1944-1946 kirjastoista poistettuja teoksia
Aakkosellinen luettelo
(Bibliografiset tiedot ja oikeinkirjoitus vastaavat alkuperäisen luettelon tietoja)
Aalto, Karjalan kotkat.
Alanen, Yksilö ja yhteisö.
Aminoff, Karjala lännen etuvartiona.
Aminoff, Mellan svärdet och kroksabeln.
Andersson, Mot bolsjevismen.
Aropakkanen, Isä - me pääsimme tänne.
Arti, Lauluja Lottain rintamalta.
Aunuksen retken muistojulkaisu.
Balodis, Våld och frihet.
Bratt, Ödet österifrån.
Brotherus, Suomen historiaa taskussa.
Brummer, Sanomalehtimiehenä diktat.m.
Cederborg, Suomen uusinta historiaa.
Coudenhove-Kalergi, Stalin ja Kumpp.
Düring, Friede auf Erden.
Dwinger, Valkoisen ja punaisen välillä.
Enckell, Jägarnas historia.
Enckell, Viesti erämaasta.
Engdahl, Värld i vardande.
Ensimmäiset aseveljemme.
Ensimmäiset kranaatit y.m. kertomuksia.
Eräs, Valtiollinen tervahöyrymme.
Erho, Hjältarna vid summa.
Erho, Karhumäessä kummittelee.
Essad bey, Stalinin sisäinen sota.
Fagerholm, Den tyska arbetsfronten.
Fast, Stormakterna och Norden.
Fey-Rehkämper, Härdat kamratskap.
Finland från krig till krig.
Finland i krig.
Finlandssvenska frontjournalister.
Flack, Vi marschera för vårt land.
Friang, De dogo inte förgäves.
Gogin sota.
Gummerus, Ukraina under bolsjevikhotet.
Gummerus, Ukrainan murrosajoilta.
Haahtela, Kuningas Toton vankina.
Haarla, Idän laumoja päin.
Haartman, Francon armeijasta Kollaanjoelle/.
Halsti, Suomen puolustaminen.
Halter, Suomen kahleet murtuvat.
Hämeen -Anttila, Inkeri.
Hamlin, Työmiehenä Venäjällä.
Hantschel, Baku.
Härkönen, Karjalan heimotyö.
Härkönen, Osaveljet.
Härkönen, Suomen Termopylai.
Hartman, Fienden i siktet.
Havas, Suursaari ja Kymenlaakso.
Helanen, Ankarat tähdet
Helanen, Anni.
Hellaakoski, Vartiossa.
Hiisivaara, Narva.
Hilden, Murmanbanan.
Hilden, Die Murmanbahn. (Myös englanniksi ja ranskaksi).
Hitler, Från vanmakt till världsmakt.
Hitler, Min kamp.
Hitler, Taisteluni.
Hjärner, Blått och frontgrått.
Hornborg, Varför kämpar Finland.
Huurre, Sirpin ja moukarin alla.
Huurre, Under hammaren och skäran.
I fält med Finlands armé.
Ingman, Lausuntoja Suomen sisäpol.k.
Ingman, Poliittisia suuntaviivoja.
Ingman, Suomen turvallisuus.
Itä-Karjalan paikannimien luettelo.
Itkonen, Rajalta rajalle ja ylikin.
Jaakkola, (Saman teoksen vieraskiel. laitokset).
Jaakkola, Finlands östproblem.
Jaakkola, Suomen idänkysymys.
Jaakkola, Veskelyksen sissit.
Jacobsson, Bismarck och vår tid.
Jahvetti, Finland i Rådsförbundets radio.
Jahvetti, Suomi Neuvostoliiton radiossa. (X)
Järvinen, Panssarijoukot ja venäl.p.
Johannsson, Soldater.
Jokinen, Palava maailma.
Jungenfeld, Panssarien taistelu.
Juva, Idän uhkan varjossa.
Juva, Suomen taistelu itää vastaan.
Juva-Merikoski-Salmela, Itä-Karjalan vaiheita.
Jyränkö, Kun itä yllätti.
Kaarela, Tuntematon suomalainen sotilas.
Kahma, Deutsche Lieder - English Songs.
Kaila, Meriupseerista työmieheksi.
Kaljunen, Sotilaspoikajohtajan kasvatus.
Kaljunen, Uppfostring- och undervisnings
lära för soldatgosseledare. Kampen om Östkarelen.
Karhu, Neuvostoliiton sotilasmaantieto.
Karhumäki, Miesten matkassa.
Karimo, Karjalan nousu.
Karjalan historiaa (Hist.aitta).
Karjalan keskushallitus.
Karlgren, Punainen diktaattori.
Karrakoski, Siipirikkona kotirintamalla
Katajavuori, ym. Suomen suvun kirja.
Kato, Sodan uudet kasvot.
Kuusi, Runon ja raudan kirja.
Kentrschynskyi, Sanningen om Ukraina.
Kentrschynskyi, Ukrainan vapaustaistelu.
Kerttu, Men grunden står kvar.
Kesäkuun 4:s päivä 1942. (X)
Kettunen, Sotiva Suomi.
Kianto, Vienan Karjala - Kalevalan kehto.
Kivimaa, Eurooppalainen veljeskunta.
Kivimaa, Lumikevät.
Kivimaa, Valon ja pimeyden manner.
Kiviranta, Iskujoukossa Kannaksella.
Kiviranta, Kuukausi vihollisleirissä.
Kiviranta, Ryhmä Liiri.
Kiviranta, Sellaista se on.
Kiviranta, Sotapolulla Sortavalaan.
Kivistö-Oksala, Maanpuol. alk. oppikirja.
Kojo, Kymmenen savun kylä.
Konkka, Kahden maailman rajalla.
Koskenniemi, Finlandia, Soudo del Nord.
Koskenniemi, Finnland, Schield des Nordens.
Koskenniemi, Sota rauhan rakentajana.
Krasnov, Kaksoiskotkasta punalippuun.
Krämer-Kataja, Deutsches Leben.
Kraus, Stalins Ryssland.
Kukkonen, Ryssän kintereillä.
Kukkonen, Ryssän selustassa.
Kukkonen, Suomussalmen suksisissit.
Kuomanen, Isänmaan hist. tuokiokuvina.
Kurko, Inkerin suomalaiset GPU:n kynsissä.
Kurko, Latvian vapaustaistelu.
Kyytinen, Ratkaisun vuodet.
Laaman, Kommunismin toteutt. Venäjällä.
Lausa, Mihin menet, Suomen kansa.(X)
Leijonapojat II.
Leino, Kansallissosialismi.
Leiviskä-Kärki, Itä-Karjala.
Linnus, Ilmojen miekka.
Lotta-Svärd (Luukkonen-Viherjuuri).
Marttina, Miesten syöjiltä sijoilta.
Merikoski, Suuren Suomen kirja.
Miesään. laul.ohjelmistoa 13,15,16 vihko.
Miihkali, Som frontofficer i Suomussalmi.
Molnar, Vi låg framför Hangö.
Mosseg, Hätähuuto kansojen vankilasta.
Mosseg, Totuus bolsevismista.
Mothander, Baroner, böndar och bolsjeviker.
Mothander, Paroneista bolsevikkeihin.
Müllern, Sitä ei ole kerrottu lehdissä.
Mussolini, Puhun Brunon kanssa.
Mustonen, Jumalattomuusliike ja T.J.L.Neuvosto-Venäjällä.
Näsi-Ovaska, Laatokan mainingit.
Nauticus, /Waltari/, Totuus Virosta.
Neuvostoliiton lentokoneet keväällä 1942.
Nielsen, Europas framtid.
Niemi, Neuvostokasvatti.
Nuorto-Salola, Isänmaan runo.
Nuorvala, Vakoojana Arkangelissa.
Nykänen, Suomen uusi tie.
Ohls. Suojeluskuntapoikain rata- ja kenttäurheilun pistetaulukko.
Olli, Pisteet lopussa.
Olli, Vastikekastike.
Olsoni, Venäjä ennen ja nyt.
Onttoni-Miihkali, Raatteen tiellä.
Onttoni Miihkali, Suomussalmen sotatanterilla.
Onttoni-Miihkali, Heräävän elämän maa.
Onttoni-Miihkali, Raatteen tieltä Vuonniseen.
Outsider, Vakooja B Z 7.
Pakkorajalta Äänislinnaan.
Paley, Muistoja Venäjältä.
Palolampi, Sista motanfallet.
Palolampi, Viimeinen vastaisku.
Pälsi, Voittajien jäljissä.
Pantenburg, Venäjä uhkaa Pohjolaa.
Parviainen, Sotapesässä (Ot.näyt.).
Peitsi, /Kekkonen, Urho/, Eheytynyt kansa taistelee elämästään.
Peitsi, /Kekkonen, Urho/, Kansa taistelee elämästään.
Peitsi, /Kekkonen, Urho/, Suomen kansan eheytymisen tie.
Pekkanen, Ajan kasvot.
Penttilä, Kalpea Kamala.
Penttilä, Kalpean Kamalan kosto.
Penttilä, Kalpean Kamalan seikkailut jatkuvat.
Penttilä, Karjalan lasten aapinen.
Penttilä, Prinsessa eksyy tieltä.
Perälä, Sissinä ja motinvartijana.
Petander, Nordens väg.
Petander-Kleen-Örne, Nordens förenta stater.
Pietari ympäristöineen ja Inkeri.
Popoff, Neuvostotähden alla.
Popoff, Tsheka.
Puhtain asein. Mannerheimin päiväkäskyjä.
Pulla, “Ja pöh.”
Pulla, “Jees, mullikuhnuri.”
Pulla, “Jees, punamultaa.”
Pulla, Kaukjärven huimat sissit.
Pulla, “Oikea antifilatelisti.”
Pulla, “Ole viisaasti höperö.”
Puntari-Koukku, Sattumia.
Raguza, Kaukasien - min fosterjord.
Rahmanova, Laitakaupungin kivijalassa.
Rahmanova, Punaisessa myrskyssä.
Rahmanova, Uusien ihmisten tehdas.
Rahmanova, Ylioppilaita, rakkautta ja kuol.
Räikkonen, Heimokirja.
Ratkaisun hetkiä (Rytin puheita).
Reponen, Etulinjoilla.
Riipinen, Kun se alkoi.
Rintamakirjeitä rakastetulle.
Rosberg, Intryck från Tysklands autostrador.
Rosenberg, Uutta Eurooppaa kohti.
Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu.
Rymy-Eetun jymyvoitto.
Saksan tie.
Salminen, Viena-Aunus .(X)
Sandström, Det hände mig i Novorossijsk.
Santavuori, Miesten taistelu.
Saraja, Det friköpta landet.
Saraja, Lunastettu maa.
Sarrimo, Krigsfånge i Sovjet.
Scheinius, Punainen tulva nousee.
Scheynius, I väntan på undret.
Schoultz, Atlantikschlacht.
Sekaäänisiä lauluja 146 vihko.
Sihvo, Jääkärin morsian.
Siippainen, Loppuun sakkka.
Siiras, Viro neuvostokurimuksessa.
Snellman, Suomen vuosisataislaulu.
Somersalo, Totuus Neuvosto-Venäjästä.
Sotanuotio, Pohjolan sankarit.
Sotatalvi.
Sotilaan laulukirja.
Sotilaspojan taskukirja 1942 ja 1943.
Souvarine, Stalin.
Strohmeyer, Syöksypommittajat.
Stål, I landet utan söndag.
Suojeluskuntajärjestön lakikirja.
Suomalaisten ristiretki.
Suomen nähtävyyksiä.
Suomen suojeluskunnat.
Suomi ja Neuvostoliitto. Finland and Russia.
Suomi taistelee. (Ja vieraskiel. laitokset).
Suur-Suomen koulu.
Suur-Suomen runoja.
Suviranta, Tuotantopoliittisia kysym.
Tapola, Täysikuu.
Tarkiainen Karjalan laulu.
Tasavallan pres. Risto Rydin radi/o/puhe 6.12.1942.
Tasavallan pres. .. (Ja saman kirjan vieraskiel. laitokset).
Tasavallan pres. Risto Rytin puhe valtiopäiväin avajaisissa
3.2.1942. Tigerstedt, Statspolisen slår till.
Tigerstedt, Vastavakoilu iskee.
Tiilikainen, Radioselostajana tulilinj.
Timonen, Lenin.
TK-rintamakirjeenvaihtajat etulinjoilla 1-8.
Tsernevin, Pako Neuvosto-Venäjältä.
Tsernavin, Puhun äänettömien puolesta.
Tuomola, Neuvostovakoilija.
Tuura, Työkansan viholliset/.
Tyskland talar.
v. Jungenfeldt, Pansar i täten.
Väänänen, Nuoriso aseissa.
Vainio, Metsäsissejä.
Valamo.
Valentin, Terve vaan, terve.
Valkonen, Maisterin seikkailut mailla ja merellä.(X)
Valros, Sovjet i sällskap.
Waltari, Neuvostovakoilun varjossa.
Valtari (sic), i (sic) sovjetspionagets skugga.
Vasama, Serkukset sodassa (Poikain s.k.).
Vasiljev, Ohrana ja Tsheka.
Vatanen, Kriisien ja sodan maailma.(X)
Vatanen, Saksan sotureita.
Vatanen, Ukrainan valloittaja ja Pietarin ja Moskovan piirittäjä.
Vatjalainen, Vihreä Lotta bolsevikkien maassa.
Viipuri ennen ja nyt.
Viipuri.
Virkkunen, Suomen taist. armeijan henki.
Voittomme päivät, vihko I-III.
Wikberg, Jag var krigsfånge.
Wikberg, Olin sotavankina.
Wirtanen, Ett enat Norden - Yhtynyt Pohjola.
Wrangel, Maaorjuudesta bolsevismiin.
Ödemarkskämpar.
Öhquist, Kolmas valtakunta.
Kirjastoista poistettiin kirjallisuutta ilman varsinaisia ohjelistoja,
ja hajonta oli sen mukaista.
Teoksia poistettiin nimekemääräisesti toista tuhatta."
2011-11-19 Merkkaan (X) ne jotka olen nähnyt ja tai lukenut.
lördag 19 november 2011
Sensuurikomissio Suomessa
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/diss44-6.pdf
Valvontakomission määräyksestä ja oikeusministeriön aloitteesta poistettiin
vuosina 1944-46 yleisön ulottuvilta, kirjakaupoista ja kirjastoista, Neuvostoliitolle vihamielistä kirjallisuutta. MUTTA tämä veruke oli samalla kaiken sodankäynnin ja Euroopan tapahtumien pimitys suurelta yleisöltä. Täsmällinen luettelo poistettavista teoksista annettiin vain kirjakaupoille. Kahdessa kiertokirjeessä syksyllä 1944 ja 1945 Suomen kustannusyhdistys kehotti poistamaan myynnistä ja palauttamaan kustantajille noin 300 kirjanimekettä. Kirjastoista poistettujen teosten kokonaismäärä on ollut arvailujen varassa; on arveltu, että kirjastoissa rajoitettiin muutaman sadan teoksen lainaamista. Poistettujen teosten nimekemäärä oli 1783 kappaletta. Määrällisesti teoksia poistettiin yli 22 000 nidettä. Teoksia poistettiin 403 kunnassa. Keskimäärin kunnassa poistettiin n. 50 nimekettä. Tavanomainen nimeke poistettiin 11 kunnassa. Koska kirjastoille ei sanelumielialan välttämiseksi annettu luetteloa poistettavista teoksista, valikoima muodostui kirjavaksi. Useimmissa kirjastoissa luetteloihin kertyi kymmeniä, suuremmissa kirjastossa satoja niteitä. Joissakin tapauksissa kirjat sijoitetiiin poliisin suojiin, joskus kirjastojen omiin varastoihin, ns.myrkkykaappeihin.
Esim. Helsinginkaupunginkirjastosta poistettaviksi valikoitiin yli 600 nimekettä, neljätuhatta nidettä. Poistoprosessi muistutti läheisesti neuvostokirjastoissa käytettyä
suljettujen kokoelmien, spetshranien perinnettä. Kirjastojen poistot poikkesivat kirjakauppojen valikoimasta.
21.9.2008 23:58
Valvontakomission määräyksestä ja oikeusministeriön aloitteesta poistettiin
vuosina 1944-46 yleisön ulottuvilta, kirjakaupoista ja kirjastoista, Neuvostoliitolle vihamielistä kirjallisuutta. MUTTA tämä veruke oli samalla kaiken sodankäynnin ja Euroopan tapahtumien pimitys suurelta yleisöltä. Täsmällinen luettelo poistettavista teoksista annettiin vain kirjakaupoille. Kahdessa kiertokirjeessä syksyllä 1944 ja 1945 Suomen kustannusyhdistys kehotti poistamaan myynnistä ja palauttamaan kustantajille noin 300 kirjanimekettä. Kirjastoista poistettujen teosten kokonaismäärä on ollut arvailujen varassa; on arveltu, että kirjastoissa rajoitettiin muutaman sadan teoksen lainaamista. Poistettujen teosten nimekemäärä oli 1783 kappaletta. Määrällisesti teoksia poistettiin yli 22 000 nidettä. Teoksia poistettiin 403 kunnassa. Keskimäärin kunnassa poistettiin n. 50 nimekettä. Tavanomainen nimeke poistettiin 11 kunnassa. Koska kirjastoille ei sanelumielialan välttämiseksi annettu luetteloa poistettavista teoksista, valikoima muodostui kirjavaksi. Useimmissa kirjastoissa luetteloihin kertyi kymmeniä, suuremmissa kirjastossa satoja niteitä. Joissakin tapauksissa kirjat sijoitetiiin poliisin suojiin, joskus kirjastojen omiin varastoihin, ns.myrkkykaappeihin.
Esim. Helsinginkaupunginkirjastosta poistettaviksi valikoitiin yli 600 nimekettä, neljätuhatta nidettä. Poistoprosessi muistutti läheisesti neuvostokirjastoissa käytettyä
suljettujen kokoelmien, spetshranien perinnettä. Kirjastojen poistot poikkesivat kirjakauppojen valikoimasta.
21.9.2008 23:58
Rannikkotykistö 1951
LÄHDE:
Pesonen T, Ollila L, Hyvärinen R. Rannikkotykistö taistelee. Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen vuosijulkaisu XI 1951. Maalaiskuntien Liiton kirjapaino 19518 (Rannikkotykistön historiasta ilmestyi myös 1958 toinen teos Pohjanvirta, Perkki et al.)
Artikkelit rannikkotykistön kirjassa ovat eri kirjoittajien tekemiä. Kirja on omistettu Rannikkojoukoissa taistelleille.
Sisältö
(1) SIHVO Aarne, Puolustusvoimain komentaja, Jalkaväenkenraali) (Sivut 5-6). Alkulause. Rannikkotykistöstä
http://sv.wikipedia.org/wiki/Aarne_Sihvo
(2) REPONEN T., Yleisesikuntaeversti:
Teikari, linnoittamaton saari valtaväylän keskellä. (Sivut 10- 33)
(3) RAUHANIEMI V. , Majuri:
Somerin taistelu. Eteentyönnetyn rannikkotukikohdan menestyksellinen torjuntataistelu aselajien yhteistoiminnan tuloksena ( Sivut 34-57)
http://www.histdoc.net/uscha/index.html
(4) KIVELIÖ J., Yleisesikuntaeversti:
Hangon motti ( Sivut 58-86)
http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/655.html
(5) SARIO N., Yleisesikuntaeversti:
Rannikkotykistön rauhanaikaisen organisaation kehittymisestä ( Sivut 87-100)
(6) PESONEN T., Yleisesikuntamajuri, dipl.ins.:
Rannikkotykistön ampumatoiminnan kehityksestä ( Sivut 101-121)
(7) RAUANHEIMO Uljas, Yleisesikuntaeverstiluutnantti:
Linnat ja linnoitukset rannikoillamme itsenäisyysaikaamme saakka (Sivut 122-143)
(8) OLLILA L., Yleisesikuntamajuri:
Merijalkaväki (Sivut 144- 159)
(9) MERILÄ A., Majuri:
Eräs tilasto rannikkotykistön ammunnoista toisessa maailmansodassa
(Sivut 160-167)
A. Sihvo mainitsee maamme rannikkotykistön merkityksestä maamme puolustuksessa ja toivottaa sille menestystä. Kirjan alkusivuilla on kuvat Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen kunniajäsenistä , tykistönkenraalista V.P. Nenonen sekä kenraaliluutnanteista V. L. R. Valve ja E. I. Järvinen.
Kommentti: Teikarsaari kuuluu nykyään Venäjään. http://fi.wikipedia.org/wiki/Teikarsaari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Somerin_taistelu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Someri
Venäläiset olivat "vuokranneet Hangon alueen" 1940 kolmeksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hangon_vuokra-alue
Mutta sotilaallinen ja poliittinen kehitys välirauhan aikana johti siihen, että venäläiset eivät voineet käyttää Hangon vuokra-aluetta suunnittelemaansa tarkoitukseen. He tyytyivät puolustamaan sitä. Suomalaisille pahassa tapauksessa se olisi voinut toiminut epicentrumina Itämerelle ja Suomea vastaan suunnatuille sotatoimille.
Kiveliö mainitsee: "Kaikkialla, missä venäläiset pääsivät kaivautumaan, oli maa möyritty niin saarissa kuin itse niemelläkin. Oli luotu syvyydeltään yhtäjaksoinen puolustusvyöhyken kautta koko vuokra-alueen. On luonnollista, ettei itse kaupungissa oltu jätetty käyttämättä taloja, puistoja eikä hautausmaatakaan, esikuntien, huoltolaitosten, reserviuen ja muiden selustaan sijoitettujen elimien suojakorsujen rakennuspaikkoina- ja aineina" ( Sivu 60).
Suomalaisten puolelta saaristoalueiden linnoitustyöt pääsivät alkuun täydessä laajuudessa vasta keväällä 1941. Rannikkolohkoille otettiin puolustusjoukkoihin myös ruotsalaisista vapaaehtoisista pataljoonista (SFB) väkeä.
Mutta sotatoimien alkamista edeltävänä aikana touko- kesäkuussa 1941 Venäjä näytti olevan keskittämässä sotavoimiaan Hankoniemelle ja risteilijöitä sekä hävittäjiä alkoi lähestyä. Mm laiva Joseph Stalin ja Oktjabrskaja Revolutsia. Samalla lentokoneiden rajaloukkaukset lisääntyivät ja laivojen tiedustelutoiminta tehostui.
Vihollinen rupesi sitten offensiiviin 25.6. 1941 aamulla. Tästä alkanut kahakointi rutikuivana kesänä aiheutti paljon metsäpaloja puolin ja toisin. Hangon rintamalla oli verisiä taisteluita kesän kuluessa. Suomalaisten oli samalla opiskeltava parempaa saaristotaistelutekniikkaa ja samalla toimintayhteyteen kytkeytyi saksalainen 163. divisioona, joka yhteistyössä erään toisen divisioonan kanssa hyökkäsi Prästkullan lohkolta käsin Bengtsärin saariryhmän yli Hangon niemelle . Bengtskärin majakasta saatiin28 vankia, joistaoli 17 haavoittunutta ja36 kaatui. Suomalaisten omat tappiotkin olivat huomattavat. Kun saksalaiset valtasivat Tallinnan, tapahtui tilanteessa muutos. Tallinnan kaupungin evakuoinnin jälkeen luultiin, että Hangon mottia oli alettu tyhjentää ja tehtiin tappiollinen tiedustelu Hangon alueelle. Sittemmin rannikkolohkon taisteluissa otettiin lisää sotavankeja. Useita uimalla pakoon pyrkineitä ammuttiin veteen. Venäläinen Josef Stalin laiva ilmeisesti oli lähetetty purkamaan mottia, mutta joutui miinakenttään ja ajautui Viron rannikolle, jossa sen henkiinjäänyt miehistö joutui saksalaisten käsiin. Josef Stalinilla kuljetetuista 6000 miehestä sai 1500 surmansa tykistötulesta tai miinanräjähdyksistä. Suomi sai miehitettyä Hangon aluetta asteittain joulukuussa 1941. Alue oli aivan läpikotaisin miinoitettu ja ansoitettu. Sitten sieltä purettiin yli 50 000 miinaa, joiden koot vaihtelivat usean tonnin suuruisista räjähdyspanoksista parinsadan gramman penaalimiinoihin saakka. Hangon motin taistelut olivat hyvin suurta kärsivällisyyttä ja taitoa ja useita henkiä vaativaa asemasotaa.
http://www.frontmuseum.fi/histen.html
Hangon motti http://fi.wikipedia.org/wiki/Hangon_rintama_1941
Kts. Hankoniemi http://fi.wikipedia.org/wiki/Hankoniemi
Vertaa myöhempää tapahtumaa: Kts. Porkkala (" Suomen Krim"), Neuvostoliiton seuraava intressi Hankoniemen vuokrauksen jälkeen.
Kun Suomi oli taistellut itsensä vapaaksi oli ryhdyttävä turvaamaan "nousevan Suomen" rantoja ja merta. Vuonna 1918 perustettiin Yleisesikunnan Meriosasto. Elokuussa muodostettiin Laivaston esikunta laivaston ja samalla rannikkopuolustuksen päälliköksi heinäkuussa nimitetyn kontra-amiraali Indreniuksen johdolla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_armeijan_kenraaleista Nyt oli Laivaston päällikön alaisena suomalaisilla Rannikkolaivue, Meripataljoona sekä kolme rannikkotykistöpataljoonaa ja näiden johtoeliminä Rannikkotykistön esikunta. Luotiin Suomenlinnan linnoitustykistö. , rannikkotykistöpataljoonat ja rannikkotykistörykmentit patteristoineen. Oli myös Laatokan rannikkotykistö ym. Suomella oli nyt itsenäisen maan puolustukseen monta yksikköä: Esikunta, maalinnoitusten hoitokunnat, meririntama, Laatokan laivue, Valamon saariasema, Sortavanlahden tukikohta Konevitsassa. Jo vuodesta 1918 alettiin tarkentaa muodostelmat. Upseerikoulutusta koetettiin aloittaa jo 1918, jolloin saksalainen kapteeniluutnantti Wustraun johdolla toimi upseerikokelaskurssi Kuivasaaressa, sitten oli täydennyskurssi ja kadettikurssi, alipäällystökurssi ja loppututkinto. Saatiin alipäällystökunta. Kanta-aliupseerit jatkokoulutettiin itsenäisen valtiomme puolustuksen käyttöön. Saatiin Rannikkotykistön kapitulanttikoulu. Rannikkopuolustukselle saatiin ohjelmansa. Rannikkopuolustuskomitea perustettiin jo 1921. Laivanrakennusohjelma kuului tähän. Turku sai erikseen Rannikkopatteristonsa. Puolustuksen hahmotuksessa konsultoitiin asiantuntijoita. Kenraali Kirke Englannista viipyi Suomessa vuoden 1924.
Kaikki tämä oli kehitystaivalta Puolustusvoimien vakinaistamiseen 1928. Nuorella valtiolla oli paljon muuta budjettia syövää, ( taloudellisia ja kulttuuritarpeita) joten yleinen tottumattomuuskin pitää puolustusvoimien kehittämistä elintärkeänä ehkäisi alkuvaiheen kokonaisratkaisuja. Siirtyminen vakinaiselle kannalle aloitti uutta kehityskautta. Merisotaosasto liitettiin 1929 sotakorkeakoulun yhteyteen. Merisotakoulu alkoi 1930 yhdistettynä edellisistä koulutusmuodoista. Merivartiolaitos perustetiin 1930. Vuosina 1930-1933 rakennettiin Porkkalan edustalle kaksitykkinen tornipatteri sähköistettyine koneistoineen ja toinen samanlainen Kuivasaarelle. Ristiniemeen ja Viipuriin rakennettiin myös patterit.
TALVISODASSA laajeni rannikkotykistö. Organisaatio muuntui joustavasti sodan myötä.
JATKOSODAN aikana oli rannikkotykistö laajimmillaan, useita sotatoimiyhtymiä käsittäen ja teknisesti tehokkainta.
Puolustusvoimien rauhan kannalle asettaminen sodan jälkeen toteutettiin välirauhansopimuksen ja Liittoutuneiden Valvontakomission määrämän ajan kuluessa 1.12. 1944 annetun asetuksen nojalla komission vahvistamien rauhanajan määrävahvuuksien puitteissa. Niin joutui Suomen Valtion rannikkotykistö kutistumaan entistä pienempiin mittasuhteisiin.
Vuosina 1945- 1948 toiminut puolustusrevisiokomitea laati suuren uudisjärjestelytyönsä yhteydessä uudet yksityiskohtaiset vahvuudet myöskin rannikkotykistölle, mikä asia jäi puolustusvoimain järjestelyn valinkauhaan.
Vasta Brest- Litovskin rauhanteon jälkeen Neuvosto-Venäjän jo osittain evakuoitua joukkonsa Suomesta ja saksalaisten vallattua Viron heidän määrällisesti ylivoimaisen laivastonsa saattoi suorittaa maihinnousut Hankoon, Loviisaan ja Helsinkiin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha
Suomenlahden kapein kohta- Hanko- Tallinna väli oli Pietari Suuren mielestä tukittava venäläispuolustuksella. I maailmansodan aikana oli siis Suomenlahti mitä vahvimmin varustettu venäläistaholta- Suomi siinä kuin valmis omena tippumassa alla olevaan kouraan. Sen kurkun avaajana toimi tällä kertaa Saksan sekundäärisesti annettu apu Suomelle. Suomen intressit eivät olleet offensiiviset kuten saksan ja Venäjän, vaan ainoastaan defensiivinen."Merijalkaväki on eräs aselaji. Taistelussa merellisissä olosuhteissa merimies pelkää, että hänen aluksensa saa reikiä ja tulee toimintakyvyttömäksi, maamies pelkää hukkuvansa. Merijalkaväki on eräässä mielessä syntynyt tämän kaksinaisen pelon voittamiseksi. "-
WSOY mainostaa lisäksi kirjojaan: Taisteluvuodet eri näkökulmista.
Järvinen Y.A. Suomalainen ja venäläinen taktiikka talvisodassa. Vertaileva ja arvosteleva esitys talvisotamme taistelujen taktiikasta. 268 s.WSOY
Järvinen Y.A. Jatkosodan taistelut. Edelliseen liittyvä, sotiemme kokemukset kokoava esitys. 395 s.WSOY
http://www.librarything.com/author/jrvinenya
Öhquist Harald. Talvisota minun näkökulmastani. Kuuluisa sotapäiväkirja. 416 suurta siv. 18 liitekarttaa. 4 painos ilm. 1951.WSOY
http://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_%C3%96hquist
Kokko Arvo. Mantsi- Järisevä- Koivisto . Karjalan kuulujen rannikkolinnakkeidenpuolustustaistelu talvisodassa. Karttoja ja kuvia. 211 s.WSOY
http://kirjasto.kirjaseuranta.fi/K/Kokko_Arvo/Mantsi_J%C3%A4risev%C3%A4_Koivisto_Karjalan_kuulut_linnakkeet/
Kaila Toivo T. Lapin sota. Kuvaus jatkosotamme koko traagillisesta loppunäytöksestä. 436 s. 80 liitekuvaa, 7 karttaa.WSOY
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_T._Kaila
Erfurth Waldemar. Suomi sodan myrskyissä. Kenraali Erfurthin, päämajassamme toimineen saksalaisen yhteysupseerin kuvasu jatkosodasta. 295 s., 4 karttaa. WSOY
Niukkanen Juho. Talvisodan puolustusministeri kertoo. Vilkasta keskustelua synnyttänyt muistelmateos. 286 s., 60 kuvaa, 5 liitettä.WSOY
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Niukkanen
von Bluecher Wibert. Suomen kohtalonaikoja. Saksan ent. Suomen-lähettilään musitelmat. 4. painos 1951. WSO
Päivitys 2011-11-19
fredag 24 december 2010
Ruotsalainen jälkipuinti Norjan invaasiosta
http://www.krigsmyter.nu/km3norgestalin.php
Tässä mainitaan että saksalainen Troijan hevonen, valaanrasvankeittolaiva, sijaitsi Litsavuonossa ja se taas oli Suomen Petsamon itärajasta vielä pari kymmentä kilometriä idempään Muurmannin rannikolla ja laski Muotkavuonoon.
Artikkeli ei ota huomioon, että saksalaisilla oli Petsamon paratiisi myös luvattuna maanaan Norjan ja Venäjän välisellä Suomalaisalueella. Ehkä Satlin oli tehnyt kauppoja tästä petsamosta, koska kerran Suomi pian sen jälkeen menetti Petsamonsa.
Tässä mainitaan että saksalainen Troijan hevonen, valaanrasvankeittolaiva, sijaitsi Litsavuonossa ja se taas oli Suomen Petsamon itärajasta vielä pari kymmentä kilometriä idempään Muurmannin rannikolla ja laski Muotkavuonoon.
Artikkeli ei ota huomioon, että saksalaisilla oli Petsamon paratiisi myös luvattuna maanaan Norjan ja Venäjän välisellä Suomalaisalueella. Ehkä Satlin oli tehnyt kauppoja tästä petsamosta, koska kerran Suomi pian sen jälkeen menetti Petsamonsa.
Suomen Kalastajasaarento
Kalastajasaarennon länsiosat päätyivät Suomelle Tarton rauhassa 1920 Petsamon mukana. Alue luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa talvisodan jälkeen 1940, kun muu Petsamo luovutettiin vasta jatkosodan jälkeen.
Kalastajasaarennon Suomen puoleiset kylät olivat Maattivuono, Pummanki, Kervanto ja Vaitolahti.
Maattivuonon ja Pummangin kalastajakylät sijaitsivat Keskisaarennon länsirannalla Pummankiniemellä. Kalastajasaarennon pohjoisosassa sijaitsivat Kervanto ja Vaitolahti. Vaitolahdessa oli Suomen silloin pohjoisin kansakoulu, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä rajasta samassa rakennuksessa rajavartioston kanssa. Toinen Kalastajasaarennon kansakouluista oli Pummangissa.
Suomelle kuuluneen Kalastajasaarennon yhteys Petsamoon (Liinahamarin satama) hoidettiin pääsääntöisesti Merenkulkuhallituksen ylläpitämällä postilaivayhteydellä, jota varten hankittiin moottorilaiva "Jäämeri". Se liikennöi kaksi kertaa viikossa Liinahamarista Maattivuonolle, Vaitolahdelle, Kervantoon ja Pummankiin. Alus poikkesi kerran viikossa myös Heinäsaarilla. Liinahamarista oli myös kerran viikossa Merenkulkuhallituksen ylläpitämä laivayhteys Vuoremin kautta Norjan Kirkkoniemeen.
