäi tuloksettomaksi.
1979 kieltoa rikottu NL:ssä.
Näyttöä bioaseen käyttökiellon rikkomisesta rauhan aikana on vain Neuvostoliitossa pernaruttoasetehtaalla (Bacillus Anthrax) tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Siellä oli nimittäin Uralin alueella Sverdlovskissa (nyk. Jekaterinburg) biologisia aseita valmistavasta tehtaasta levinnyt vuonna 1979 pernaruttoepidemia (Bacillus Anthrax), jota väitettiin pilaantuneen lihan aiheuttamaksi. Todellinen syy ilmoitettiin vasta vuonna 1992. Bakteerit oli kiinnitetty mikrohiukkasiin ja ne aiheuttivat keuhkoanthraxin, johon menehtyi yli 60 ihmistä, todellisuudessa luultavasti paljon enemmän.
Bioaseen käytön perusteita kertoo Arno Forsius (lyhennelmä
Bioaseen avulla pyritään aiheuttamaan vastustajalle henkilötappioita tai tekemään sen joukot toimintakyvyttömiksi. Tehokas bioase aiheuttaa kuoleman tai kuolemaan johtavan sairauden.
Biologiseen sodankäyntiin taudinaiheuttajia ja myrkkyjä levittämällä liittyy aina mahdollisuus, että tauti leviää myös omien joukkojen keskuuteen, minkä vuoksi käytettävää mikrobitautia vastaan olisi oltava joko rokote tai tehokas lääke.
Bioaseen on oltava ”hyvin kohdistettava, helposti levitettävä ja nopeasti vaikuttava". Tuhon laajenemisen kannalta on" eduksi", jos bioaseen aiheuttama tauti voi edelleen levitä sairastuneista terveisiin. Yleensä mikrobiase on tarkoitettu ihmistä vastaan, mutta mahdollisia kohteita ovat myös ravinnon tuottamiseen tarkoitetut eläimet ja kasvit.
Biologisen sodankäynnin mahdollisuudet
Joka virus tai bakteeri ei voi olla biologinen ase:
"Mikrobiaseena käytettävistä bakteereista voidaan aerosoleina levittää mm. pernaruton (Bacillus Anthrax), paiseruton (Y.pestis), jänisruton (F.tularensis) , bruselloosin (Brucella sp.), pilkkukuumeen ( Typhus exanthematicus , rikketsioosi) ja Q-kuumeen (Coxiella burnettii, rikketsioosi) aiheuttajia. Käyttöveden kautta levitettäviä bakteereita ovat mm. salmonelloosien (Salmonella sp.), punataudin (Shigella sp.) ja koleran (Vibrio cholerae) aiheuttajat. Sienitaudeista coccidioidomykoosi (Coccidioides species) on bioaseena mahdollinen", kertoo Forsius.
Vektorit ja helppo tarttuvuus otettava myös huomioon: (punkkien; latinaksi Ixoides, engl.Tics, ruots. fästningar ja) hyttysten (esim Aedes-suku ja Culex-suku; Engl. mosquito, ruots. myggor) levittämien hevosenkefaliittien (Equine Enceophalitis Virus), isorokon (small pox) , keltakuumeen (yellow fever virus ) ja eräiden verenvuotokuumeiden ( Ebola ym) aiheuttajat sekä mahdollisesti influenssavirukset (HxNy)
Kolera eli aasialainen kolera.
Pernarutto eli anthrax.
Pernaruton aiheuttaja Bacillus anthracis on kaikkialla maailmassa esiintyvä bakteeri. Bakteeri muodostaa itiöitä. Tauti ei tartu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Tautiin tehoavat bakteerilääkkeistä mm. penisilliini, doksisykliini ja siprofloksasiini. Tautia epäiltäessä lääkitys on aloitettava heti. Tartunnanvaarassa olleille suositellaan estolääkitystä. Rokotus on olemassa, mutta sen teho keuhkomuodossa ei ole varma.
Isorokko eli variola (vera seu major). Isorokkoa ei ole nykyään maailmassa kliinisenä tautina.
Paiserutto, Pestis.itämainen rutto.
Paiseruton aiheuttaja on Yersinia pestis -niminen bakteeri, joka pesii jyrsijöissä Tautiin tehoavat useat antibiootit kuten streptomysiini, tetrasykliini, doksisykliini, kloramfenikoli ja gentamysiini sekä siprofloksasiini. Rokotetta on saatavissa, mutta teho on verrattain lyhytaikainen ja keuhkoruttotapauksissa todennäköisesti heikko.
Jänisrutto, Tularemia
Jänisruton aiheuttaja on Francisella tularensis, aerobinen gram-negatiivinen bakteeri. Streptomysiini ja gentamysiini tehoavat tautiin, samoin tetrasykliini ja kloramfenikoli sekä siprofloksasiini. Rokote on olemassa.
Q-kuume, Q Fever.
Q-kuumeen aiheuttaja on Coxiella burnetii -niminen riketsia.
Virusaivotulehdus, Viral Equine Encephalitis
hevosten aivotulehdusvirukset, togavirusten alfavirus-ryhmä.Tauteja on kolme eri tyyppiä, Venezuelan, Eastern ja Western equine encephalitis, joiden lyhenteet ovat vastaavasti VEE, EEE ja WEE.
Virusverenvuotokuumeet, Viral Heamorrhagig Fever (VHF)
Myyräkuume;
Virusverenvuotokuumeet (VHF) Marburg- ja Ebola-taudit
Verenvuotokuumeiden virukset ovat aerosoleina hyvin tartuttavia ja hengenvaarallisia.
Botulinumtoksiini, Botulinum Toxin
Botulinumtoksiinia tuottavat Clostridium botulinum -bakteerit. Toksiini on voimakkain tunnettu myrkky, 15 000 kertaa niin voimakas kuin VX-hermokaasu (kosketusmyrkky) ja 100 000 kertaa niin voimakas kuin hermokaasu sariini (GB, hengitysmyrkky). Botulismi ja botuliini.]
Antitoksiini tehoaa, jos sitä annetaan ennen oireiden alkamista. Myös heikennetystä toksoidista valmistettua rokotetta voidaan käyttää ennalta ehkäisyyn.
Risiini
Loppupäätelmät Forsiuksen mukaan:
"Käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset osoittavat, että biologisen aseen uhka on todellinen. Sen vuoksi on myös perusteltua syytä varautua niiden käyttöä vastaan. Keinoja tartunnalta suojautumiseksi ovat hengityssuojaimet, joiden on suojattava myös silmien sidekalvot, ilmatiiviit ja happilaitteilla varustetut ylipainepuvut sekä rokotukset. Eräissä taudeissa voidaan käyttää hoitona lääkkeitä ja vasta-aineita.
Mäkelä, O. ym. (toim.): Lääketieteellinen mikrobiologia. 6. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1993
LÄHDE: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/biolsota.html
CDC | Bioterrorism Agents/Diseases | Emergency Preparedness & Response
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar