onsdag 5 oktober 2022

Kainuun ja Koillismaan rajanylityspaikkojen tilanne vakaata.

  (
Kainuun Sanomat. Vain kahdesta kohtaa  huomasi että luenta on koneellinen.  sanonko ne. Ne ovat kohtia jotka voi editoida niin että luenta tulee täysin  normaalipuheta vastaavaksi. Toinen kohta on  480. Koska piste on aivan kiinni numerossa, kone lukee sen ordinaalisena,  järjestysnumeron  eikä kardinaalisena, joksi se lie tarkoitettu.  Toinen kohta on  tummennettu Rajanylityspaikkojen. Koska  kone käsittää sen kappaleen otsikoksi, siihen tulee tauko, jota  asiasisällössä ei ole. Kone erottaa sanan  sitä seuraavasta lauseenosasta.   Muuten  aivan ihanan hyvä lauseen painotuksen  ilmennys. Jos ei osaisi käyttää pistettä, sitä ei  kai muodostuisi.   Tuollaiset  luennat ovat hyvä niille, jotka ulkomailla syntyneille suomalaisille, jotka  opettelevat puhumaan suomenkieltä ja lukemaan  kohtalaisen sujuvaa vauhtia.  Numeroiden suhteen  kirjoituksessa saa tosiaan harkita. Perussääntö on että lausetta ei aloiteta numerolla.  Numeron ja välimerkkien  välissä pitää olla tilaa, että erottuu, kumpaa muotoa tarvitsee käyttää.
 Muuten  numeron taivuttaa itsestäänkin pääsanan  ja sääntöjen mukaan ilman että tarvitsee asettaa  numerolle  päätteitä
 esim  " 5 kylässä "  eikä  "5:ssä kylässä"-  näin minun mielestäni olisi riittävää. Suomalaisissa numeroissa niitä  pääteitä tulee numeron  sisällekin puhekielessä  aika paljon jos on iso numero. 
 "5. kylässä" , viidennessä kylässä.
 Voi sanoa, että 1750 vuodessa  kieli kyllä on varmaan  muuttunut paljon (tuhannessa seitsemässäsadassa  viidessäkymmenessä vuodessa)... Voisin kyllä katsahtaa numerot  Nykysuomen kieliopista varmuuden vuoksi.  Siinä sanotaan että numeroiden ilmaisussa voidaan ryhmittää kuten kirjoitetaessa isoa lukua. Esim 1 234 567  tapaan, ettei tule mammuttisanoja. Ryhmitin itse:   1000., 700., 50.- tapaisesti.  Kun katselin GITHUB virussekvenssimäärien ilmoitusta, siinä käytettiin matematiikasta tuttuja lyhennyksiä. Jos viruksia oli  satojatuhansia, tuhat = K.  esim 200K , joka on kaksisataatuhatta.  Nuo merkinnät Giga, Mega, Kilo (G, M ja K) ovat  käytännöllisiä ja ne kannattaisi ottaa  tavalliseen kirjoitukseen  ja  yleistietoon.
 

Rajatilanne säilyi syyskuun aikana Kainuussa ja Koillismaalla vakaana eikä rajaturvallisuustilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, tiedottaa Rajavartiolaitos.

Rajaliikenne oli syyskuun ajan rauhallista Kainuun rajavartioston rajanylityspaikoilla. Suomen asettamat rajanylitysliikenteen rajoitukset venäläisille tiputtivat rajanylitysliikenteen noin puoleen edellisen viikon vastaavan ajankohtaan verrattuna. Rajoitukset astuivat voimaan 30. syyskuuta kello 00.00.

Rajoituksiin liittyen rajalla on suoritettu muutamia pääsyn epäämisiä, mutta pääasiassa tilanne on näkynyt ainoastaan liikennemäärien laskuna.

Kainuun rajavartioston valvomien rajanylityspaikkojen kautta matkusti syyskuussa 10 792, mikä oli noin 70 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 syyskuussa. Vartiuksen rajanylityspaikan kautta matkusti 10 312 rajanylittäjää ja Kuusamon rajanylityspaikan kautta 480.

Metsästyksen valvontaa Rajavartiosto suoritti syyskuussa yhteistyössä Poliisin ja Metsähallituksen kanssa. Valvonnan tuloksena ei havaittu merkittäviä puutteita metsästyssäännösten noudattamisessa.

Syyskuun aikana Kainuun rajavartioston alueella paljastui kaikkiaan 9 rikosta tai rikkomusta. Rikoksista kaksi koskee luvattomia rajanylityksiä Kuusamon alueella. Loput rikoksista koskevat rajavyöhyke- sekä liikennerikkomuksia.

Harvaan asutun alueen turvallisuustehtäviin Kainuun rajavartiosto osallistui syyskuun aikana kahdeksan kertaa. Tehtävät liittyivät kadonneen henkilön etsintään sekä ensivastetoimintaan.

Rajanylityspaikkojen aukioloaikoja on rajoitettu Vartiuksessa ja Kuusamossa 29.10. saakka liikenteen vähäisyyden takia. Vartiuksen rajanylityspaikka on auki kello 8–19 viikon jokaisena päivänä.

Kortesalmella sijaitseva Kuusamon rajanylityspaikka on auki maanantaista perjantaihin kello 9–16. Rajanylityspaikka on kokonaan suljettuna viikonloppuisin.

 

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar