Neurokirurgiprofessori Herbert Olivecronan artikkelista (1940) juontuvaa

Suomen Lääkärikunta sai  aikakauden  parhainta  neurokirurgista ohjeita  pahana aikana 1940 sotavammojen hoitoon Ruotsin Lääkäriliitosta.
HANDLEDNING I FÖRSVARSMEDICIN II. Till Finlands läkare från Sveriges Läkarförbund.( Kirja  kuului isäni veljen, keuhkolääkärin,  kirjastoon).
Tästä  katsoin tänään pään  ampumavammoista (skottskador, gunshot wounds, Geschosswunde) , Vulnus sclopetarium cerebri)   koska nyt näyttää siltä että ne taas aktivoituvat  tuossa  Lähi-idän  rintamien eri sodissa ja muutenkin islamirintamilla mantereelta toiselle  ja myös  Ukrainassa.

 Tilastot mitä  Olivecronan artikkelin  vammoista taulukoissa  mainitaan on perustuu I Maailmansodan vammojen luokitteluun (Cushingin luokittelu 1918)
 Kirjahan oli kirjoitettu ennen kuin statistiikka sotavammoista oli edes tehty II maailmansodan uhreista.
CUSHING`s CLASSIFICATION of PENETRATING BRAIN INJURY
Tästä asiasta  nettilinkki: https://www.thieme.com/media/samples/pubid1156873153.pdf
Myös:  http://www.neurokirurgia.fi/fi/etusivu/?id=2

Mitä tällaisessa sotakirugian  käsikirjassa 1940  oikein  on sisältönä ?

 Sivuja on 384  tässä  toisessa osassa.
Kirjoitan sisällön esiin:

Krigskirurgiens grunder av Torsten Rietz ( ledamot i krigsberedskapskommitte) (ss 8- 71)

Organisation
Arbetet på förbandsplatser och sjukhus
Transsporter
De moderna stridsvapnen
Sårskadornas allmänna utseende
Översikt av statistiken
Allämänna principer av sårbehandlingen
Förband
Instrument och sterilisering
Krigsskadornas inverkan på organismen i desss helhet

1. Shock
2. Blodning
3. Blodöverföring
4. Infektion
5. Stelkramp
6. Gasbrand

Förfrysning
Brännskador

Behandlingen av skador å olika kroppsdelar

Extremitetskador

1. Ledskador
2. Kärlskador
3. Nervskador

Huvudets skador

1. Käkskador
2. Öronskador
3. Ögonskador

HalsskadorRyggrads-och ryggmärgsskador
Thoraxskador
Bukskador

Några synpunkter på operationsarbetet
Litteratur

( Kaikki yll oleva on näitä perusteita: RIETZ Torsten. Krigskirurgiens grunder)
Jokaisesta ongelma-alueesta kirjassa  seuraa sitten  asiaa ykityiskohtaisemmin selventävä artikkeli  seuraavasti: :

HINRICSSON H. Om projektilverkan ur medicinska synpunkter.
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/11035895809447232?journalCode=sgff19
LINDGREN Stig. Handledning i kirurgiska bedövningsmetoder.
HULTÈN O. Narkos och anästesi under fältförhållanden.
STRÖMBECK J.P. Sårbehandling i krig.
HULTÈN O. Om brännskador.
PALMER Ivar. Om extremiteternas skottfrakturer och ledgångarnas skottskador.
SILFVERSKIÖLD Nils. Det praktiskt väsentligaste vid amputationer.
OLIVECRONA H. Hjärnans skottskador (ss 196-206)
BERG Fredrik. Om vården av ögonskador i krig.
CRAFOORD Clarence. Lungornas skottskador
TROELL Abraham. Bukskottskador i krig, särskilt med hänsyn till behandlingen
HELLSTRÖM John. Urogenitalorganens  skottskador i krig
NORLÈN  G. Ryggmärgens och de perifera nervernas skottskador
RÖDÈN Sture. Kärlsystemets skottskador och deras behandling i de främre sjukvårdsformationerna
SCHUBERTH Oscar. Chock och blodtransfusion
PALMER Ivar. Frontorganisationen av blodtransfusion
WOLFFF E, LINDAU A, JORPES E, SKÖLD E. Anvisningar för massblodgrupperingar
BARRE C. Kirurgi och gasskador
ESSEN-MÖLLER Erik. Krigspsykiatri
LINDGREN Erik. Om röntgenavdelningen och dess arbete i krigstid
RAHM Nils. Krigssjukportion för fördelning- och etappsjukhus (dietkost)
HANSSON Hans Edv. Steriliseringstabell för arméns krigssjukvårdsformationer 

Tuolla keinuu pieni pursi

http://sputniknews.com/politics/20151009/1028268542/russia-finland-consolidated-fight-against-isil.html
Suomalaisia pöyristyttää  ihmisten päitten irti kyniminen, kurdien  polttaminen häkeissä  ja  kristittyjen kaikenlaiset telotukset ja mutiloinnit , mitä  Daesh  ja  muut sen kaltaiset  joukot harrastavat. 

Kukaan ei halua maailmansotaa ja siksi kokoontuat kansat nyt armeijoineen

HS yrittää myös ymmärtää tapahtumien aaltoilua ja miten  suurvallat Venäjä ja Kiinakin lopulta kertyvät  Lähi-Itään  vastustamaan maailmanrauhaa järisyttävää,  islamilaismaailmasta lähtöisin olevaa  sammumatonta  sodanhalua ja ihmisten karkoittamisia  ja genosidejä,  joista taas on miljoonien pakolaisten   liikehdintä peräisin. Tähän pakolaistulvaan taas ovat  osallisena kaikki  Euroopan maat ja näissä syntyy omat häiriökeskuksensa, joista  halutaan taas syöstä  ihmiset takaisin  alkukohtiinsa, joissa ei ole  asumiskelpoisuutta.  Ilman muuta nyt lähtee tolerantit suurmahdit  liikkeelle.  Pienet  non-tolerantit  maat eivät siedä ihmismassojen  tuloa alueilleen, mutta  eivät  myöskään kykene ratkaisemaan Lähi-Idän sotaa.
Pienten ja suurempienkinmaiten tolerantit yksilöt  joutuvat vielä nontoleranttien painostukseen koettaessaan ratkaista pakolaisten jokapäiväisen  hengissäpysymisen  ongelmia . Tilanne voi olla AKUUTTI ja laueta siten että on paluun mahdollisuus omiin maihin ja sen takia kannattaisi olla kärsivällinen- Saksa on kärsivällisyydestä paras esimerkki nyt.  Vain suurmahtien  oikeusvaltioiden  sotilaallisella avulla voidaan palautaa jotain valtioeläm,ää  lähi-idän kaaokseen, jossa  islamilaiskurlttuuri on menettänyt valtioominaisuuksiaan ja  suuret  aseellsiet joukot ovat omaksuneet anarkistisen invaasion  aatteen oikeusvaltioaatteen sijaan eivätkä arvosta   "viljelijäihmistä",   paikallisvaltioihmistä eivätkä tunnusta  rajoja. ja  rajantakaisten olemassaolo-oikeutta.
Ehkä Lähi-idån sota-alueen  uusjako täytyy tehdä  kansainvälisen pöydän äärellä ja  alustava työ, heimotutkimukset, kielialueitten tutkimusektn jne  vaatii kyllä aika pitkät  selvitykset.  uskonto taa ei sinänsä islamissa ole mikään  valtion rajapyykin tekijä.  ei kristinuskokaan tee  valtion rajapyykkiä.  Juutalaisetkin ovat lähinnä etninen heimo, jolla on ammoisista ajoista asti ollut rajapyykit ja rajakivet  tai merimerkit olemassa. 
http://www.hs.fi/ilta/08102015/a1444270731208

Kirjailija Tuuri Heporauta (1922- 1991)

Tuuri Heporauta

Tuuri Kaleva Heporauta (5. elokuuta 1922 Jyväskylä – 1991) oli suomalainen kirjailija ja mainostoimittaja. Hän on käyttänyt myös nimimerkkejä Oswald Barne, Harry Jarvinen, Pentti Kari, Arne Krassler, Helmuth Schultze ja Jaakko Tierna.
Heporaudan vanhemmat olivat rehtori, kansanrunouden tutkija Frans Akseli Heporauta ja kirjailija Elsa Heporauta. Heporauta julkaisi 1980-luvulla useita lentomestari Osmo "Otso" Rantalan muistelmiin perustuneita ilmailuaiheisia sotakirjoja.

Teoksia

• Kahden kissan kirous : humoristinen seikkailutarina. Tammi 1945, nimellä Jaakko Tierna
• Saari. Karisto 1946
• Kuoleman kilpa. Tammi 1947, nimellä Pentti Kari
• Kuu itkee verta, salapoliisitarina. Aura, Turku 1947, nimellä Jaakko Tierna
• Nainen kulkee ohitse, romaani. Karisto 1949
• Minä, Jussi Jauhovuo. Karisto 1950
• Viidakon rummut, jännitysromaani. Kustannustalo 1951, nimellä Pentti Kari
• Jussi Jauhovuo ja kuutamo, leikillinen romaani. Karisto 1953
• Miten kauppias kirjoittaa tepsivän ilmoituksen. Kustannustalo, Helsinki 1953
• Kuoleman häätalo, jännitysromaani. Karisto 1954
• Vain sinä saat tietää..., teoksessa Joka naisen toivekirja. 1954, 2. painos omana kirjanaan Kustannustalo 1959, nimellä kreivi Concel Graza
• Kuun kaivokset : kertomus ihmisen uskaliaimmasta löytöretkestä, joka ehkä pian on todellisuutta, tieteisromaani. Kustannustalo 1957 (yhdessä Arijoutsi Heporaudan (s. 1928) kanssa, nimimerkeillä Oswald Barne ja Veikko Niemi)
• Vakoojana Suomessa kohtalonvuonna 1944 (Arne Krassler). Harmaiden susien kalmantaival : tosiasioihin, haastatteluihin ja saksalaisen kapteeniluutnantin päiväkirjamerkintöihin perustuva kuvaus Saksan sukellusvenelaivaston taistelusta ja tuhosta toisen maailmansodan pyörremyrskyssä. (Helmut Schultze) . Kustannustalo 1962
• Helsinki, poste restante, Suomalainen FBI-mies 1. Kirjapaino Il-Mo, Ilmajoki 1965, nimellä Harry Jarvinen
• Kun uskomaton on totta. 1969
• Tulimyrskyn tuttavana : lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1981, 2. painos 2008
• Syöksypommittaja : lentomestari ’Otso’ Rantalan muisteluja. Karisto 1982, 3. painos 2007
• Kun taivas oli helvetti: lentomestari "Otso" Rantalan ja hänen kumppaniensa hätkähdyttävimpiä hetkiä sotataivaalla. Karisto 1984, 2. painos 2008
• Jumalten keinu: lentomestari Osmo "Otso" Rantalan valikoimia sotataivaan lentäjien huimimpia seikkailuja. Karisto 1989
• Sotataivaan sankarit: lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1995

Lähteet

• Suomen kirjailijat -tietokanta

Välimerellä tulee ahdasta

Toinen  puoli välimerta on  palkolaisveneitä ja pelatusalueita  ja toiseen puoleen tulee suurvaltioiten sota-alukset.
Gabriel Eskel kertoo:
Välimerellä alkaa olla ahdasta, sillä Venäjä toi Syyrian edustalle maailman suurimman sukellusveneensä saattoaluksineen, ja Kiina tuo sinne lentokoneitten emälaivansa saattoaluksineen. Venäjä kutsui 150 000 sotilasta asepalvelukseen, jotka sijoitettaneen Syyriaan. USA on liittolaisineen jäänyt pahasti paitsioon.

MITÄ MUUTA LÄHI-ITÄÄN SIIRTYVIEN  ARMEIJOJEN LIIKKEESTÄ?

VENÄJÄN armeijan yleisesikunnan apulaiskomentaja kenraali Nikolay Bogdanovski saapui suuren delegaation seuraamana 06.10. kahden päivän vierailulle Israeliin voidakseen koordinoida kahden maan  (Israel ja Venäjä) armeijoiden liikkeet erehdysten välttämiseksi, kuten Debkafile kertoo artikkelissaan. Mutta viesti, minkä apulaiskomentaja toi Israeliin, poikkeaa suuresti siitä, mitä pääministeri Netanyhu ja presidentti Putin olivat aiemmin sopineet. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 02.10. Venäjän laivaston risteilijän Moskvan sijoittamisesta Syyrian rannikolle Latakian edustalle. Aluksessa on 64 uudenaikaista S-300 ilmatorjuntaohjusta.

DF:n asiantuntijat toteavat, että Venäjä on - ilmoittamatta siitä julkisuudessa - muodostanut lentokieltoalueen suureen osaan Syyriaa ja Israelin pohjoisosaa; osaan Turkin eteläosaa; USA:n Turkkiin sijoitetuille koneille; Englannin Kyprokseen sijoitetuille koneille sekä USA:n koneille Jordaniassa. Venäjä sittemmin kielsi USA:n koneitten lennot Syyrian ilmatilassa. 

USA suunnitteli lentokieltoalueen perustamista Syyrian alueille, mutta presidentti Obama ei antanut lupaa siihen. OBAMAN epäröintiin on voinut vaikuttaa hänen pyrkimyksensä välttää tilanteita, joissa USA:n ja Iranin intressit risteävät Iranin parlamentin edelleen harkitessa Wienin sopimuksen hyväksymistä. USA:n kongressi hyväksyi sopimuksen sekavien selvittelyjen jälkeen Obaman ilmoitettua, että USA:n imago maailmalla kärsii, jos kongressi hylkää presidenttinsä allekirjoittaman sopimuksen. Obama ilmoitti lisäksi, että asia on poliittisesti hyväksytty ja kongressin tulee toteuttaa sitä.

Debkafile toteaa, että syntyneen tosiasian valossa USA:n johtaman koaliition sekä Israelin koneitten tulee koordinoida  lentoliikenteensä Venäjän kanssa. 

USA:lla ja sen koaliitiolla ei ole tutkan välttäviä koneita Lähi-Idässä, ja raporttien mukaan tutkat ovat entistä tehokkaampia. USA:n ainoa tutkaa vierova kone F22 Raptor on joutunut vaikeuksiin, eikä viidennen sukupolven F-35 ole vieläkään valmis. Israelille luvatusta 19:sta F35 koneesta ensimmäiset lienevät lentokunnossa ensi vuoden aikana.

Turkki on syyttänyt, että Venäjän koneet ovat kahdesti loukanneet sen ilmatilaa, ja NATO varoitti seurauksista, elleivät lennot Turkin alueen yllä lopu. Venäjän koneet ovat tehneet ainakin neljä ilmahyökkäystä keskittyen Al-Qaidan ja Islamin Valtion asemien pommittamiseen, ja tunnustavat, että osa iskuista on voinut osua USA:n kouluttamien ja aseistamien kapinallisten asemiin. 

Välimerellä alkaa olla ahdasta, sillä Venäjä toi Syyrian edustalle maailman suurimman sukellusveneensä saattoaluksineen, ja Kiina tuo sinne lentokoneitten emälaivansa saattoaluksineen. Venäjä kutsui 150 000 sotilasta asepalvelukseen, jotka sijoitettaneen Syyriaan. USA on liittolaisineen jäänyt pahasti paitsioon. http://www.debka.com/article/24929/With-Russia%E2%80%99s-Dep-Army-Chief-due-in-Israel-Moscow-posts-64-S-300-ship-to-air-missiles-off-Syria-N-Israel

 

Kirjailija Reino Lehväslaiho (s. 1922) , sotakamreeri, tuotteliain sotakirjailijamme

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Lehv%C3%A4slaiho
Reino Veikko Lehväslaiho 
 (s. 13. huhtikuuta 1922 Akaa) on sotakamreeri ja mahdollisesti tuotteliain suomalainen sotakirjailija.

Tuotanto

Reino Lehväslaiho signeeraa kirjojaan Helsingin kirjamessuilla 2009

• Panssarisotaa 1941–1944 (1958)
• S/S Bombata (1959)
• Tuuloman tie (1967)
• Viimeiseen mieheen (1969)
• Sissit (1971)
• Syväri murtuu (1973)
• Partio yli Äänisen (1974)
• Arkangelin partio (1975)
• Uhtualta itään (1976)
• Poventsan korpit (1977)
• Syvärin sissit (1978)
• Rintamalotat (1978, nimimerkillä Veikko Remes) (uusintajulkaisu kirjailijan omalla nimellä vuonna 2010)
• Äänisen tie (1979)
• Sissivääpeli (1980)
• Tulimarssi (1981)
• Aunus tulessa (1981)
• Läpimurto (1982)
• Vienan partisaanit (1983)
• Jänkä palaa (1984)
• Ritarivääpeli (1985)
• Kenttävartio Susi (1986)
• Sissikapteeni (1987)
• Lottien sota (1988)
• Uhtuan sissit (1989)
• Tuntsan sota (1990)
• Maaselän sissit (1991)
• Rajavääpeli Peura (1992)
• Iskuryhmä Risu (1993)
• Sallasta itään (1994)
• Tukikohta palaa (1995)
• Tie helvettiin (1996)
• Kuoleman suo (1997)
• Kolttasissit (1998)
• Koukkaus itään (1999)
• Kairanmaan sota (2000)
• Rytinällä läpi (2001)
• Sotkalla sodassa (2002)
• Soturit (2004)
• Röhön korpitaistelu (2005)
• Ei tuumaakaan! (2006)
• Seesjärven sissit (2007)
• Isku itään (2008)
• Kontion sissit (2009)
• Alakurtin tie (2010)
• Korven peura (2012)

Kirjailija, kapteeni ja sosionomi, Esko Lammi kertoo Talvisodan Tampereesta.

( Tampere on oma syntymäkaupunkini 2/1946, äitini ja isäni  viettivät häät Tampereella  5/1954 ja heidän työpaikkansa, toinen niistä Lempäälän kylpylän  työn ohella  oli Tampereen kylpylä  Aleksanterinkadulla lähellä suurta kirkkoa  Tampereen asema sodan aikana ei ollut hyvä. Kylpylään ei osunut kuitenkaan mitään suoraa pommia. Tampereen historia ajalta ennenkuin synnyin, on kiinnostava)

13 tietokirjaa kirjoittanut kapteeni ja sosionomi ESKO LAMMI:

 http://tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/arkisto/tapahtumat/08102012.html

Sitaatti blogiini 6.10.2015

 " Esko Lammi on palvellut mm. Tampereen ja Oulun Ilmatorjuntapatteristossa, Pääesikunnan koulutusosastossa, Vammalan asevarikolla, YK-tehtävissä Siinailla, Golanilla, Libanonissa ja Syyriassa sekä viimeksi Maavoimien Materiaalilaitoksessa, jossa hän toimi esikuntapalvelun päällikkönä.
Hän on toiminut maanviljelijänä sukutilalla Ylöjärven Karhella. Tietokirjailijana hän on vuodesta 1979 alkaen kirjoittanut 13 tietokirjaa, mm.

 Tampereen Talvisota,

 Puolustusvoimien liikunnan historia Liike ja tuli,

 Sastamalan ja Kyrösjärven sk- ja lottahistoriikit Isänmaan parhaaksi I ja II 

sekä sotaorpoja ja -leskiä käsittelevän Sururistin kantajat.

