Se ihana koskematon Lapinmaa, jonka luontoon turisti aivan viehättyy, on todella vielä ehkä osin tuntematon. Jossain vaiheesa sanottiin että Lapin vitsaukset ovat sateet, saksalaiset ja hyttyset. Kun tidetään miten paljon siellä on hyttysiä, käsittää asian, sillä natsiaikainen armeija kaiketi Suomessa käsitti 200 000 saksalaista parhaimmillaan ja Lapissakin oli monta ja natsiarmeijalle oli tyypillistä, että se oli varustautunut mitä parhaimmilla muona-, tupakka- ja kahvi-sekä viina varastoilla aseista puhumattakaan. varmaan se mitä siihen aikaan moderneimmin aseena käytettiin, oli käytössä.
Löysin isän ja isän veljien kirjajäämistöstä mm väestönsuojeluoppaan vuodelta 1939 (1938?) ja siinä neuvottiin, millä tavalla pitää pommisuojat ja talot rakentaa tulevan uhkaavan sodan alla ja kansalle selvitettiin johdon taholta, että on tulossa sellaisia aseita, mitä ei ole aiemmin ollut olemassakaan. Ja jos syttyy sota saksan aj neuvostoliiton kesken- tulee mahdolliseksi, että Suomi altistuu näille riippuen missä sodan rintama liekehtii. Selvitettiin fosforiperäisiä pommeja mm. joill on polttava vaikutus eikä aine sammu vedestä. Niistä kuitenkaan ei puhuttu sariini- nimisestä mitään. Joten nyt Lapsita Ivalosta löytyneet kemiallisen joukkotuhoaseen rasiat sodan päiviltä todennäköisesti sisältävät jotain fosgeenin tapaista. Arvelen.
ensimmäisiiä tutavia joita sain Rovaniemellä, eräs hörkön perhe, asui ounasvaaran ritneellä ja he kertoivat, kuinka sodan päivänä koko rinne oli täynnä antsilippuja ja sodan jälkeen löytyi maasta yllätäen puutarhatöiden yhteydessä erinäisiä tavarakätköjä, kuten tupakkaa oli runsaasti. lisäksi oli huhu, että saksalaiste turisti matkailevat sodanjälkeisessä Lapissa siten, että heillä on ihan kaikki tarvitava mukanaan ja he kulkevat näitä vuoria ja epäiltiin että he etsivät joitain vanhoja tavarakätköjä. Mutta tämä on vain huhu. Kuitenkin pidän Lappia nykyisin vielä hyvin vaarallisena maaperänä, joka voi tuottaa aina yllätyksiä - sata vuottakin eteenpäin. Olihan siellä vetäytymässä maailamn vahvimmaksi katsottu armeija. Jos elossapysyminen on tärkeintä, silloin heitetään mitä tahansa lastia "yli laidan"- tässä siis kätkettiin maaperään.
Vaarat ovat relevantteja silloin kun aletaan rakentaa normaalisti nykyaikaisesti ja maan pintakerroksia poistetaan syvemmältä.
Sanokoot muut sitten että "ei enää vaaraa, ei enää vaaraa", kuka lie kiltti sielu sieltä Saksasta nyt sitten sanoi, että Ivalossa "on vaaraa".
---
Kauhistuttaa muuten tässä samalla ajatella Syyrian maaperää: kuinka kauan kestää, että sieltä on haravoitu myrkyt ja miinat pois ja maassa kasvaa ns. tavallinen vilja, kun vieläkin siellä löytyy jotain tuhottavaa ja rauniotettavaa ja paikkoja johon myrkkyä ja miinaa asetetaan.
On se kummaa tämä ihmiskunta. Ikään kuin ihmiskunnassa olisi sodanhalun ja genosidin halun geeni, joka aikansa ilmenee ja sitten kun joitain geeniä hiljentäviä geenejä alkaa ilmentyä, niin sodan ja genosidin toteuttaminen alkaa taas vaimentua. Ikään kuin asia olisi jotain mitä ei ihmiskunnan järkipää pysty hallinnoimaan, vaan järkevimmätkin rauhan asianajajat joutuvat heilumaan kuin heinämies, etteivät itse tuhoutuisi.
daavid kunignas aikanaans anoi: ANII - SHALOM ve HEIM -LA MILCHAMAA!
Minä olen rauhan ihminen, mutta he ovat sotajalalla.
Torstaina päättyvä monikansallinen, Yhdysvaltojen järjestämä,
merisotaharjoitus on 25 valtion, 46 laivan, 200 lentokoneen, viiden
sukellusveneen ja 25 000 sotilaan harjoitus. Tämän lisäksi
harjoituksissa nähtiin tänä vuonna Yhdysvaltain laivaston kouluttamia
nisäkkäitä, joiden tehtävänä on etsiä ja merkitä pinnanalaisia miinoja.
Rim of the Pacific -harjoitukseen osallistui kahdeksan miinoja
etsivää delfiiniä. Tehokkaasti miinoja etsivät delfiinit suoriutuivat
tehtävistään erinomaisesti, sillä ne löysivät kaikki harjoitusmiinat.
Nopein tunnistus ja miinan merkitsemissukellus kesti vain 30 sekuntia.
Popular Mechanicsin mukaan
delfiinit paikantavat miinan, jättävät miinan luokse pintaan nousevan
merkin ja uivat takaisin laivalle raportoimaan löydöksensä. Tämän
jälkeen sukeltajat varmistavat delfiinin löydöksen.
Nopeina uimareina ja älykkäinä nisäkkäinä delfiinit ovat huomattavasti ihmistä tehokkaampia miinanpaikantajia.
Delfiinien lisäksi USA:n laivasto käyttää miinojen paikannuksessa
kalifornianmerileijonia. Miinojen lisäksi nisäkkäät paikantavat
hävinneitä esineitä ja jopa vihollisen sukeltajia.
Rim of the Pacific -harjoituksia on pidetty vuodesta 1971. Harjoitukset kestävät seitsemän päivää.
LÄHDE: Tekniikkatalous uutiskirje 2.8. 2018
Den sista medlemmen i Manouchiangruppen, en motståndscell som kämpade
mot Nazitysklands ockupation av Frankrike, har avlidit vid en ålder av
101 år.
Gruppen bestod av immigranter i Paris, däribland den nu avlidne
armeniske skräddaren Arsene Tchakarian. 1944 tillfångatogs 23 personer
ur gruppen, som även inkluderade flera judar, och avrättades av
tyskarna. Den tyskvänliga Vichyregimen försökte senare misskreditera
Manouchiangruppen genom att anklaga dem för att vara terrorister. Tchakarian, som föddes i Turkiet 1916, lyckades undvika att bli
gripen och flydde till Bordeaux där han förblev aktiv i
motståndsrörelsen fram tills kriget tog slut. Han fick en rad
utmärkelser men fick vänta till 1958 innan han beviljades franskt
medborgarskap. 2012 fick han ta emot hederslegionen, Frankrikes
förnämsta statsorden.
Operaatio Bolero oli toisen maailmansodan aikainen sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena oli valmistella Normandian maihinnousua ja tuoda satoja lentokoneita Yhdysvalloista Kanadan, Islannin ja Grönlannin kautta Britanniaan. Hävittäjä- ja pommikoneita
lennettiin tätä pohjoista reittiä pitkin, koska koneisiin ei joko
mahtunut tarpeeksi polttoainetta Atlantin ylitykseen tai niissä ei ollut
valtamerellä suunnistamiseen tarvittavia navigointilaitteita. USA:n
armeijan kenraali Henry H. Arnold sai tehtäväkseen johtaa operaatio Boleroa 12. huhtikuuta1942.
Tavoitteena oli miljoonan yhdysvaltalaisen sotilaan siirtäminen
Eurooppaan, Isoon-Britanniaan. Operaatiossa käytettiin seuraavia
lentokonetyyppejä:
Operaatio käsitti 84 ryhmää ja 194 332 miestä 1. heinäkuuta1943.
Vuoden lopussa se oli laajentunut 137 ryhmää, 74 pommilaivuetta ja 31
hävittäjälentuetta sekä 375 000 miestä käsittäväksi sotatoimeksi.
Operaatio Boleron suunnittelua rajoitti maihinnousu Pohjois-Afrikkaan.
Itse Normandian maihinnousu (koodinimi Overlord) toteutettiin vuotta myöhemmin.
Lähteet
A maritime convoy crosses the Atlantic between the United States and Great Britain. Photo: US National Archives
The origins of Operation Bolero
The
Allies are obliged to fight Germany on its territory and to liberate
the occupied territories. The American war power, which is gradually
moving, represents a formidable potential in men and materials for
victory. But these means are useless if they remain in the American
territory, they must be transported in one way or another to Europe at
war.
Initiated by US General Henry H.
Arnold, who invented possible solutions to transport these forces
across the Atlantic Ocean, Operation Bolero provides the solution:
soldiers (but also their infrastructure) are moved to the east coast
From the United States at first, then embarked in transport ships
heading for Great Britain and finally settled in camps where they
continued their training.
Operation
Bolero requires the help of several Anglo-American military and civilian
logisticians who work together to coordinate their efforts. One of the
thorns is the presence in the Atlantic of German submarines, the famous
U-Boats, which have flowed a large number of allied ships since the
beginning of the war.
The convoys are thus escorted by heavily armed warships equipped with high-performance sonars.
Start of Operation Bolero
The
first convoy left the United States in the direction of England in
April 1942. These elements were initially planned to be engaged in the
Round Up operation which eventually gave rise to Operation Overlord
several months later. According to the plans of the War Department, the
US Department of War, one million soldiers must have been transported
from April 1942 to April 1943.
Lack
of maritime resources, the threat of the U-Boats and the evolution of
the war (with the Torch amphibious operation in North Africa) delayed
these predictions: on July 31, 1943, 238,000 American soldiers crossed
the Atlantic. But by the end of the summer of 1943, the Allies gradually
concentrated their efforts on Operation Overlord in Normandy and from
July 1943 to February 1944, 700,000 soldiers joined England. In May
1944, the Americans were 1,527,000 to train in Britain in expectation of
D-Day.
Tekniikka ja Talous lehdestä musitiin SITAATTI 4.8. 2018
Aseteknologia
Matti Keränen
2.8. klo 18:00
Hätälaskun Grönlantiin 2. maailmansodassa tehnyt P-38
Lightning -hävittäjä löydettiin – paksu jääkerros peittää vielä kuusi
saman laivueen lentokonetta
Myrskyisä sää yllätti kuusi Yhdysvaltain ilmavoimien P-38 Lightning
-hävittäjää ja kaksi B-17-pommittajaa kesken siirto-operaatiota
heinäkuun 15. päivänä vuonna 1942. Koneet olivat matkalla Yhdysvalloista
Duxfordiin Englantiin osana operaatio Boleroa, jonka tarkoituksena oli
tuoda lentokoneita Yhdysvalloista Eurooppaan tukemaan liittoutuneiden
joukkoja.
Polttoaineen ehtyessä laivue päätti tehdä hätälaskun Grönlantiin.
Koneiden miehistöt evakuoitiin, mutta lentokoneet jäivät jäätikön
armoille kymmeniksi vuosiksi.
Vuosikymmenten aikana koneiden ylle on kasavanut kymmenien metrien jääkerros. Popular Mechanicsin mukaan paksuimmillaan koneiden päällä on jopa 90 metriä jäätä.
Ensimmäinen P-38-hävittäjä paikannettiin vuonna 1992. Se nostettiin
ylös jään alta ja lopulta palautettiin lentokuntoiseksi. Kyseessä on
Glacier Girl -nimellä kulkevat hävittäjäveteraani.
Hiljattain tutkijaryhmä paikansi toisen P-38-hävittäjän. Kone
paikannettiin lennokkiin asennetun tutkan avulla. Ryhmä pääsi jyvälle
koneen sijainnista alun perin jo vuonna 2011, kun jään alta saatiin
tutkahavainto.
Varmistuakseen löydöstä, tutkijaryhmä porautui jään läpi saadakseen
kosketuksen koneeseen lämpöanturilla. Kun ryhmä nosti anturin ylös, se
oli peittynyt hydraulinesteeseen.
Nyt kone on tunnistettu P-38 Echoksi. Ryhmän tarkoituksena on palata
löytöpaikalle ensi kesänä ja aloittaa koneen pelastustyöt. Ryhmä aikoo
käyttää pelastusoperaatioissa suuria lämpölevyjä, joilla koneen luokse
kaivaudutaan. Tämän jälkeen koneen ympärille muodostetaan luola kuuman
veden avulla. Lopulta kone puretaan osiin ja nostetaan jäästä osa
kerrallaan.
Grönlannin jäihin on edelleen hautautuneena kuusi saman laivueen
konetta. Lisäksi alueella tehdään muitakin etsintöjä. Noin 50 kilometrin
päässä P-38 Echon löytöpaikasta suoritetaan Grumman J2F Duck
-lentokoneen etsintöjä. Koneessa uskotaan olevan kolmen lentäjän
jäännökset. Edit 3.8. klo. 8:00: Laivue oli osa operaatio Boleroa
Raisa Kleter (Zelenkova), who was born in Pyatigory in 1912 and was living there during the war years tells about the murder of Pyatigory Jews, including the family of her brother, about her rescue through posing as Ukrainian and about the active role of local auxiliary policemen in murder of Pyatigory Jews.
http://www.yadvashem.org/untoldstorie...
Pyatigory machine-tractor station
Latitude: 49.35511, Longitude: 29.99208
On November 15 (or November 14, according to the inscriptions on
the monuments to the Holocaust victims), 1942Jews from Pyatigory and
Jews brought to Pyatigory from villages all over Tetiyev County were
collected at the prison of the Pyatigory auxiliary police station and
locked up there overnight. The next day these Jews, of all ages and both
sexes, were taken to the area of the Pyatigory machine-tractor station
on the northern outskirts of the town and held in a shed there. After
being forced to strip to their underwear, the Jews were taken in small
groups to a nearby pit, forced to kneel at its edge, and then shot in
the back of the head. The perpetrators of this massacre, which claimed
the lives of between 100 (according to perpetrators' testimonies) and
300 (according to Soviet reports) people, were German rural policemen
from the Tetiyev County police station and auxiliary policemen brought
to Pyatigory from all over Tetiyev County.
From the Testimony of Maria Soroka, who was born in 1902, July 9, 1945:
…I know that on October 17, 1942, at 6 a.m., German police,
i.e. gendarmerie and police of TetiyevCounty, left for the village of
Pyatigory, Tetiyev County to shoot the Jews.
In Pyatigory about 300 Jews
were herded into the MTS [Machine-Tractor Station] facilities, into a
shed. I too was in this shed, together with all the [other] Jews.
At 6 a.m. the police started the shooting at a pit in which sugar beets
used to be stored. A plank was placed across this pit. Each time the
policemen placed 5 Jews on this plank and shot them. Thereupon, the
Jews who had been shot fell into the pit. The shooting lasted until 2
p.m. I was taken to be shot together with four [other] Jews; I escaped
being shot only after my adopted father provided a document according to
which I was not Jewish but rather Ukrainian.
Antonovka Forest
According to one testimony, in the spring of 1942, immediately after
the deportation of able-bodied Jews from Pyatigory and from other
localities of Tetiyev County to the Antonovka labor camp in Buki County,
an unknown number of male deportees considered unable to work were shot
in the forest close to the camp. Neither the exact date nor the
identity of the perpetrators of this massacre is known. During the
entire existence of this camp the inmates who were deemed unfit for work
were shot, also in the Antonovka Forest. It is not known exactly when
these shootings took place or who carried them out.
Pyatigory field
Latitude: 49.33455, Longitude: 29.92616
Site of the murder of Jewish men and teenagers from Pyatigory in 1941 or 1942Courtesy of Lo Tishkakh Foundation
According to some testimonies, in August 1941 about two dozen male
Jews of Pyatigory were collected at the former school building,
ostensibly for a meeting, and from there were taken to the town's
outskirts, to a field (that is near the present Gagarin Street in
Pyatigory) and were shot to death. The perpetrators of this massacre
were most likely members of Einsatzgruppe C. A different version of the
murder operation was presented by the inscription placed at the murder
site in the 2000s. According to this information, the massacre took
place on November 15, 1942, on the same day that other Jews of Pyatigory
were murdered at the Piatigory machine-tractor station. http://www.yadvashem.org/untoldstories/database/murderSite.asp?site_id=1378
1946 syntynyt Tampereella
Ylioppilastutkinto 1964 Lempäälä
Lääketietaan kandidaatti 1966 Turun yliopisto
Lääketieteen lisensiaatti 1972 Turun Yliopisto
Dietetiikan opiskelu 1998 - 2001 Göteborgin Yliopisto
Eläkkeelle 2010
U.S. Air Force
Site of the murder of Jewish men and teenagers from Pyatigory in 1941 or 1942
Courtesy of Lo Tishkakh Foundation
According to some testimonies, in August 1941 about two dozen male
Jews of Pyatigory were collected at the former school building,
ostensibly for a meeting, and from there were taken to the town's
outskirts, to a field (that is near the present Gagarin Street in
Pyatigory) and were shot to death. The perpetrators of this massacre
were most likely members of Einsatzgruppe C. A different version of the
murder operation was presented by the inscription placed at the murder
site in the 2000s. According to this information, the massacre took
place on November 15, 1942, on the same day that other Jews of Pyatigory
were murdered at the Piatigory machine-tractor station.
Site of the murder of Jewish men and teenagers from Pyatigory in 1941 or 1942
Courtesy of Lo Tishkakh Foundation