Siviiliväestön kärsimykset

29.9.2016
Asuttujen alueiden pommittaminen Aleppossa on viime päivinä johtanut silmittömään hätään.
”Kuvitelkaa teurastamo. Tämä on pahempaa. Jopa teurastamo on inhimillisempi”, sanoi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon keskiviikkona.
Kapinallisten hallitsemassa Itä-Aleppossa on jumissa noin 250 000 siviiliä. Ruuasta ja vedestä on pulaa. Keskiviikkona Itä-Aleppon kahta suurinta sairaalaa pommitettiin, ja ne joutuivat lopettamaan toimintansa.
Yhdysvallat syytti keskiviikkona Venäjää ja Syyrian hallintoa iskuista sairaaloita, vedenjakelujärjestelmää ja muita siviilikohteita vastaan Aleppossa.
”Yhdysvallat ja sen kumppanit katsovan Venäjän olevan vastuussa tilanteesta, mukaan lukien palopommien ja bunkkeripommien käytöstä kaupunkiympäristössä”, ulkoministeriön lausunto sanoi.

HS.fi

Nyt on tässä Syyrian sodassa kuollut  puoli miljoonaa ihmistä.  Vain viime päivinä Aleppossa 400 ihmistä.
Syyrialaiset eivät kykene  diplomatiaan keskenään.  Sen sijaan tappamaan ja kiduttamaan  naapureitaan. 

Lippulaiva Ilmarinen

htt
Teksti Ilkka Enkenberg
Nousen istuvilleni. Haukottaa vielä mahtavasti. Ehdin tuskin ajatella käyntiä alhaalla, kun laiva tärähtää voimakkaasti ja heti perään toisen kerran. Olen hetkessä pystyssä. Laiva alkaa välittömästi kallistua. On päästävä nopeasti ulos kannelle.” Panssarilaiva Ilmarisella tykistömatruusina palvellut Esko Vallin heräsi 13.9.1941 taukotorkuiltaan hetkeä ennen, kun  räjähdykset tärisyttivät laivaa. Räjähdysten vavisuttaessa alusta se oli avomerellä, suunta kohti Viron rannikkoa.
Suomen laivasto oli maamme itsenäistymisen yhteydessä perinyt kalustonsa Venäjältä, jolta oli jäänyt Suomeen ne laivat, joita ei jäätilanteen takia voitu kuljettaa entiseen emämaahan. Kalusto oli osittain vanhentunutta ja huonokuntoista, ja se käsitti muun muassa tykki- ja torpedoveneitä sekä vartioaluksia. Parhaita aluksia olivat tykkiveneet Uusimaa ja Hämeenmaa.
Suomessa oltiin huolissaan elintärkeän merenkulun turvaamisesta ja maihinnousun uhasta. Niinpä eduskunta hyväksyi vuonna 1927 laivastolain, jonka perusteella rakennettiin panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen sekä Suomen sukellusvenelaivasto, joka käsitti viisi sukellusvenettä.
p://maailmanhistoria.net/artikkelit/suomen-lippulaiva-oli-uusinta-uutta/

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmitussa Versailles’n rauhansopimuksessa oli lukuisia Saksan sotavoimia rajoittavia kohtia, joita maa kuitenkin kiersi muun muassa ulkomaille sijoitettujen yritysten kautta. Ilmarinen ja Väinämöinen suunniteltiin hollantilaisessa yrityksessä, joka oli saksalaisen Kruppin peiteyritys. Krupp oli Saksan sotatarviketeollisuuden perusta, ja sen hollantilainen peiteyhtiö suunnitteli esimerkiksi sukellusveneitä useiden maiden laivastoille. Laivojen taival alkoi salaisesta yrityksestä ja toisen niistä matka päättyi salaiseen operaatioon.

Laivojen rakentaminen aloitettiin Crichton-Vulcanin tehtailla Turussa vuonna 1928. Alukset edustivat joka suhteessa alansa nykyaikaisinta tekniikkaa. Tulenjohtokeskuksen ja tykkitornien tähtäys- ja suuntauslaitteet oli kytketty toisiinsa sähköisesti, niin että laitteiden lukemia, muita tietoja ja komentoja voitiin välittää ilman puheyhteyttä. Eri muuttujien yhteisvaikutuksia laskettiin mekaanisilla ”tietokoneilla”, kamoideilla, jotka välittivät laskentatuloksensa suoraan tykkitornien osoittimiin (kts. tietolaatikko s. 31).

Alusten voimanlähteinä toimivat dieselmoottorit, jotka pyörittivät sähkögeneraattoreita, jotka puolestaan käyttivät potkurimoottoreita. Dieseleitä oli neljä kappaletta, ja ne tuottivat ahdettuina yhteensä 4 800 hv:n tehon. Laivojen järein aseistus olivat Boforsin 254 mm:n tykit, jotka pystyivät sylkäisemään 225 kg:n painoisen ammuksen peräti 31 km:n päähän.

Talvisodan alkaessa 30.11.1939 molemmat laivat olivat ilmapommitusten kohteina, mutta eivät saaneet osumia ilmeisesti ilmatorjunnan ansiosta. Sodan alussa alukset suojasivat Ahvenenmaata mahdolliselta maihinnousulta, mutta tämän vaaran hälvetessä ne siirtyivät avustamaan Turun ilmapuolustusta. Tehtävä oli tärkeä, sillä Turkuun hyökättiin talvisodan aikana yhteensä 60 kertaa yli 400 pommikoneella.

Jatkosodassa laivat osallistuivat operaatio Kilpapurjehdukseen eli Ahvenanmaan miehitykseen. Manööverin tavoitteena oli estää Neuvostoliiton maihinnousu. Tämän jälkeen Ilmarinen ja Väinämöinen muun muassa tulittivat Neuvostoliiton hallussa ollutta Hankoniemeä.

Operaatio Nordwind oli hämäysoperaatio, jonka tarkoituksena oli saada Neuvostoliitto uskomaan, että Saksan joukot olivat tekemässä maihinnousua Viron rannikolle. Operaatiota varten koottiin 15 aluksen saattue, joka suuntasi Utöstä etelään 13.9.1941. Jo päivällä kapteeniluutnantti Ilmari Huhta oli huomannut, että Ilmarisen miinanraivaimeen oli tarttunut jotain. Alus pysäytettiin ja raivainta yritettiin nostaa, mutta se ei onnistunut. Matkaa päätettiin jatkaa. Pimeän tultua saattue kääntyi takaisin, ja Ilmarinen käännettiin ympäri oikean kautta, jotta mahdollisesti raivaimeen juuttunut miina ei olisi osunut alukseen. Käännöksen seuraukset olivat kuitenkin katastrofaaliset.

Aluksen vasemmalta puolelta kuului  kaksi voimakasta räjähdystä, ja ilmaan nousi korkea vesipatsas. Miina oli ilmeisesti takertunut raivaimeen ja ajautunut laivan alle. Näin se tapasi laivan runkoon sen kääntyessä ja räjähti.

Ilmarinen upposi vain seitsemässä minuutissa. Sen miehistöstä pelastui 132 henkeä, 271 painui pohjaan aluksen mukana. Eräs pelastuneista oli Esko Vallin, jonka saattueeseen kuulunut vartiomoottorivene pelasti kylmästä merestä.

Operaatio Nordwind oli epäonnistunut täydellisesti: Ilmarinen ja paljon ihmishenkiä oli menetetty, eikä puna-armeija ollut havainnut saattuetta.

Kemiallinen ase, mitä ne ovat ja miten niitä vastaan puolustautuu?

Tästä on asiallisin tieto OPEC lähteissä
 https://www.opcw.org/protection/

Protection Against Chemical Weapons

OPCW taking part in an assistance and protection exercise.

The information contained in the attached documents is for information purposes only, and compiled from various sources in order to raise general awareness. The posting of this information does not imply official endorsement or approval whatsoever by the OPCW Technical Secretariat of the sources of the information indicated on the documents. See the disclaimer

Select a link to learn more.

Facts About Personal Cleaning and Disposal of Contaminated Clothing

Coming in contact with a dangerous chemical may make it necessary for you to remove and dispose of your clothing right away and then wash yourself.

Facts About Evacuation

Some kinds of chemical accidents or attacks, such as a train derailment or a terrorist incident, may make staying dangerous.

Facts About Sheltering in Place

Some kinds of chemical accidents or attacks may make going outdoors dangerous. Leaving the area might take too long or put you in harm’s way

Protection Against Chemical Weapons

Information from an FOA Briefing book on chemical weapons

Types of Chemical Agent

Chemical Agents are commonly divided into several categories: choking, blister, blood, nerve and riot control agents

Sotaromu

http://www.hs.fi/kotimaa/a1455594668701?ref=hs-art-luetuimmat-5

Tabaqaa takaisin nyt 2016

http://en.alalam.ir/news/1789589

Tabaqan tukikohta menetetty elokuussa 2014

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2736764/Marched-deaths-Sickening-ISIS-slaughter-continues-250-soldiers-captured-Syrian-airbase-stripped-led-desert-mass-execution.html

Suomen nuoret tutkijat tekevät uutta Suomen historiaa 1900-luvulta

 Suomen kansasta nousee  nyt hyvänä aikana, kun lapset on syötetty hopealusikalla,  teräviä ja  kapasiteetiltaan erittäin päteviä historian  salojen  tutkijoita ja muistiinpanijoita, jotka lisäksi pystyvät  tiivistämään aineistoa yleisön luettavaksi.  Se on hyvä.  Sodan runtelema väki oli liian  väsynyttä ja raadeltua kirjoittamaan  väitöskirjoja ja tutkielmia.

http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1195017064127/artikkeli/uusi+tutkimus+suomen+fasisteista+tahallaan+unohdettu+historia.html

Ketkä nuoret tohtorit ovat kyseessä:

Kolme tohtoria

Aapo Roselius

Vuonna 1975 syntynyt vapaa historiantutkija väitteli tohtoriksi vuonna 2011. Tallinnassa asuva Roselius on julkaissut lukuisia kirjoja, muiden muassa sisällissodan kaatuneista ja valkoisesta väkivallasta sekä suomalaisista heimosotureista Itä-Karjalassa ja Petsamossa. Viimeisin kirja on vuonna 2013 ilmestynyt Isänmaallinen kevät. Vapaussotamyytin alkulähteillä (Tammi).

Marko Tikka

Vuonna 1970 syntynyt Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti on kirjoittanut useita sisällissotaan liittyviä teoksia. Vuonna 2004 valmistunut väitöskirja käsitteli sisällissodan kenttäoikeuksia. Tikka tuntee myös suomalaista populaarikulttuuria ja on kirjoittanut kirjat harmonikkataiteilija Vili Vesterisestä ja tanssiorkesteri Dallapésta.

Oula Silvennoinen

Vuonna 1970 syntyneen tutkijan Salaiset aseveljet -väitöskirjassa (2008) herättivät huomiota uudet tiedot Suomen ja natsi-Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Silvennoisen muita kirja-aiheita ovat olleet esimerkiksi kolmen maan armeijoissa palvellut legenda Lauri Törni sekä tehtailija Gösta Serlachius.