Talvisodan pommitukset Tampereella

Talvisodan pommitukset Tampereella tapahtuivat kahtenatoista kertana 3. joulukuuta, 19. joulukuuta, 21. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939 sekä 13. tammikuuta, 20. tammikuuta, 7. helmikuuta, 17. helmikuuta ja 2. maaliskuuta 1940 . Niihin liittyi 260 konesuoritusta. Pudotettujen pommien yhteismäärä oli noin 1 800 kappaletta. Pommitettuja kohteita olivat mm. Lielahti ja Epilänrinne. Tamperetta pommittaneiden koneiden tukikohtina olivat Neuvostoliiton tukikohdat Tallinnan lähistöllä.
Pommituksissa kuoli seitsemäntoista ihmistä. 245 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui. Taloista tuhoutui täysin 73. Tampereen väestönsuojelukeskus antoi 60 ilmahälytystä.
Tampereen ilmapuolustuksesta talvisodan aikana vastasi kapteeni T. Maunulan johtama Ilmapuolustusaluekeskus 51 alaisine yksiköineen sekä Ilmailuvarikon koelentue. <sup>[1]

Esko Lammi: "</sup> Tampere oli sotien alla maamme toiseksi tärkein teollisuuskaupunki, noin 250 tehdasta, ja erityisesti se oli myös sotatarvikkeiden tuottaja. Siksi oli oletettavissa, että kaupunkia pommitettaisiin. Ensimmäinen pommitus tapahtui 21. joulukuuta 1939, noin kolme viikkoa sodan alettua. Osa maaseudulle evakkoon lähteneistä oli jo palannut, koska arveltiin, ettei Tamperetta sittenkään pommitettaisi. Ensimmäisessä pommituksessa kuoli neljä ja haavoittui neljä henkilöä ja rakennuksia vaurioitui."

"Talvisodan aikana pommituksia oli eniten Hangossa ja toiseksi Kotka-Kouvola-Lahti-Riihimäki - ratalinjalla. Tamperetta pommitettiin yhdeksänä päivänä kaikkiaan kaksitoista kertaa ja pommeja pudotettiin noin 1 800 kpl. Keskeisiä kohteita olivat rautatie ja ratapihat, tehtaat, sillat ja lentokenttä. Pommikoneiden tukikohta oli Virossa Tallinnan lähellä.

Tampereen pommituksissa tuhoutui 73 ja vaurioitui noin 240 rakennusta. Noin 4 000 ihmistä menetti kotinsa. Teollisuuslaitokset kärsivät yllättävän vähän vaurioita. Ilmatorjunnan johdosta pommituskoneet lensivät korkealla, 4-5 kilometrin korkeudessa, josta kohteisiin osuminen oli vaikeata. Tampereen keskustassa suurimmat tuhot tulivat Kyttälässä ym. rautatien lähialueilla. Tampereen pommituksissa kuoli 14 henkilöä ja loukkaantui noin 50."
"Ilmavalvonta ja väestönsuojelu toimivat hyvin ja enemmiltä tappioilta säästyttiin. Väestönsuojelua alettiin kehittämään vuonna 1937 ja henkilöstöä sitä varten koulutettiin. Mm. kussakin tehtaassa oli oma vs-yksikkönsä ja vs-päällikkönsä. Kellareissa oli väestönsuojia ja puistoissa sirpalesuojia. Noin 80 kilometrin säteellä kaupungista oli lähinnä ilmavalvontatorneja ja -paikkoja, lähinnä lottien vastuulla. Niistä saatiin hälytys lähestyvistä pommikoneista. "

Katso myös

• Talvisodan pommitukset

Kirjallisuutta

• Esko Lammi: Talvisodan Tampere. Vammala: Häijää Invest (Vammaspaino), 1990. ISBN 952-90-1707-3.
• Esko Lammi. Liike ja tuli . http://cdon.fi/kirjat/lammi%2c_esko/liike_ja_tuli-4325961
• Esko Lammi: Sururistin kantajat.   http://cdon.fi/kirjat/lammi%2c_esko/

Lähteet

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/4_99/teksti/tampere.htm