Isän veli Aarre Uoti kulki näitä alueita tubilääkäritehtävissään 1930-luvulla ennen II maailmansodan puhkeamista. Heidän ( Airi ja Aarre Uotin) kotinsa oli silloin Petsamossa. Kirkeneesiin piti mennä hammaslääkärikäynnille Petsamosta.
Huom. Kun Suomen marsalkka Mannerheim vietti vuonna 1942 kesäkuun neljäs päivä syntymäpäiväänsä, natsiarmeijan suuria johtajia kävi häntä onnittelemassa. Göringin henkilökohtaisena edustajana toimi ilmavoimien kenraali von Seidel. Pohjoisessa olvien saksalaisten joukkojen ylipäällikkö kenraalieversti Dietl oli myös tullut Helsinkiin ja häntä mainitaan "Narvikin sankariksi". Hän esitti joukkojensa onnentoivotukset marsalkalle. Dietlin adjutanttina toimi ruhtinas von Windisch-Graetz.Von Seidelin adjutantti on majuri Eschenauer.
Tässä tilaisuudessa Hitler korotti "Narvikin sankarin" kenraalieverstiksi ja Mannerheim onnittelee Dietliä tämän ylennyksen johdosta. Kirjasta Kesäkuun neljäs päivä 1942, jossa on paljon valokuvia näistä natsiarmeijan johtavista hahmoista Suomen maaperällä.
måndag 20 december 2010
lördag 18 december 2010
Huhtala Pauli: YK muodostetaan
Tässä kappaleessa pauli Huhtala lyhyesti kokoaa merkitseviä tapahtumia, jotka päättivät toisen maailmansodan hirmumyrskyn.
XVI Kaaoksesta rauhaan Sivu 425
SAN FRANCISCO 25.4. 1945
POTSDAM 17.7. 1945
Ison-Britannian henkilötappiot Sivu 431
Yhdysvaltojen materiaalikulutusta Sivu 431
Sotakustannukset Sivu 431
Kauppalaivastotappioita 1939-43, Sivu 432
liitoutuneitten laivastotappiot 1939- 1945 , Sivu 432
Helmikuun 12 päivänä julkaisivat liittoutuneet Jaltan konferenssin tärkeimmät päätökset. Julistus sisälsi kaikkiaan yhdeksän kohtaa, jotka käsittelivät liittoutuneitten yhteisiä ponnistuksia, joilla toinen maailmansota vietäisiin nopeasti päätökseen.
Mielenkiintoista on todeta, että Jaltan konferenssi rakentui ainakin siinä mielessä Atlantin julistuksen pohjalle, että sodan jälkeen päätettiin perustaa kansainvälinen järjestö maailmanrauhan turvaamiseksi.
Sodan viemiseksi nopeaan loppuratkaisuun muodostettiin liittoutuneitten keskeinen yhteinen johtoelin, jonka tuli yhdistää liittoutuneitten voimat keskitettyyn yhteistoimintaan. Tämä yhteistoiminta tuottikin tuloksia, sillä jo parin viikon kuluttua alkoivat liittoutuneitten samanaikaiset hyökkäykset Saksan kimppuun ja kaksi kuukautta myöhemmin ne johtivat (natsi)Saksan täydelliseen luhistumiseen.
Saksan tuleva kohtalo oli Jaltan konferenssin keskeisimpiä ja vaikeimpia kysymyksiä. Seuraavissa kysymyksissä liitoutuneet pääsivät yksimielisyyteen:
Heinäkuun 17. päivänä 1945 kokoontuivat Kolme Suurta, Stalin , Truman ja Churchill kolmanteen konferenssiinsa saman vuoden aikana. Potsdamin konferenssi päättyi elokuun 2. päivänä, jolloin konferenssin tuloksista annettiin tiedotus. Sen mukaan olivat liittoutuneet päättäneet muodostaa viiden vallan neuvoston, jossa olisivat jäseninä Yhdysvaltojen, Englannin, Venäjän, Ranskan ja Kiinan ulkoministerit. Tämän neuvoston tehtävänä oli ensisijassa valmistella entsiten vihollismaiden kanssa tehtävät rauhansopimukset sekä olla neuvoa antavana elimenä Yhdistyneille Kansakunnille siksi kunnes tämä maailmanjärjestö olisi organisoitu. Viiden vallan neuvoston tuli kokoontua ensimmäisen kerran syyskuussa 1945.
Potsdamin konferenssin tärkeimmät sopimukset koskivat liittoutuneitten yhteistä Saksan-politiikkaa. Tässä mielessä päätettiin, että liittoutuneet puuttuisivat Saksan sisäisiin oloihin vain kysymyksissä, jotka liittyisivät maan poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen aseistariisumiseen.
Saksa olisi kuitenkin useita vuosia pidettävä miehitettynä ja sen taloudellinen nousu tänä aikana estettäisiin. Saksan teollisuuskeskukset oli hävitettävä ja sen teollisuuslaitokset siirrettävä sotasaaliina voittajamaihin. Näin saisivat Venäjä ja Puola ne teollisuuslaitokset, jotka sijaitsivat Venäjän miehittämällä alueella ja läntiset liittoutuneet vastaavasti lännessä olevat teollisuuslaitokset. Kuitenkin tuli Venäjän saada myös eräitä läntisellä miehitysalueilla olevia teollisuuslaitoksia erikseen sovittavia elintarvikeluovutuksia vastaan.
Periaattellisesti päätettiin myös , että Saksan teollisuuden tuotanto saisi vastaisuudessa käsittää vain oman maan kulutukseen tarvittavan tuotantomäärän. Mitään yhtenäistä hallintoa ei Saksaan toistaiseksi perustettaisi ja sen vuoksi todettiin , ettei Saksan kanssa tehtävä rauha ollut vielä ajankohtainen.
Taloudellisessa mielessä käsiteltäisiin Saksaa kuitenkin yhtenäisenä taloudellisena kokonaisuutena. Potsdamin konferenssi korosti myös sitä, että tarkoituksena ei ollut Saksan orjuuttaminen. Pyrittiin vain siihen, että sen sotilaalliset resurssit hävitettäisiin, jotta se ei enää olisi maailmanrauhan uhkana.
Näille perusteille rakentui liitoutuneitten politiikka maailman rauhan turvaamiseksi.
XVI Kaaoksesta rauhaan Sivu 425
- RATKAISEVAT KONFERENSSIT, Sivu 427
SAN FRANCISCO 25.4. 1945
POTSDAM 17.7. 1945
- TOISEN MAAILMANSODAN TAPPIOTILASTOA Sivu 430
Ison-Britannian henkilötappiot Sivu 431
Yhdysvaltojen materiaalikulutusta Sivu 431
Sotakustannukset Sivu 431
Kauppalaivastotappioita 1939-43, Sivu 432
liitoutuneitten laivastotappiot 1939- 1945 , Sivu 432
- JALTA
Helmikuun 12 päivänä julkaisivat liittoutuneet Jaltan konferenssin tärkeimmät päätökset. Julistus sisälsi kaikkiaan yhdeksän kohtaa, jotka käsittelivät liittoutuneitten yhteisiä ponnistuksia, joilla toinen maailmansota vietäisiin nopeasti päätökseen.
Mielenkiintoista on todeta, että Jaltan konferenssi rakentui ainakin siinä mielessä Atlantin julistuksen pohjalle, että sodan jälkeen päätettiin perustaa kansainvälinen järjestö maailmanrauhan turvaamiseksi.
Sodan viemiseksi nopeaan loppuratkaisuun muodostettiin liittoutuneitten keskeinen yhteinen johtoelin, jonka tuli yhdistää liittoutuneitten voimat keskitettyyn yhteistoimintaan. Tämä yhteistoiminta tuottikin tuloksia, sillä jo parin viikon kuluttua alkoivat liittoutuneitten samanaikaiset hyökkäykset Saksan kimppuun ja kaksi kuukautta myöhemmin ne johtivat (natsi)Saksan täydelliseen luhistumiseen.
Saksan tuleva kohtalo oli Jaltan konferenssin keskeisimpiä ja vaikeimpia kysymyksiä. Seuraavissa kysymyksissä liitoutuneet pääsivät yksimielisyyteen:
- Saksan tuli antautua ehdoitta
- Saksa pidettäisiin miehitettynä pitkän ajan ja sen miehitykseen osallistuisivat Venäjä, Yhdysvallat, Englanti ja Ranska kullekin määrätyllä miehitysalueella
- Kaikki saksalaiset joukot riisuttaisiin aseista ja kaikki sotamateriaali joko kuljetettaisiin pois maasta tai se tuhottaisiin
- SAN FRANCISCO
- POTSDAM
Heinäkuun 17. päivänä 1945 kokoontuivat Kolme Suurta, Stalin , Truman ja Churchill kolmanteen konferenssiinsa saman vuoden aikana. Potsdamin konferenssi päättyi elokuun 2. päivänä, jolloin konferenssin tuloksista annettiin tiedotus. Sen mukaan olivat liittoutuneet päättäneet muodostaa viiden vallan neuvoston, jossa olisivat jäseninä Yhdysvaltojen, Englannin, Venäjän, Ranskan ja Kiinan ulkoministerit. Tämän neuvoston tehtävänä oli ensisijassa valmistella entsiten vihollismaiden kanssa tehtävät rauhansopimukset sekä olla neuvoa antavana elimenä Yhdistyneille Kansakunnille siksi kunnes tämä maailmanjärjestö olisi organisoitu. Viiden vallan neuvoston tuli kokoontua ensimmäisen kerran syyskuussa 1945.
Potsdamin konferenssin tärkeimmät sopimukset koskivat liittoutuneitten yhteistä Saksan-politiikkaa. Tässä mielessä päätettiin, että liittoutuneet puuttuisivat Saksan sisäisiin oloihin vain kysymyksissä, jotka liittyisivät maan poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen aseistariisumiseen.
Saksa olisi kuitenkin useita vuosia pidettävä miehitettynä ja sen taloudellinen nousu tänä aikana estettäisiin. Saksan teollisuuskeskukset oli hävitettävä ja sen teollisuuslaitokset siirrettävä sotasaaliina voittajamaihin. Näin saisivat Venäjä ja Puola ne teollisuuslaitokset, jotka sijaitsivat Venäjän miehittämällä alueella ja läntiset liittoutuneet vastaavasti lännessä olevat teollisuuslaitokset. Kuitenkin tuli Venäjän saada myös eräitä läntisellä miehitysalueilla olevia teollisuuslaitoksia erikseen sovittavia elintarvikeluovutuksia vastaan.
Periaattellisesti päätettiin myös , että Saksan teollisuuden tuotanto saisi vastaisuudessa käsittää vain oman maan kulutukseen tarvittavan tuotantomäärän. Mitään yhtenäistä hallintoa ei Saksaan toistaiseksi perustettaisi ja sen vuoksi todettiin , ettei Saksan kanssa tehtävä rauha ollut vielä ajankohtainen.
Taloudellisessa mielessä käsiteltäisiin Saksaa kuitenkin yhtenäisenä taloudellisena kokonaisuutena. Potsdamin konferenssi korosti myös sitä, että tarkoituksena ei ollut Saksan orjuuttaminen. Pyrittiin vain siihen, että sen sotilaalliset resurssit hävitettäisiin, jotta se ei enää olisi maailmanrauhan uhkana.
Näille perusteille rakentui liitoutuneitten politiikka maailman rauhan turvaamiseksi.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)