Tässä mainitaan että saksalainen Troijan hevonen, valaanrasvankeittolaiva, sijaitsi Litsavuonossa ja se taas oli Suomen Petsamon itärajasta vielä pari kymmentä kilometriä idempään Muurmannin rannikolla ja laski Muotkavuonoon.
Artikkeli ei ota huomioon, että saksalaisilla oli Petsamon paratiisi myös luvattuna maanaan Norjan ja Venäjän välisellä Suomalaisalueella. Ehkä Satlin oli tehnyt kauppoja tästä petsamosta, koska kerran Suomi pian sen jälkeen menetti Petsamonsa.
Suomen Kalastajasaarento
Kalastajasaarennon länsiosat päätyivät Suomelle Tarton rauhassa 1920 Petsamon mukana. Alue luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa talvisodan jälkeen 1940, kun muu Petsamo luovutettiin vasta jatkosodan jälkeen.
Kalastajasaarennon Suomen puoleiset kylät olivat Maattivuono, Pummanki, Kervanto ja Vaitolahti.
Maattivuonon ja Pummangin kalastajakylät sijaitsivat Keskisaarennon länsirannalla Pummankiniemellä. Kalastajasaarennon pohjoisosassa sijaitsivat Kervanto ja Vaitolahti. Vaitolahdessa oli Suomen silloin pohjoisin kansakoulu, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä rajasta samassa rakennuksessa rajavartioston kanssa. Toinen Kalastajasaarennon kansakouluista oli Pummangissa.
Suomelle kuuluneen Kalastajasaarennon yhteys Petsamoon (Liinahamarin satama) hoidettiin pääsääntöisesti Merenkulkuhallituksen ylläpitämällä postilaivayhteydellä, jota varten hankittiin moottorilaiva "Jäämeri". Se liikennöi kaksi kertaa viikossa Liinahamarista Maattivuonolle, Vaitolahdelle, Kervantoon ja Pummankiin. Alus poikkesi kerran viikossa myös Heinäsaarilla. Liinahamarista oli myös kerran viikossa Merenkulkuhallituksen ylläpitämä laivayhteys Vuoremin kautta Norjan Kirkkoniemeen.
Isän veli Aarre Uoti kulki näitä alueita tubilääkäritehtävissään 1930-luvulla ennen II maailmansodan puhkeamista. Heidän ( Airi ja Aarre Uotin) kotinsa oli silloin Petsamossa. Kirkeneesiin piti mennä hammaslääkärikäynnille Petsamosta.
Huom. Kun Suomen marsalkka Mannerheim vietti vuonna 1942 kesäkuun neljäs päivä syntymäpäiväänsä, natsiarmeijan suuria johtajia kävi häntä onnittelemassa. Göringin henkilökohtaisena edustajana toimi ilmavoimien kenraali von Seidel. Pohjoisessa olvien saksalaisten joukkojen ylipäällikkö kenraalieversti Dietl oli myös tullut Helsinkiin ja häntä mainitaan "Narvikin sankariksi". Hän esitti joukkojensa onnentoivotukset marsalkalle. Dietlin adjutanttina toimi ruhtinas von Windisch-Graetz.Von Seidelin adjutantti on majuri Eschenauer.
Tässä tilaisuudessa Hitler korotti "Narvikin sankarin" kenraalieverstiksi ja Mannerheim onnittelee Dietliä tämän ylennyksen johdosta. Kirjasta Kesäkuun neljäs päivä 1942, jossa on paljon valokuvia näistä natsiarmeijan johtavista hahmoista Suomen maaperällä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar