(Kainuun sanomat antavat kuultavaksi tämän uutisen hyvänä koneluettuna suomena)
Mari Heikura
Kainuun Sanomat. Vain kahdesta kohtaa huomasi että luenta on koneellinen. sanonko ne. Ne ovat kohtia jotka voi editoida niin että luenta tulee täysin normaalipuheta vastaavaksi. Toinen kohta on 480. Koska piste on aivan kiinni numerossa, kone lukee sen ordinaalisena, järjestysnumeron eikä kardinaalisena, joksi se lie tarkoitettu. Toinen kohta on tummennettu Rajanylityspaikkojen. Koska kone käsittää sen kappaleen otsikoksi, siihen tulee tauko, jota asiasisällössä ei ole. Kone erottaa sanan sitä seuraavasta lauseenosasta. Muuten aivan ihanan hyvä lauseen painotuksen ilmennys. Jos ei osaisi käyttää pistettä, sitä ei kai muodostuisi. Tuollaiset luennat ovat hyvä niille, jotka ulkomailla syntyneille suomalaisille, jotka opettelevat puhumaan suomenkieltä ja lukemaan kohtalaisen sujuvaa vauhtia. Numeroiden suhteen kirjoituksessa saa tosiaan harkita. Perussääntö on että lausetta ei aloiteta numerolla. Numeron ja välimerkkien välissä pitää olla tilaa, että erottuu, kumpaa muotoa tarvitsee käyttää.
Muuten numeron taivuttaa itsestäänkin pääsanan ja sääntöjen mukaan ilman että tarvitsee asettaa numerolle päätteitä
esim " 5 kylässä " eikä "5:ssä kylässä"- näin minun mielestäni olisi riittävää. Suomalaisissa numeroissa niitä pääteitä tulee numeron sisällekin puhekielessä aika paljon jos on iso numero.
"5. kylässä" , viidennessä kylässä.
Voi sanoa, että 1750 vuodessa kieli kyllä on varmaan muuttunut paljon (tuhannessa seitsemässäsadassa viidessäkymmenessä vuodessa)... Voisin kyllä katsahtaa numerot Nykysuomen kieliopista varmuuden vuoksi. Siinä sanotaan että numeroiden ilmaisussa voidaan ryhmittää kuten kirjoitetaessa isoa lukua. Esim 1 234 567 tapaan, ettei tule mammuttisanoja. Ryhmitin itse: 1000., 700., 50.- tapaisesti. Kun katselin GITHUB virussekvenssimäärien ilmoitusta, siinä käytettiin matematiikasta tuttuja lyhennyksiä. Jos viruksia oli satojatuhansia, tuhat = K. esim 200K , joka on kaksisataatuhatta. Nuo merkinnät Giga, Mega, Kilo (G, M ja K) ovat käytännöllisiä ja ne kannattaisi ottaa tavalliseen kirjoitukseen ja yleistietoon.
Rajatilanne säilyi syyskuun
aikana Kainuussa ja Koillismaalla vakaana eikä
rajaturvallisuustilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, tiedottaa
Rajavartiolaitos.
Rajaliikenne oli syyskuun ajan
rauhallista Kainuun rajavartioston rajanylityspaikoilla. Suomen
asettamat rajanylitysliikenteen rajoitukset venäläisille tiputtivat
rajanylitysliikenteen noin puoleen edellisen viikon vastaavan
ajankohtaan verrattuna. Rajoitukset astuivat voimaan 30. syyskuuta kello
00.00.
Rajoituksiin liittyen rajalla
on suoritettu muutamia pääsyn epäämisiä, mutta pääasiassa tilanne on
näkynyt ainoastaan liikennemäärien laskuna.
Kainuun rajavartioston
valvomien rajanylityspaikkojen kautta matkusti syyskuussa 10 792, mikä
oli noin 70 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 syyskuussa. Vartiuksen
rajanylityspaikan kautta matkusti 10 312 rajanylittäjää ja Kuusamon
rajanylityspaikan kautta 480.
Metsästyksen valvontaa
Rajavartiosto suoritti
syyskuussa yhteistyössä Poliisin ja Metsähallituksen kanssa. Valvonnan
tuloksena ei havaittu merkittäviä puutteita metsästyssäännösten
noudattamisessa.
Syyskuun aikana Kainuun
rajavartioston alueella paljastui kaikkiaan 9 rikosta tai rikkomusta.
Rikoksista kaksi koskee luvattomia rajanylityksiä Kuusamon alueella.
Loput rikoksista koskevat rajavyöhyke- sekä liikennerikkomuksia.
Harvaan asutun alueen
turvallisuustehtäviin Kainuun rajavartiosto osallistui syyskuun aikana
kahdeksan kertaa. Tehtävät liittyivät kadonneen henkilön etsintään sekä
ensivastetoimintaan.
Rajanylityspaikkojen
aukioloaikoja on rajoitettu
Vartiuksessa ja Kuusamossa 29.10. saakka liikenteen vähäisyyden takia.
Vartiuksen rajanylityspaikka on auki kello 8–19 viikon jokaisena
päivänä.
Kortesalmella sijaitseva Kuusamon rajanylityspaikka on auki maanantaista perjantaihin kello 9–16. Rajanylityspaikka on kokonaan suljettuna viikonloppuisin.
